Kokeile kuukausi maksutta

”Ohjaaminen on muista hommista pois” – Yritykset kaipaavat valtion lisätukea koulutukseen työpaikalla

Ammatillisen koulutuksen uudistus on herättänyt epätietoisuutta yrityksissä. Mitä uudistus niiden kannalta tarkoittaa?

Ammatillisen koulutuksen uudistus on hallituksen kärkihanke ja suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes 20 vuoteen. Kuva: Susa Junnola

Vuoden alusta voimaan tullut mittava ammatillisen koulutuksen uudistus pyrkii lisäämään työssäoppimista ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Monessa yrityksessä se on herättänyt huolen siitä, löytyykö niiltä resursseja koulutettavien ohjaukseen.

Myös Skanskan henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär nostaa tämän keskeiseksi kysymykseksi uudistuksessa. Miten yritykset voivat varmistaa, että työpaikalla annettu ohjaus onnistuu?

”Työnohjaajalla pitää olla pätevyyttä ja innostusta ohjaukseen. Meillä ohjaajat ovat hyvin kokeneita 30–40 vuotta alalla työskennelleitä ammattilaisia. Tämä on myös yksi tapa pidentää työuria, siirtää hiljaista tietoa ja lisätä työyhteisön monimuotoisuutta”, hän sanoo.

”Tärkeää on, että yrityksellä, opiskelijalla ja oppilaitoksella on yhteinen tavoite ja sovitut toimintatavat.”

Jankola-Väntär muistuttaa, että onnistunut työssäoppiminen edellyttää sitä, että oppilaitokset hoitavat oman osuutensa teorian opettamisessa ja laativat opiskelijan kanssa yhteistyössä henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jota seurataan.

Ammatillisen koulutuksen uudistus

  • Työpaikalla järjestettävän koulutuksen muotoja ovat oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus.
  • Oppisopimuskoulutus perustuu jatkossakin työsopimukseen sekä työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen. Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.
  • Koulutus työpaikalla suunnitellaan osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS), joka laaditaan kaikille opiskelijoille.
  • Työpaikan edustaja osallistuu työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun.
  • Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa osaaminen osoitetaan näytöissä. Näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla aidoissa työelämän tilanteissa. Ammatillista osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.
  • Työelämän edustajat perehdytetään arviointiin. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa arvioinnista.
  • Koulutussopimuksessa ei makseta korvausta koulutussopimustyöpaikan tarjoajalle (poikkeuksena vaativaa erityistä tukea saava opiskelija).
  • Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että koulutuksesta aiheutuu työnantajalle kustannuksia, ja järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksen maksamisesta.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Riittääkö harjoittelupaikkoja?

Toinen iso kysymys on Jankola-Väntärin mukaan se, riittääkö suhdanneherkällä alalla työmaita harjoittelupaikoiksi. Sosiaalista painetta niiden tarjoamiseen voi olla, mutta onko kaikilla yrityksillä edes taloudellisia mahdollisuuksia järjestää ohjausta työpaikalla.

”Jos yrityksille annettaisiin taloudellista tukea, jonkinlainen kannustin, se voisi innostaa ja mahdollistaa yrityksiä pohtimaan keinoja tarjota paikkoja.”

Jankola-Väntärin mukaan asioita on ammatillisen koulutuksen uudistuksessa vielä auki. Hänestä yritysten, opetus- ja kulttuuriministeriön ja oppilaitosten pitäisi tiivistää yhteistyötään ja yhdessä muokata uudesta mallista toimiva, jotta varmistetaan osaava työvoima rakennusalalle myös tulevaisuudessa.

Skanska hyödyntää oppisopimuskoulutusta aktiivisesti. Se käynnisti vuonna 2014 Skanska 2+1-valmennusohjelman yhdessä Pirkanmaan ammattioppilaitosten kanssa. Mallia ovat olleet lisäksi kehittämässä Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT.

Valmennus yhdistää teorian ja oppisopimuskoulutuksen. Tähän mennessä 12 henkilöä on suorittanut tutkinnon ohjelman kautta. ”Tänäkin vuonna on aloittanut kaksi koulutettavaa. Olemme ajatelleet jatkaa koulutusta edelleenkin.”

Ohjaus muusta pois

Espoolaisen ATL-Rakennushuollon toimitusjohtaja Samuel Hyryä arveluttaa uudistuksessa se, miten paljon lisäresursseja työssäoppiminen vaatii yrityksiltä.

”Ohjaaminen sitoo paljon työaikaa, ja se on muista hommista pois. Siksi meillä ei ole mahdollisuutta ottaa useampia koulutettavia, vaikka tarvetta lisätyövoimalle olisi”, Hyry kertoo.

”Valtion lisätuki auttaisi. Koulutuksen järjestäjän korvaus kuluista on pieni.”

Hyry myöntää, että 148 henkeä työllistävä yritys kärsii työvoimapulasta. Siksi se on hyödyntänyt myös oppisopimuskoulutusta. Tällä hetkellä kaksi omaa työntekijää opiskelee erikoisammattitutkinnolla työnjohtotehtäviin ja kolmas oppisopimuskoulutettava rakennustyöntekijäksi.

