Vuoden 2019 Paalutustyömaana palkittiin yksi vanhimmista asfalttiteistä

Palkittu peruskorjaushanke on sisältänyt Vantaanjoen ylittävien siltojen peruskorjauksen sekä Tuusulanväylän parantamisen joen kohdalla korvaamalla vanhat puupaalut ja korjaamalla painumat uusilla paalulaatoilla ja stabiloinnilla. Väyläviraston mukaan kohde kuului kiireellisyysluokkaan 1, eli sillä oli suuri riski vaurioitua nopeasti ajokelvottomaksi, ja haitta liikennejärjestelmän toimivuudelle olisi ollut sen myötä kestämätön.

Ennen korjausta ajoradalla oli havaittavissa epätasaisuutta, sillä siltojen tulopenkereet olivat paikoitellen painuneet, ja niitä oli aiemmin korjattu lisäämällä asfalttikerroksia, joita oli jopa yli metrin paksuudelta. Riskinä oli, että tiepenkereen painuminen vaurioittaa viereisten siltojen perustuksia.

Erittäin vilkas liikenne

Tuusulanväylä on pääkaupunkiseudun merkittävin yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ajoneuvomääriltään se on toiseksi liikennöidyin sisääntuloreitti Helsinkiin Lahdenväylän jälkeen. Sen liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan 85000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Liikennejärjestelyjä ja työn jaksotusta vaikeuttivat erittäin suuret liikennemäärät. Samalla tiukka aikataulu edellytti töiden huolellista yhteensovittamista. Pehmeät pohjaolosuhteet varsinkin Vantaanjoen eteläpuolella edellyttivät työnaikaisia ajosiltoja, ja ahtaat työalueet vaativat tarkkaa logistiikan suunnittelua.

Paalutustyön vaativuutta lisäsi se, että osa paaluista jouduttiin saattamaan apupaaluilla ja laattojen arinoita jouduttiin kaivamaan paalujen välissä. Myös sillan maatuet ja niiden anturat olivat paalutustyön tiellä aiheuttaen suunnitelmien muutoksia.

Tuusulanväylällä pitkä historia

Tuusulanväylänä tunnettu kantatie 45 on yksi Suomen ensimmäisistä asfaltoiduista teistä. Tien Käpylän ja Vantaanjoen välinen osuus pinnoitettiin jo 1930-luvun puolivälissä. Moottoritieksi sen eteläosa Kehä III:n pohjoispuolelle asti valmistui vuonna 1967. Tien historia on huomionarvoinen ennen kaikkea siksi, että Vantaanjoen ylityksessä sen perustuksissa on ajalle tyypillisesti käytetty puupaaluja. Nykyisin ratkaisua pidetään lahoamisvaurioiden vuoksi riskirakenteena, ja suuri määrä teiden alla olevia puupaalurakenteita on tullut käyttöikänsä päähän.

Korjaushankkeen yhteydessä vanhat puupaaluhatturakenteet on korvattu teräsbetonipaaluilla ja paalulaatoilla. Paalulaattoja on yhteensä 12, kussakin 60–120 paalua pituudeltaan 9–23 metriä. Näistä 30–60 prosenttia on vinopaaluja. Teräsbetonipaalujen kokonaismäärä on lähes 19 kilometriä, lisäksi sillan maatukia on vahvistettu porapaaluilla.

Projektin kustannusarvio on noin 5,95 miljoonaa euroa ja alkuperäinen aikataulu oli 4/2019–10/2020. Pääurakoitsija GRK Infran mukaan työt valmistuvat kuitenkin jo joulukuuhun 2019 mennessä.

Tuomariston valintapäätös perustui seuraaviin havaintoihin:

• Liikennejärjestelyt olivat kohteessa erityisen haastavia.
• Olemassa olevat sillat vaativat huolellisen työnsuunnittelun ja toteutuksen.
• Osaava työnjohto ja ammattitaitoiset työntekijät saivat puristettua aikataulua työvaiheiden yhteensovituksella, toimivilla liikennejärjestelyillä ja riittävällä kalustomitoituksella.
• Työturvallisuus oli mietitty tarkkaan ennakolta, eikä tapaturmia sattunut.
• Työmaan kulkutiet ja paalujen purkupaikat pidettiin hyvässä kunnossa.
• Paalujen määrä oli suuri ja työ toteutettiin kahdessa osassa kaista kerrallaan.
• Yhteistyö työnjohdon, paalutusurakoitsijan ja paalutehtaiden välillä oli sujuvaa.
• Paalutehtaalle saatiin mitat ajoissa ja mittamuutosten määrä oli vähäinen.

Vuoden 2019 Paalutustyömaan valinnan suoritti Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi paaluvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Mustonen HTM Yhtiöt oy:stä.

Hankkeen toteuttajat:

• Tilaaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus
• Pääurakoitsija: GRK Infra oy
• Paalutusurakoitsija: Nordpile oy
• Suunnittelija: A-Insinöörit oy
• Valvoja: Sweco PM oy
• Lyöntipaalujen toimittajat: Lujabetoni oy, HTM Yhtiöt oy