Uudisrakentamisessa niiden käyttö on yleistä, mutta korjaamisessa ongelmana on se, että samat mitat eivät käy edes saman kerrostalon kaikkiin asuntoihin eli tuotteita joudutaan räätälöimään paikan päällä.
Alalla kaivataan testauskohteita, joiden avulla voidaan todentaa toimivia konsepteja ja yhteistyön muotoja.
Teknologian tutkimuskeskus VTT oy:n koordinoimassa Renovation leap -hankkeessa uusien komponenttien ja älykkäiden ratkaisujen soveltuvuutta arvioidaan korjausta tarvitsevissa asuinkerrostaloissa.
Koekohteiden avulla myös määritetään ja kirkastetaan korjausrakentamisen laatutavoitteita ja niiden perusteella tehtävää hankesuunnittelua.
”On tärkeää, että hankkeen osapuolille on selvää, mitkä ovat hankkeen tavoitteet. Näitä voivat olla energiansäästö ja korjauksen virheettömyys mutta myös esimerkiksi asukastyytyväisyys korjauksen aikana ja sen jälkeen. Tarkat laatumääritykset mahdollistavat myös uudenlaista kilpailutusta”, sanoo hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Jaakko Ketomäki VTT:ltä.
Hyviksi havaitut ja koekohteissa testatut hankinta- ja rahoitusmallit tuodaan kaikkien taloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien käyttöön. Mallit helpottavat esimerkiksi uusien energiaratkaisujen lisäämistä.
Koekohteet testialustoina
Renovation leap -hankkeen koekohteet julkistettiin loppuvuodesta 2018. Helsingin kaupungin asunnot oy:n (Heka), Kojamo oyj:n ja Lahden talot oy:n korjauskohteet sijaitsevat Helsingissä ja Lahdessa.
Hekan kohteista mukaan ovat päässeet asuinkerrostalot osoitteissa Tupavuori 4 (Kulosaari) ja Gunillantie 6 (Laajasalo). Kojamon kohteet sijaitsevat Mechelininkatu 6:ssa Helsingissä ja Rautkalliontie 1:ssä Vantaalla. Lahden kaikki kolme taloa sijaitsevat Pohjoisella Liipolankadulla numeroissa 10, 12 ja 14.
Helsingin asuntotuotantotoimisto (ATT) on mukana Hekan korjausten toteuttajana. Lisäksi yli 20 rakennusalan yritystä tuo yhteishankkeeseen oman osaamisensa.
Koekohteiden avulla määritetään ja päivitetään korjausrakentamisen laatutavoitteita ja selvitetään, miten uudenlaiset tekniset ratkaisut ja hankintamenettelyt voivat auttaa niiden saavuttamisessa.
Laatutavoitteet luodaan yhdessä kiinteistönomistajien ja palvelukonseptit yhdessä yritysten kanssa.
Yhteisvoimin haetaan uusia menetelmiä, joilla varmistetaan asukkaille miellyttävämmät mutta myös kustannustehokkaammat remontit. Hyviksi havaitut ja koekohteissa testatut korjausrakentamisen mallit halutaan saada myös tavallisten taloyhtiöiden käyttöön. Korjaushankkeen pakollisiin toimenpiteisiin nivotaan myös asumista uudistavia ratkaisuja.
Valtaosa korjausrakentamisen toteutus- ja elinkaarikustannuksista ratkeaa jo suunnittelupöydällä, siksi painopisteenä on kehittää korjaushankkeen sisällön määrittämistä kokonaistaloudellisesti.
Lisää energiatehokkuutta
Toiveissa on löytää rakennustyyppikohtaisia monistettavia ratkaisuja rakenteiden energiatehokkuuden parantamisen ja hukkalämmön hyödyntämisen lisäksi.
”Yhtälö voidaan ratkaista entistä paremmalla kokonaissuunnittelulla, standardeilla, lainsäädännön esteitä poistamalla, hyödyntämällä huipputeknologiaa ja uusia tuotantomenetelmiä sekä yritysten välistä yhteistyötä”, toteaa hankkeessa mukana olevan Salusfinin toimitusjohtaja Tapio Toivanen.
Salusfinin tarjoama ratkaisu perustuu neljään eri näkökulmaan: ohjaukseen, olosuhdetunnistukseen, mittaukseen ja raportointiin.
”Kun ohjataan kiinteistöautomaatiota sähkön hinnan funktiona ja huomioidaan samalla sisäilman laatu sekä säätilan muutokset, niin saadaan kustannussäästöjä. Mittaamalla ja raportoimalla kulutustiedot herätetään kustannustietoisuus ja voidaan muuttaa kulutustottumuksia”, Toivanen lisää.
Jotta uudet menetelmät saataisiin vakiintumaan tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä, on korjausrakentamisen hankinta tehtävä niille mahdollisimman helpoksi standardiratkaisuilla.
Toivanen uskoo, että asunto-osakeyhtiöt lähtevät mukaan, kun osoitetaan uudenlaisen korjaamisen positiivinen vaikutus kiinteistön arvoon ja asuinolosuhteisiin sekä elinkaarikustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Myös uudentyyppiset rahoitusmallit voivat kannustaa kokeilemaan uusia menetelmiä.
Renovation leap -hanke on osa isompaa Smart & Clean -kokonaisuutta, joka tavoittelee Helsingin seudusta ja Lahdesta ympäristöpositiivisen rakentamisen edelläkävijöitä.
Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Smart & Clean -säätiö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi hanketta ja Motiva on mukana viestinnässä.
Kirjoittaja toimii viestintäpäällikkönä Motiva oy:ssä. Motiva on mukana Renovation leap -hankkeen viestinnässä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Korjausrakentamisen laatuloikkaa testataan Helsingissä ja Lahdessa – tavoitteena löytää monistettavia ratkaisuja”