Hänestä työssäoppimisen lisääminen on kaksipiippuinen juttu. Kun kouluttaa itse, yritys saa haluamaansa työvoimaa. Toisaalta, kun se ottaa koulun penkiltä valmistuneen, yritys saa uusia tuoreita ajatuksia, jotka kyseenalaistavat sen toimintatapaa ja vievät sitä eteenpäin.

Opettajat varmistavat valmiudet

Rakennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkasen mukaan ammatillisen koulutuksen uudistus ei itse asiassa merkitse suuria muutoksia yritysten toimintaan. Se ei vaadi lisäpanostusta verrattuna nykytilanteeseen.

”Opiskelijan ottaminen harjoitteluun tai oppisopimuskoulutukseen perustuu edelleenkin yrityksen omaan päätökseen ja vapaaehtoisuuteen. Jos se haluaa koulutettavan eikä ole sitä itse löytänyt, ei muuta kuin vanhaan malliin yhteys oppilaitokseen.”

Pakkasen mukaan eniten levottomuutta on herättänyt koulutussopimus. Se vastaa itse asiassa aiempaa koulutukseen kuuluvaa pakollista harjoittelua. Nyt sopimus tehdään sitä varten, että tiedetään tarkkaan, mistä on sovittu: esimerkiksi mitä jakson aikana pitää oppia ja kuka on työpaikkaohjaaja.

Yritykset voivat Pakkasen mukaan esimerkiksi työllistää henkilön kesän ajaksi, jos haluavat, vaikka hänen kanssaan olisi jo solmittu koulutussopimus. ”Koulutussopimusta voidaan jatkaa syksyllä ja kesäharjoittelussa voi myös ansaita opintopisteitä osaamisesta.”

Pakkanen korostaa, että jos koulutettavan oppimisessa tai muuten pärjäämisessä ilmenee ongelmia, yrityksen kannattaa ottaa yhteyttä koulutuksen järjestäjään.

”Opettajien vastuulla on katsoa, että oppilaalla on riittävät valmiudet pärjätä yrityksessä.”

Siirtymäaika meneillään

Isoin palanen uudistuksessa on koulujen rahoitusjärjestelmän myllerrys. Se on Pakkasen mukaan niin valtava muutos oppilaitoksille, että niiden varautumisen takia lakiin haluttiin kahden vuoden siirtymäaika. Muuten uudistus tuli voimaan 1.1.2018.

Aiemmin koulut saivat rahoituksen läsnäoloperusteisesti, nyt rahoitus tulee sen lisäksi suorituksista ja työllistymisestä.

”Vaikuttavuuden ottaminen mukaan oli hyvä veto ministeriöltä. Se tuo koulutuksen järjestäjille lisää motivaatiota panostaa opiskelijoiden osaamiseen ja työllistymiseen. Rahoituksen uudistuksen myötä kouluille tuli lisää porkkanoita markkinoida myös oppisopimuskoulutusta – ennen sitä ei ole aina löytynyt.”

Yritykset eivät ole saamassa lisäkorvausta valtiolta siitä, että ne ottavat opiskelijoita oppisopimuskoulutukseen tai koulutussopimuksen alaisina harjoitteluun. Vain poikkeustapauksissa yritys voi hakea erityiskorvausta, jos järjestelyt työpaikalla edellyttävät sitä.

Otsikkoa muokattu klo 16.10.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “”Ohjaaminen on muista hommista pois” – Yritykset kaipaavat valtion lisätukea koulutukseen työpaikalla”

  1. Koulutukseen kohdistuneet leikkaukset näkyvät jo nyt huolestuttavalla tavalla opetuksen sisällössä ammatillisissa oppilaitoksissa.
    Kuka vastuullinen ottaa harjoitteluun opiskelijan jolta puuttuu opetussuunnitelmaan kuuluva työturvallisuuskortti?
    Tuttavan perheestä lötyy Stadiasta valmistunut puuseppäopiskelja, jolla oli vaikeuksia saada harjoittelupaikkaa edellä mainitun
    johdosta. Ko kurssi järjestettiin kalkkiviivoilla, juuri ennnen valmistumista.

  2. On se kyllä merkillistä,että ammattioppilaitoksessa ”vasarointia” neuvovalla pitää olla takana pitkä työkokemus, insinöörintutkinto ja korkeakoulussa suoritetut opettajaopinnot, jotta saa ammatillisesta koulutuksesta säädettyjen lakien mukaan ”vasarointia ”neuvoa. Vaan työmaalla kaikki on toisin, ei tarvita tutkintoa, ei opettajaopintoja…. vastaavasti pedagogiset taidot tuntuvat olevan rakennusalan ammattimiesten perusosaamista. Niin, että kuka huijaa ja ketä?

  3. Tuollaisessa ryhmä työssä EI OPI MITÄÄN JOKAISELLE ANNETAAN OMA PROJEKTI KATSOTAAN KENELLÄ ON PÄÄSSÄ TAHTOA ÄLYÄ RAKENTAMISEEN TYÖ NÄYTTÄÄ TEKIJÄNSÄ!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat