Lakko vaikuttaa laajemminkin talonrakentamiseen ja hidastaa esimerkiksi niiden asuinkohteiden valmistumista, jotka ovat runkovaiheessa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Rakennusluvissa selvä pudotus loppukeväästä

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupien kuutiomäärä laski selvästi maalis-toukokuussa.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupien kuutiomäärä laski selvästi maalis-toukokuussa.

Tiedotteen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2018 maalis-toukokuussa 17,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin.

Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä väheni eniten, 29,0 prosenttia.

Asuinrakentamisen ja teollisuus- ja varastorakentamisen lupakuutiomäärät vähenivät myös merkittävästi.

Julkisten palvelurakennusten lupakuutiomäärä puolestaan kasvoi 11,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakentamiseen myönnetty vähemmän lupia

Maalis-toukokuussa rakennuslupia myönnettiin asuinrakentamiseen 3,3 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 25,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuinkerrostalojen lupakuutiomäärä väheni eniten, 35,8 prosenttia, johon vaikutti vuodentakainen poikkeuksellisen suuri lupakuutiomäärä.

Erillisten pientalojen myönnetty kuutiomäärä väheni 13,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennuslupia myönnettiin maalis-toukokuussa kaikkiaan 11 063 asunnolle. Se oli 25,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakennustuotannon volyymi edelleen kasvussa

Volyymi eli käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo kasvoi vuoden 2018 maalis-toukokuussa 9,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakentamisen volyymi kasvoi ajanjaksolla 13,9 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 6,1 prosenttia. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin tilavuudella mitattuna 11,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuinrakentamisen aloituksia oli 11,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Rakennusluvissa selvä pudotus loppukeväästä”

  1. Konkurssien aalto pyyhkäisee syksyllä. Asuntokauppa jäätymispisteessä.

  2. Kun kaikki keinot on käytetty asuntotuotannon ja kaupan vauhdittamiseksi, niin on kieltämättä hyvin vaikea löytää enää paikkaa, jossa voitaisiin joustaa.

    Palkkojen kehitys on laahannut monella alalla vuosikausia, joten ostovoima ei kasva siellä suunnalla. Pankkien marginaalit ja korot niin alhaalla, että sekin keino käytetty. Samaan aikaan varsinkin Helsingin alueella asuntojen hinnat ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että tavallinen palkansaaja ei voi saada lainaa ilman merkittävää omaa pääomaa. Näiden edellä mainittujen tekijöiden ohella näyttää käyneen niin, että 2007/2008 vuosien kriisin jälkeiset tuotantokustannukset ( työvoima, jne. ) ovat nousseet tuntuvasti, joten kate on haettava muualta. Rakennuslupien pudotus ja rakennusyhtiöiden pörssitaival puhuvat puolestaan.

    Esimerkiksi Pasilaan nousee YIT:n toimesta asuntoja, joissa noin 33 neliöinen asunnon hinnasta pyydetään noin 340 000 euroa. Se tekee karkeasti 10 000 euroa neliötä kohti.

    Liekö kaikilla enää edes sama käsitys yhden euron arvosta.

  3. Ehei, kestää vielä hyvän tovin…jos sittenkään. Keskeneräisiä rakennuksia on niin paljon eikä etenkään korjausrakentamisen pieniin urakoihin tahdo löytyä porukkaa kirveelläkään. Korkeintaan ylikuumeneminen hellittää vuoden kuluttua syksyllä. Veikkaan.

  4. Teko alyinen, yksi keino ois vielä, tonttimaan hinnalla keinottelun loppuminen mitä luulet että vaikuttaa asunnon hintaan? toki vuokratonttivedätys jatkunut jo 10vuotta, mutta kumminkin

    1. Hyvä ja aiheellinen kysymys tuo tonttimaan hinnalla keinottelu. Faktahan on se, että pitkäänhän meillä on ollut vuokratontteja olemassa, mutta ne ovat olleet pääsääntöisesti kuntien, kaupunkien tai esimerkiksi seurakuntien omistamia. Nyt tähän tonttisijoittamiseen on tullut nämä uudet, ns. tätä 4% tuottoa tavoittelevat tahot, jotka ovat luoneet aivan uudenlaiset kehyksen ja tulevaisuudennäkymät.Vaikea on myös mennä sanomaan, että miten vaikuttaa hintojen kehitykseen myöhemmin. Uskoisin, että koska sekä näistä vuokratonteista että taloyhtiölainoista on puhuttu viime aikoina niin paljon, niin luulen ihmisten olevan näistä realiteeteista enemmän tietoisia. Toisaalta oma tontti on aina oma tontti. Asuntojen elinkaari on kuitenkin parhaassakin tapauksessa suhteellisen rajallinen, mutta varsinkin lähellä kasvukeskuksia tai kaupunkien keskustoja nuo tonttimaat säilyttävät joka tapauksessa arvonsa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi