Asuntolainan viitekorko voi nousta hyvin pian, jos EKP:n vihjaus toteutuu – Markkinat ennakoivat ohjauskorkojen muutoksia

Helmikuussa vuonna 2016 12 kuukauden euriborkorko painui nollan alapuolelle. Lyhyemmät euriborit alittivat nollan jo aikaisemmin.

Pitkän hiljaiselon jälkeen korot voivat jo pian lähteä nousuun.

Pankkien välisen lainarahan hinnasta kertovat euriborit seuraavat käytännössä Euroopan keskuspankin (EKP) ohjaus- ja talletuskorkoja.

Asuntolainojen yleisimmät viitekorot ovat olleet miinuksen puolella jo kaksi vuotta.

EKP alkoi kesällä 2014 periä pankeilta niiden tekemistä yliyön talletuksista negatiivista korkoa, eli pankit joutuivat käytännössä maksamaan keskuspankille rahojensa säilyttämisestä.

Se tarkoitti, että pankkien kannatti mieluummin antaa tuo raha vaikka lainaksi vain vähän korkeammalla korolla. Myös asunto- ja yrityslainojen viitekorot painuivat miinukselle.

Keskuspankin ohjelma päättyy

Kolmen kuukauden euribor on ollut jo puolitoista vuotta noin -0,33 prosenttia. Se on niin matala taso, että monet vanhempien asuntolainojen haltijat eivät ole maksaneet lainastaan korkoa juuri lainkaan. Vanhoissa asuntolainoissa negatiivinen viitekorko vähennetään lainan korkomarginaalista.

Jos pankin kanssa sovittu marginaali on esimerkiksi 0,5 prosenttia, lainan korko on ollut 0,17 prosenttia.

Uudemmissa asuntolainasopimuksissa lukee, että viitekorko on aina vähintään nollan. Niihin korkojen painuminen miinuksen puolelle ei siis vaikuta.

Myös Keskuspankin ohjelma, jossa se on ostanut valtioiden ja yritysten liikkeeseen laskemia arvopapereita 30 miljardilla eurolla kuukaudessa on välillisesti vaikuttanut korkoihin laskevasti. Ohjelman on määrä loppua vuoden loppuun mennessä.

Nousuodotuksia lykätty eteenpäin

Milloin korot sitten nousevat?

Keskuspankin korkojen nousuodotuksia on lykätty jatkuvasti eteenpäin. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on viestinyt, että korotuksia voi olla luvassa aikaisintaan syksyllä 2019.

Uutistoimisto Reutersin haastattelemat ekonomistit arvioivat viikko sitten, että tuo tarkoittaa korkojen alkavan ehkä hiljalleen nousta vuoden 2019 heinä–syyskuussa.

Uudemmissa asuntolainasopimuksissa lukee, että viitekorko on aina vähintään nollan.

Nordean korkomarkkinoihin erikoistunut pääanalyytikko Jan von Gerich pysyy pankin ennusteessa, jonka mukaan ohjauskorkojen nostoja ei ole luvassa ainakaan ennen vuoden 2019 joulukuuta.

Se tuntuu vielä kaukaiselta. Korkomarkkinoiden logiikka on kuitenkin sellainen, että markkinakorot pyrkivät ennustamaan tulevaa. Esimerkiksi kymmenen vuoden korko kertoo periaatteessa markkinoiden näkemyksen yleisestä korkotasosta kymmenen vuoden päästä.

”Markkinakorot reagoivat koronnosto-odotuksiin juoksuajasta riippuen eli 12 kuukauden euriborin pitäisi liikkua jo vuosi ennen kuin ohjauskoron odotetaan nousevan”, von Gerich sanoo.

Jos ohjauskoron uskotaan nousevan syksyllä 2019, 12 kuukauden euribor lähtee siis nousuun jo tänä syksynä, siis aivan pian.

”Se ei ole kovin huima nousuvauhti”

Von Gerichin mukaan mitään kovin dramaattisia korkoliikkeitä ei ole ylipäätään luvassa. Saksan kymmenvuotisen valtionlainan tuottokorkokin on jälleen pudonnut vain 0,4 prosenttiin, mikä kertoo siitä, ettei kukaan usko korkojen nousevan kovin korkealle edes sitten kun ne lopulta nousevat.

”Markkina hinnoittelee tällä hetkellä syksyyn pienen kymmenen korkopisteen (0,1 prosenttiyksikköä) nousun. Se ei ole kovin huima nousuvauhti”, von Gerich sanoo.

Uudemmissa asuntolainoissa, joissa viitekorko on joka tapauksessa vähintään nollan, 0,1 prosenttiyksikön nousu ei vaikuttaisi lainkaan.

EKP:n korkopolitiikkaa ohjaa hintavakaus. EKP tavoite on pitää kuluttajahintojen nousuvauhti eli inflaatio keskipitkällä aikavälillä hieman alle kahdessa prosentissa.

Viime vuosina inflaatio on ollut selvästi alle tavoitetason. Kesäkuussa euroalueen hinnat nousivat jo tasan kaksi prosenttia.

Von Gerich: Korkoja nostettava laskukauden varalta

Draghi kuitenkin kiinnitti huomiota keskuspankin tiedotustilaisuudessa torstaina siihen, että niin sanottu pohjainflaatio, josta on jätetty pois nopeasti heilahtelevia tuoteluokkia kuten energia ja ruoka, oli vain 0,9 prosenttia.

Keskuspankki ei halua tehdä sitä virhettä, että se kuristaisi liian nopeilla koronnostoilla taloutta juuri kun talous on mukavassa kasvuvireessä.

EKP:n korkopolitiikkaa ohjaa hintavakaus.

Miksi korkoja sitten ylipäätään pitäisi nostaa. Asuntolainan ostajalle matalat korot ainakin sopivat hyvin?

Koronnostoilla hallitaan ennen kaikkea liian korkeaksi pyrkivää inflaatiota. Kun korot nousevat, velalla ostaminen on kalliimpaa, mikä hillitsee hintojen nousua.

”Yhdysvalloissa taantuma alkaa 2020”

Von Gerichin mukaan korkoja olisi suotavaa saada nostettua ja arvopaperien osto-ohjelma lopetettua myös talouden seuraavan laskukauden varalta. Noususuhdannetta ei todennäköisesti kestä enää pitkään.

”Skenaario on tällä hetkellä se, että Yhdysvalloissa taantuma alkaa 2020 ja Euroopassa vähän myöhemmin”, hän sanoo.

Kun talouskasvu loppuu ja talous seisahtuu tai supistuu, olisi tärkeätä että keskuspankilla olisi edes jonkin verran mahdollisuuksia elvyttää taloutta ja pitää inflaatiota yllä korkoja laskemalla.

Toinen elvytyskeino on se, että valtiot kasvattavat julkista kulutusta. Sitä ne eivät voi tehdä, jos velkaa on jo ennestään paljon.

”EKP on pitkään korostanut sitä, että noususuhdanteessa valtiontalouksiin pitäisi luoda puskureita, jotta laskusuhdanteessa voitaisiin elvyttää finanssipolitiikalla. Osa maista on tehnyt nyt mutta monet eivät”, von Gerich sanoo.