Puurunkoisten rakennusten aloitukset vähentyneet selvästi – puukerrostaloissa laskua jopa yli kolmannes

Kun koko uudistalonrakentamisen aloitukset vähenivät tammi-syyskuussa 2019 vain prosentin viime vuoden vastaavasta ajasta, puurunkoisten talojen aloitukset vähenivät samaan aikaan 11 prosenttia.

Vielä viime vuonna puurunkoisten talojen aloitukset kasvoivat 10 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, vaikka kaikkien rakennusten aloitukset supistuivat prosentin. Viime vuonna puurunkoisten talojen markkinaosuus kasvoikin 4 prosenttiyksikköä 31 prosenttiin. Myös vuosina 2017 ja 2016 puurunkoisten talojen aloitukset kasvoivat.

Myös rakennusluvissa kehitys on ollut tämän vuoden puolella puun kannalta negatiivista. Kun kaikkien rakennusten rakennuslupien määrä kasvoi hienoiset 0,5 prosenttia kuluvan vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, puisten rakennusten lupamäärä väheni 11 prosenttia. Teräsrunkoisten rakennusten rakennuslupamäärä kasvoi peräti 19 prosenttia.

Puukerrostalojen aloituksissa miinusta 35 prosenttia

Erityisen synkkää kehitys on ollut puun kannalta kerrostalorakentamisessa. Puurunkoisten kerrostalojen asuntoaloitusten määrä oli tammi-syyskuussa 2019 vain 750 kappaletta, mikä on peräti 35 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toki myös kaikkien kerrostalojen asuntoaloitukset vähenivät 16 prosenttia, mutta puun markkinaosuuskin on siis pienentynyt tuntuvasti. Puurunkoisten talojen osuus kaikista kerrostaloista on nyt enää 3,3 prosenttia, kun se oli vielä viime vuonna 4,7 prosenttia. Tämä osuus on ollut laskusuunnassa jo useita vuosia. Vielä vuonna 2016 puun markkinaosuus kerrostaloissa oli 5,6 prosenttia.

Myös puukerrostalojen lupamäärät ovat vähentyneet rajusti tänä vuonna. Miinusta kertyi tammi-syyskuussa 2019 peräti 49 prosenttia, kun kaikkien kerrostalojen lupamäärät laskivat 9 prosenttia. Luvissa puukerrostalojen osuus on samoin 3,3 prosenttia kuin aloituksissakin.

Puukerrostalojen hankekanta antaa kuitenkin toiveita tilanteen kohentumisesta. Hankekannan niin sanotuissa ”varmoissa” hankkeissa oli viime vuonna 1100 asuntoa ja nyt jo 2300 asuntoa. Pajakkalan mukaan puurakentamisen kannalta olisikin tärkeää saada nämä hankkeet liikkeelle.

Kun lasketaan mukaan myös muut kuin ”varmat” hankkeet, niin hankekannassa on tällä hetkellä yhteensä noin 10000 asuntoa. Kasvua on ollut noin 1000 asuntoa vuodessa. Pajakkala arvioi, että hankekannan perusteella puulla on kerrostaloissa mahdollisuus jopa 10 prosentin markkinaosuuteen 2020-luvun alkuvuosina.

”Näen, että puukerrostalot ovat varmempia lähtijöitä kuin betonikerrostalot”, Pajakkala sanoi.

Puurakentaminen keskittyy maaseudulle

Pajakkalan mukaan puurakentamisen kuluvan vuoden supistumisen taustalla on, että rakentaminen painottuu kasvukeskuksiin, joihin tehdään vähän puutaloja. Tästä kertoo muun muassa se, että kun Uudenmaan osuus koko Suomen uudistalonrakentamisesta oli viime vuonna 38,7 prosenttia, maakunnan osuus puurakentamisesta oli 25,7 prosenttia.

”Tyypillisesti maaseudulla rakennetaan puusta. Puurakentamisen tuotteiden kehittämisessä tulisi huomioida kasvavien kaupunkiseutujen markkinoiden vaatimukset”, Pajakkala sanoi.

Omakotirakentamisessa puu on edelleen kutakuinkin pitänyt perinteisesti todella vahvan markkinaosuutensa. Puisten omakotitalojen osuus kaikista aloituksista oli 89 prosenttia tammi-syyskuussa 2019, kun osuus oli viime vuonna 90 prosenttia. Koska omakotirakentaminen on kuitenkin jatkanut luisuaan 8 prosentin vauhdilla, myös puurunkoisten omakotitalojen aloitukset ovat vähentyneet samaa vauhtia.

Omakotirakentamisen tukemana puu pitää edelleen selvää johtoasemaa uusien rakennusten julkisivumateriaalina, mutta tälläkin osa-alueella ero muihin on kaventumassa. Puun osuus julkisivumateriaalina on ollut 2000-luvulla tyypillisesti yli 40 prosenttia, ja vuonna 2018 osuus oli 33 prosenttia. Pajakkalan mukaan suurin syy puun markkinaosuuden laskuun julkisivumateriaaleissa on omakotirakentamisen supistumisessa.