Eläkevakuutusyhtiö Kevan pääkonttori sijaitsee Helsingin Unioninkadulla. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Kevan pääkonttorin ulkoseinien italialainen kivi antoi toistamiseen periksi, meneillään miljoonabudjetin remontti – ”Kyllähän tässä jotakin on mennyt pieleen”

Alle parikymmentä vuotta sitten valmistuneen Kevan pääkonttorin ensimmäisestä julkisivuremontista on kulunut vain kahdeksan vuotta.

Kirjoittaja(t) Elisa Rimaila / HS

Ei mennyt niin kuin piti. Alle kaksi vuosikymmentä sitten rakennettu eläkevakuutusyhtiö Kevan pääkonttori on jo toistamiseen julkisivuremontissa.

Ongelma on sama kuin edellisessä, vuonna 2010 päättyneessä, julkisivuremontissa. Pintamateriaalina käytetty italialainen kivi ja sen alla olevat betonisaumat päästävät vettä läpi siihen malliin, ettei Kevan auttanut muuta kuin aloittaa kuluneena kesänä talon historian toinen julkisivuremontti.

Maailmalla samainen, Helsingin ilmastossa onnettomaksi materiaaliksi osoittautunut, marmorinsukuinen travertiinikivi tunnetaan muun muassa Rooman Colosseumin ja 1600-luvulta peräisin olevan Pietarinkirkon rakennusmateriaalina. Sitä on käytetty myös Pietarissa sijaitsevassa Kazanin katedraalissa.

Helsingissä huokoinen kivi on niin sanotusti tehnyt Finlandia-talot. Finlandia-talon ulkoseinissä käytetty Carraran marmori, jota arkkitehti Alvar Aalto halusi käyttää, ei tunnu kestävän pohjoiseurooppalaista lämmön ja kosteuden vaihtelua. Rakennuksella on edessään jopa 60 miljoonaa euroa kustantava julkisivun uudistaminen ja peruskorjaus.

Ensimmäisessä remontissa kivet saumattiin uudelleen

Travertiinikivellä on vähän samanlaisia ongelmia Helsinkiin sopeutumisessa. ”Se ei vaan pidä”, kommentoi Kevan työympäristöpäällikkö Kristina Vuorela.

Vuorelan mukaan talon ensimmäisessä julkisivuremontissa pintakiviä ei irroitettu, vaan kivet vain saumattiin uudestaan. Urakka maksoi tuolloin noin 100 000 euroa.

Toisella kertaa julkisivuremontti on paljon kalliimpi.

”Kyllähän tämä kallista on, se on ihan selvä. Olemme jossain miljoonabudjetissa”, Vuorela sanoo.

Suomen suurimpana eläkevakuuttajana tunnettu Keva toimii julkisilla varoilla, joten julkisivuremontti maksetaan kuntatyöntekijöille tarkoitetuista eläkevaroista. Vuorelan mukaan talo on kuitenkin kannattavampaa korjata kuin päästää rapistumaan.

”Jos talon päästää huonoon kuntoon, niin ei sekään ole hyvää taloudenpitoa. Yritämme saada sen tämän vuoden puolella kuntoon.”

”Nyt sitä yritetään korjata kunnolla”

Käytännössä julkisivuremontti tarkoittaa, että Kevan pääkonttorin julkisivusta irrotetaan päällimmäiset kivet, jotta remontoijat pääsevät käsiksi alla olevaan betoniin ja sen saumauksiin.

”Nyt sitä yritetään korjata kunnolla”, Vuorela sanoo. ”Kaikki saumat, jotka on mahdollista uusia, yritetään uusia ja laittaa kaikki räystäätkin kuntoon. Sieltäkin on tullut vettä tosi paljon läpi”, hän kertoo.

Osa pintakivistä on niin huonossa kunnossa, että niitä on jouduttu vaihtamaan uusiin. Finlandia-talon tapauksessa pohditaan nyt, pitäisikö Carraran marmori vaihtaa johonkin suomalaisia oloja paremmin kestävään materiaaliin kuten betoniin.

Onko pintakivimateriaalin vaihtamisesta ollut puhetta? ”Ei ole. Tällä samalla mennään.”

”Vettä tulee yhä joka välistä läpi”

Kevan talossa havaittiin alkuvuosina kosteutta ja sisäilmaongelmia. Vuorelan mukaan juuri ne johtivat ensimmäiseen julkisivuremonttiin.

”Mielestäni remontti auttoi siihen ongelmaan. Vettä tulee kuitenkin yhä joka välistä läpi, että onhan se pakko korjata.”

Vuorelan mukaan Kevan pääkonttorissa tehdään myös iso sisätilojen remontti.

”Sinne tulee mattoja lattialle ja kaikkea, niin emme me voi elää semmoisissa oloissa, että vettä tulee läpi ja matot kastuvat”, hän kertoo.

Kehityspäällikkönä Suomen Kiinteistöliitossa työskentelevän Jari Virran mukaan Kevan pääkonttorin julkisivuongelmat saattavat johtua siitä, että kyseisessä rakennuksessa on käytetty suomalaisittain epätavallisia ratkaisuja.

”Silloin, kun on tehty erikoisempia ratkaisuja ja käytetty erikoisempaa materiaalia, pitäisi olla tutkittu ja laskettu, että ne kestävät näissä olosuhteissa”, Virta sanoo.

Yleensä julkisivuremontin tulosten pitäisi kestää noin 50 vuotta.  ”Kyllähän siinä jotakin on mennyt pieleen”, Virta sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Kevan pääkonttorin ulkoseinien italialainen kivi antoi toistamiseen periksi, meneillään miljoonabudjetin remontti – ”Kyllähän tässä jotakin on mennyt pieleen””

  1. Ei tarvitse vaihtaa betoniin. Käyttäisivät laadukkaita suomalaisia kiviä. Suomalainen kivi kestää näissä olosuhteissa erinomaisesti ja on huoltovapaa pois lukien elastiset saumat. Se on jännä juttu kun jonkun viinilaatikon toivossa pitää tuoda Italiasta tai muualta materiaalia, mikä ei sovellu tänne.

    1. Travertiini sekä monet muut kalkkikivet sopivat hyvin Suomeen, Kevan talossa ongelmana on ikkunaliitokset joista vesi menee kiven taakse, ne vuosivat heti kun talo valmistui. Myös räystäät vuotavat vettä rakenteisiin ( kiven taakse) joten en ymmärrä että artikkelissa moititaan julkisivukiviä eikä huonoa suunnittelua eikä vuotavia lasi/ alumiinipintoja

  2. Eikö Finlandiatalon julkisivut uusittu muutama vuosi sitten samalla ”räjähtäneellä” Carrera marmorilla kuin Alvar Aalto oli alkujaan suunnitellut – so. pitkällisten poliittistenkin pähkäilyjen jälkeen lopputulos tietäen mutta Alvarin muistoa kunnioittaen. Nytkö sitten on suunnitelmissa vihdoin vaihtaa nuo kivet 60 miljoonalla eurolla – vai pannaanko taas muutamaksi vuodeksi samaa Carreraa – edelleen Alvarin muistoa kunnioittaen.
    VA

  3. Tässä tapauksessa syyllinen lienee, erikoisia ratkaisuja suunnitelleet ja vastustamatta toteuttaneet tahot, eikä niinkään tämä mystinen kivimateriaali, jota siis ilmeisesti on myös käytetty Pietarissa Kazanin katedraalissa tuloksin, joita ei artikkelissa avata.

    Muuna huomiona voisin sanoa, että tämä Kevan työympäristöpäällikkö ei tunnu kommenttiensa perusteella ainakaan rakennusalan ammattilaiselta. Toivottavasti tilaajalla on käytettävissä riittävästi omalla palkkalistallaan olevia ammattilaisia.

  4. Hyvä osoitus nykysuomen tilasta. Rappiota kaikkialla. Hämmästyttää kerta toisensa jälkeen tällaiset uutiset, kun jokainen näissäkin hankkeissa mukana ollut päättäjä on käynyt peruskoulun. Peruskoulun matematiikka ei oikeasti ole niin vaikeaa, etteikö sitä tervejärkinen ymmärtäisi, jos haluaa ja sanoisin, että pitää haluta, jos päättäjänä haluaa toimia.

    Tässäkin on perimiltään kyse päättäjien osaamisesta ja sitä pitää uskaltaa vaatia julkisestikin. Ei voi eikä saa olla niin, että julkisia varoja käyttävä päättäjä ei kykene tai uskalla ajaa valtion etua. Edelliseen lauseeseen pitää kiinnittää erityistä huomioita, koska valtion etu ei ole lyhytnäköistä budjetointi kikkailua, jota viime vuosikymmeninä tuntuu harjoittaneen valtaosa yhteiskunnan päättäjistä kaikkialla eduskunnasta julkisiin laitoksiin. Enkä tarkoita ketään piirikaaviossa johtoa alemmalla tasolla olevaa vastuun kantajaa vaan ”oikeita” päättäjiä.

    Yleisessä keskustelussa on viimevuosina kuultu ja luettu Suomen vauraudesta. Tästä olen vahvasti eri mieltä, vaikka tätä juttua lukiessa vois päätellä, että rahaa on rajattomasti, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Jostakin nämä elinkaarimallista poikkeavat kustannuksetkin pitää maksaa ja kaikki poikkeavat kulut aiheuttavat tiukan budjettikurin alaisissa yksiköissä entistä suurempia paineita. Budjetointiin liittyvien yhtälöiden ratkaisu ei ole vaikeaa, mutta vaikeaa sen sijaan näyttää olevan perustella budjettiylitykset, kun kustannusvastuu kasvaa. Ja kasvaahan se, kun päättäjien kyvykkyys päätöstensä vaikuttavuuden arvioinnissa on luvattoman heikko.

    Hyvät päättäjät yhteiskunta on kouluttanut teidät kalliisti tehtäviinne siinä uskossa, että te hoidatte tehtävänne vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Jos joku kokee olevansa tässä mielessä eri mieltä, niin kehotan mitä syvällisempään itsetutkiskeluun ja tekemään yhteiskunnan edunmukaisia päätöksiä myös työnsä jatkosta. Kannustan henkiseen ja ammatilliseen kasvuun kaikilla tavoin.

    Kasvun ehkä täkein fundamentti on havaita kuuluvansa tavalla tai toisella yhteiskuntaan ja sen johdannaisena tulisi osata arvioida yksilötasolla tehtyjen tekojen ja päätösten vaikuttavuutta yhteiskunnan vakauteen. Lukijoille huomioksi – tämän tapauksen korjauskustannukset maksaa oikeasti joku eläkeläisryhmä ja näitä kuluja tulee jatkossakin kaikille eläkeläisille ja muille veronmaksajille monista kuntien, valtion ja instituutioiden sisäisitä veloista, joita yleisessä Suomen vauraus väittämässä ei ole huomioitu.

    Ihan kuriositeettina Kevalle, että jonakin päivänä eläkemaksuja maksava joukko ilmaiseen vahvan mielipiteensä siitä, ettei aio osallistua eläkeläisten eläkkeiden maksuun. Eläkkeet pitää maksaa niistä varoista, joita eläkeläiset on ajansaatossa maksaneet eläkeyhtiöiden kassaan, eikä nurinkurisesti sen hetken veronmaksajilta perityistä ”eläkemaksuista”. Tämä hetki ei ole kaukana ja sitä tukee moni trendi.

    1. ”Rappiota kaikkialla”
      Teen infra-hankkeissa aliurakointi. Päivittäin hämmästyttää tilaajien eli käytännössä työmaahenkilöstön tietämättömyys ja välinpitämättömyys ihan perusasioissa.
      Ainoa asia mikä nykyään merkitsee on hinta, lopputuotteella ei ole mitään merkitystä.
      Annan kuvaavan esimerkin (esimerkki on keksitty ,mutta kuvaa miten perustavanlaatuisista virheitä on kysymys).
      Paljonko maksaisitte lattialistoituksessa jos lattialistat olisivat 10cm irti lattiasta ? minä en maksaisi mitään mutta, tilaaja eli grynderi oli oikein tyytyväinen.

  5. Sinänsä on mielenkiintoista, että vakuutuskassan pitää sijaita Helsingin keskustassa. Eikö kehätien varrelta löytyisi edullista ja toimivaa tilaa?

    1. Pitää sijaita prameissa tiloissa hyvällä sijainnilla. Ovat sentään varainhoitajia, jotka ovat tottuneet vain ja ainoastaan parhaaseen. Ei sellaiset ihmiset lähde Kehä III:lle muuta kuin Helsinki-Vantaan kentälle ja silloinkin mustalla taksilla.

      Löytyisi, mutta kun se ei ole henkilöstön imagoon sopivaa.

  6. Kuulostaa mielenkiintoiselta, jälleen. Onko tuossa kohtaa unioninkatua mahd. sellaiset tuuliolosuhteet, että tuuli painaa kosteuden mm. räystäiden alta laatan väliin? Se ilmiöhän taisi olla kyseessä mm. merihaassa, kun mereltä tuulee kunnon paineella? Oliko näin, että tuuli nousee rakennuksen kylkeä pitkin ylös, jolloin se painaa kosteuden rakenteeseen?

    Travertiinilaatta on vissiin melko huokoistakin, mutta eikös sitä käytetä myös kylpyhuoneissa, mutta se täytyisi sitten pinnoittaa jotenkin? Onko tuon laatan leikkaustavalla paljonkin merkitystä, ts. onko ”syyt” poikittain vai kerroksittain? Paljon kysymysmerkkejä, koska en ole vielä ollut tuon materiaalin kanssa tekemisissä.

    Nooh, joka tapauksessa, kuten jo yhdessä aiemmassa kommentissa suunnattiin, näyttää vähän siltä ettei ketään suuremmin enää kiinnosta. Kunhan halvalla saa ( työvoiman ) mutta ai että kun pääsee tilaamaan jotain kivan näköistä. Se on sitten aivan sama kuka sen asentaa ja millä ammattitaidolla, ( tai kielitaidolla). Virheitä sattuu kaikille, mutta toistetaanko näitä virheitä nykyään aivan luvattoman paljon?

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi