Kokeile kuukausi maksutta

Jätkäsaaren liikenne on niin tukossa, että osa takseista ei suostu ajamaan sinne – Asiantuntijat ideoivat kolme ratkaisukeinoa

Jätkäsaaren liikennesumppu koettelee alueen asukkaiden hermoja.

Kuvituskuva. Liikenneruuhka aiheuttaa pienhiukkasmäärien kasvua. Kuva: Emilia Anundi / HS

Osin Tallinnan lauttaliikenteestä aiheutuvat ruuhkat nousivat jälleen esille, kun helsinkiläinen Pertti Sivonen arvosteli Jätkäsaaren liikennejärjestelyjä Helsingin Sanomien mielipidesivulla elokuun lopussa.

Sivonen on kiinteistönvälittäjä, joka ajaa silloin tällöin sivutoimisesti taksia. Hän kuvaa Länsisatamaan suuntautuvaa liikennettä niin kaoottiseksi, että osa takseista ei suostu ajamaan sinne lainkaan.

”Kun laiva tulee, liikenne ei kulje kumpaankaan suuntaan. Jätkäsaaresta ulospääsyä voi joutua jonottamaan 30–40 minuuttia.”

Ruuhkien pienentämiseksi mietitään nyt uusia ratkaisuja. Virkamiehet aikovat tuoda uusia ehdotuksia keskusteluun vielä tämän vuoden aikana. Lopulliset ehdotukset on määrä esitellä päättäjille maaliskuussa.

Sivosen mielestä alueen ongelmat olisi pitänyt ratkaista Länsiterminaalista Länsiväylälle johtavalla, vähintään nelikaistaisella väylällä.

Tällaisen moottoritien rakentaminen Jätkäsaareen ei ole enää mahdollista, eivätkä virkamiesten ehdotukset liikenteen parantamiseksi ole vielä valmiita.

Matkustajamäärät olivat pienempiä 2000-luvulla

Jätkäsaaren suunnittelusta vastaavat asiantuntijat Outi Säntti ja Teemu Vuohtoniemi ideoivat kuitenkin tätä juttua varten kolme ajatusta, joilla Jätkäsaaren liikennettä voitaisiin sujuvoittaa. Pertti Sivonen kommentoi Säntin ja Vuohtoniemen ajatuksia.

Jätkäsaaren liikennettä jumittaa Länsisatama. Satamaa käyttää vuodessa lähes seitsemän miljoonaa matkustajaa, ja määrä kasvaa. Lisäksi sataman kautta kulkee paljon raskasta liikennettä.

Jätkäsaaressa asuu tätä nykyä noin 7 500 ihmistä, ja aluetta rakennetaan kaiken aikaa. Asukkaiden määrä odotetaan nousevan 18 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Ajoneuvoliikenne saaresta kulkee pääasiassa kahta reittiä: Crusellinsiltaa Ruoholahteen ja Tyynenmerenkatua Mechelininkadulle. Kun matkustajat ja raskas liikenne purkautuvat Tallinnan-laivalta, liikenne jumittuu Jätkäsaarenlaiturilla sekä Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä.

Satamaa käyttää vuodessa lähes seitsemän miljoonaa matkustajaa, ja määrä kasvaa. Lisäksi sataman kautta kulkee paljon raskasta liikennettä.

Kirjoituksessaan Sivonen ihmettelikin, eivätkö kaupunkisuunnittelijat harrasta Tallinnan-risteilyjä, kun Jätkäsaaren liikenneongelmat näyttävät tulleen heille yllätyksenä.

Jätkäsaaren projektinjohtaja Outi Säntti myöntää, että virhearvio tapahtui. ”Kun Jätkäsaaren osayleiskaava laadittiin 2000-luvun alkupuolella, matkustajamäärät olivat huomattavasti pienempiä eikä kukaan ennustanut näin massiivista kasvua.”

Hän sanoo ymmärtävänsä liikenteestä esitetyn kritiikin. ”Pääosin asukkaat viihtyvät silti alueella hyvin”, hän sanoo.

Atlantinkadun silta tuonee helpotusta

Sivosen kaavailemaa nelikaistatietä ei Jätkäsaaren kaltaiseen kaupunginosaan olisi kuitenkaan Säntin mukaan voitu koskaan rakentaa. Pari vuotta sitten päättäjät pohtivat myös 100 miljoonan euron tunnelin ja 50 miljoonan euron sillan rakentamista. Niiden sijasta päädyttiin kuitenkin toteuttamaan joukko pienempiä toimenpiteitä.

”Vain yksi niistä osoittautui hyödylliseksi. Se oli Jätkäsaarenlaiturin kolmannen ryhmittäytymiskaistan pidentäminen”, kertoo Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Teemu Vuohtoniemi.

Helpotusta tuo luultavasti myös Atlantinkadun silta, jonka rakentaminen alkaa ensi vuonna. Silta tarjoaa ajoneuvoliikenteelle ja joukkoliikenteelle uuden yhteyden Tyynenmerenkadun eteläpäästä Atlantinkadulle.

Näillä keinoilla suunnittelijat purkaisivat Jätkäsaaren liikennesumaa:

  1. Parantamalla kantakaupungista länteen suuntautuvan liikenteen sujuvuutta. Hietalahdenrannasta Porkkalankadulle ja Länsiväylälle jatkuva reitti on koko kantakaupungin pääväylä länteen. Tavoitteena olisi löytää entistä sujuvampi yhteys Länsiväylälle, joka samalla helpottaisi merkittävästi myös
    Vaihtoehto 1. Koonnut: Katri Kallionpää / HS, grafiikka: Uolevi Holmberg / HS, kartta: Google, DigitalGlobe

    Jätkäsaaren liikennettä.

Sivosen kommentti: ”En ymmärrä, miten tämä olisi mahdollista ilman tunnelia.”

  1. Uusi reitti raitioliikenteelle: Länsiterminaalista Länsiväylälle johtavalla reitillä on kaksi merkittävää pullonkaulaa. Jätkäsaarenlaiturilla raitiovaunu saa aina liikennevaloissa vihreän valon, ja ja muut joutuvat odottamaan. Jos ratikalle löydettäisiin uusi, nopeampi reitti, joka ei myöskään hidastaisi muita, se nopeuttaisi liikennettä huomattavasti.

Sivosen kommentti: ”Jos tämä onnistuisi, se helpottaisi tilannetta merkittävästi. Jokainen vihreä sekunti liikennevaloissa vähentää ruuhkaa. Mechelininkadun risteyksessä on suhteellisen iso kevyen liikenteen tunneli. Voisiko ratikkalinjan vetää sen kautta?”

  1. Toinen pullonkaula on Ruoholahden sillan alla oleva risteys, Mechelininkadun ja Porkkalankadun yhtymäkohta. Nyt tutkitaan, voisiko esimerkiksi Hietalahdenrannan suunnasta tuleva liikenne ylittää risteyksen eri tasossa.

Sivosen kommentti: ”Kuulostaa hyvältä. Eritasoristeysten välityskyky on usein paljon suurempi kuin yksitasoristeyksien.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Jätkäsaaren liikenne on niin tukossa, että osa takseista ei suostu ajamaan sinne – Asiantuntijat ideoivat kolme ratkaisukeinoa”

  1. Ei tässä ole mitään yllättävää, vain suunnittelun puutteellisuutta/ammattitaidottomuutta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat