Töpeksikö Lujatalo Tohmajärven sivistyskeskuksen kosteussuojauksessa? Kunta ja rakentaja eri mieltä

Tohmajärven sivistyskeskuksen työmaalla on ollut kosteusvaurioita mm. eristeissä, betonielementeissä ja kattoristikoissa. Urakoitsijana toimivan Lujatalon mukaan tilaajana toiminut kunta ei ole edellyttänyt kattavaa sääsuojausta.

Sivistyskeskus on 4500 asukkaan Tohmajärvelle iso hanke. Saman katon alle tulevat peruskoulun 1.-9. luokat, kirjasto sekä tiloja kansalais- ja musiikkopistolle. (Kuva: Tohmajärven kunta)

Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa kiistellään siitä, onko kunnan uuden sivistyskeskuksen työmaan sääsuojaus ollut asianmukaista ja onko se urakoitsijana toimivan Lujatalo oy:n vai Tohmajärven kunnan vastuulla. Asiasta uutisoi maakuntalehti Karjalainen.

Lehden saamien työmaapöytäkirjojen mukaan työmaalla on ilmennyt viime syksystä lähtien isoja kosteudenhallintaan liittyviä ongelmia. Väestösuojaan oli mm. asennettu märkiä ja vettyneitä eristeitä, myös ikkuna- ja ovipieliin oli alkanut tulla kosteusvaurioita.

Marraskuussa ovien ja ikkunoiden puisista apukarmeista löytyi kosteus- ja mikrobivaurioista. Myös ulkoseinäeristeiden ja betonisten seinäelementtien välistä paljastui kosteutta ja märkyyttä.

Tässä vaiheessa kunta alkoi epäillä myös ulkoseinäelementtien laatua ja vaati selvitystä betonin lisäaineesta sekä veden ja sementin suhteesta ja kiviaineksesta. Loppusyksystä kiinnitettiin huomiota myös kattoristikoiden kastumiseen ja siihen liittyviin riskitekijöihin.

Kunta on vaatinut kohteeseen viime syksystä lähtien kunnollista sääsuojausta, jota tammikuussa on myös parannettu.

Kohteesta vastaavan Lujatalon työpäällikön Erno Olkkosen mukaan Tohmajärven kunta ei ole tarjouspyynnössään edellyttänyt, että kohteessa tulisi olla kattava sääsuojaus.

Hän myös muistuttaa Karjalaisen haastattelussa, että betonielementit voivat kastua kuljetuksen ja asennuksen aikana ennen kuin niiden päällä on sääsuojaus tai lopulliset kattorakenteet. Sama koskee myös eristeitä.

”Rakennus palvelee ainakin 100 vuotta”

Tohmajärven teknisen johtajan Jorma Bergin mukaan asioissa on menty viime kuukausina parempaan suuntaan. Tosin reklamoiduista töistä on tähän mennessä tehty vain apukarmien vaihto.

Tohmajärven kunnassa maakuntalehden uutiseen on reagoitu reippaasti. Työmaalla on tänään avoimet ovet klo 16.30-18.30. Paikalla on kunnan virka- ja luottamusjohtoa.

Kunnanjohtaja Olli Riikosen mielestä rakennushankkeen laiminlyöntejä on julkisuudessa liioiteltu ja uutisointi on ollut turhan negatiivista.

”Kunta on rakennuttajana tehnyt valvontaa huolellisesti ja puuttunut epäkohtiin ajallaan. Rakentaja puolestaan on reagoinut ja korjaa mahdolliset virheet ja puutteet. Lopputuloksena on terve ja käyttäjille turvallinen rakennus, joka tulee palvelemaan tohmajärveläisiä ainakin seuraavat 100 vuotta”, kunnanjohtaja kirjoittaa Tohmajärven kunnan Facebook-sivuilla.

Sivistyskeskus on 4500 asukkaan Tohmajärvelle iso hanke. Saman katon alle tulevat peruskoulun 1.-9. luokat, kirjasto sekä tiloja kansalais- ja musiikkopistolle.  Urakoitsijana on Lujatalo, joka toteuttaa hankkeen 11,8 miljoonan euron kokonaisvastuu-urakkana.

Tätä artikkelia on kommentoitu 33 kertaa

33 vastausta artikkeliin “Töpeksikö Lujatalo Tohmajärven sivistyskeskuksen kosteussuojauksessa? Kunta ja rakentaja eri mieltä”

  1. Lujatalon käsitys hyvästä rakennustavasta käykin tästä hyvin ilmi. Sääsuojaa ei sopimuksessa edellytetty, joten on ihan ok asentaa kaikki märkänä ja peittää mahdollisimman nopeasti. Onkohan niitä kosteus- ja sisäilmaongelmia oikeasti tarve tutkia yliopistoissa vai olisiko ongelmassa kyse ihan vain alan mädännäisyyydestä?

  2. Aika harvoinhan noita suojataan ja suojausta pyydetään. Ja syynä juuri tuo, että betonista rakennettaessa ei sinänsä tarvitse teltassa rakentaa. Toisin kuin puusta tehtäessä.

    1. Ei tarvitse puusta tehdessäkään rakentaa teltassa. Yleisesti ottaen se teltta on täysin turha, kunhan työmaalla on aikaa kuivatella taloa katon päälle saannin jälkeen. Lisäksi mikä tahansa rakennus kuivuu ensimmäiset kaksi vuotta elinkaareestaan. Kohteeseen asennettavien tuotteiden soisi silti olevan asianmukaisia ja asianmukaisessa kunnossa, ettei tietentahtoen tuoda ylimääräistä vettä rakenteisiin.

  3. Tarjouspyyntövaiheessa rakennuttajan tulee yksilöidä tarkemmin mitä sääsuojaus tulee pitää sisällään, käytetäänkö kohteessa 3x4m kevytpeitettä 120 g/m2 vai vuokrataanko oikea väliaikainen suojarakennelma kohteen ympärille. Hinta eroa jonkin verran mutta veikkaan tässä kyseisessäkln kohteessa olis ollut paras tapa toteuttaa runkovaihe katetun sääsuojan uumenissa, suojassa syksyn sateilta sekä ohikulkevilta ”valvojilta”. Lööpeissä jälkikäteen räksyttäminen kertoo mielestäni niin työnjohdon kuin rakennuttajan edustajien kehnoa ammattitaitoa tai halua puuttua työvaiheisiin ennen niiden aloittamista käymällä mm säätekijöiden vaikutukset yhdessä läpi kunkin työvaiheen aloituspalaverissa ja yhdessä sopien mietiskellä kuinka ja millä ennakoivilla toimenpiteillä työvaihe saadaan suritettua kunnialla valmiiksi. Työvaihesuunnitelma…mahdollinen malliasennus ja sen jälkeen vasta työvaiheen toteutukseen, kaikki vaiheet käyden yhdessä läpi myös suunittelijat ja itse työmiehet mukaan lukien. Nimet ja dokumentit pöytäkirjaan ja jälkipuheet pois. Helppoa kuin heinänteko….melkein.. 😉

    1. Rakennusalan ongelma on se, että tuijotetaan mitä joku paperinivaska sanoo eikä palvella asiakkaita. Olisiko kannattanut vaikka tuoda nämä asiat selkeästi esiin kun työmaa on alkanut ja myydä homma lisäpalveluna asiakkaalle. Olette toopeja kun ette tajua bisnestä vaan kinaatte pykälisti niin kuin 80-luvulla. Ei ihme että ruotsalaisten rakennusfirmat porskuttaa aivan eri tasolla vuosikymmenestä toiseen verrattuna kotimaiseen.

      1. Minä en tilaajana maksa mistään huuhaa lisäpalvelusta asiassa, jonka tulee kuulua tavalliseen rakentamisen prosessiin. Jos taas esiintyy alilaatua tai huonoa projektin johtamista tulen vaatimaan hyvitystä.

        Suomessa on nykyään muutenkin ongrlmana se ettei täällä keneltäkään vaadita mitään. Tai jos vaaditaan niin ei anneta edellytyksiä toimijalle toteuttaa näitä vaatimuksia.

        1. Paraneeko se alilaatu tai huono projektin johtaminen hyvityksillä? Eiköhän se alilaatu pitäisi korjata laadukkaaksi ja huono projektijohto vaihtoon?

          1. Se on toimittajan ongelma. Tilaajana vaadin ensisijaisesti alkuperäistä laatua, mutta jos en sitä saa niin vaadin toimittajalta hyvitystä laatupuutteesta, kunhan loppuratkaisun kanssa pystyy edes jotenkuten elämään. Muita keinoja ei tilaajalla ole käytössään sopimuksen tekemisen jälkeen, ellei urakoitsija syyllisty todella törkeisiin virheisiin.

  4. Rakennuskulttuuri on mätä koko prosessiketjussa, alkaen hankintatoimesta päättyen käyttäjiin, valvovat viranomaiset mukaan lukien. Hankinnan asiantuntemus riittää löytämään halvin toimittaja. Huudatetaan suunnittelu ja toteuttaja kuralle. Urakoitsija joutuu tarjoamaan oka-hinnalla, ja vaatimaton kate otetaan lisätöillä. Mitään ylimääräisiä laadullisia toimenpiteitä ei pystytä tekemään mieli saada pidettyä pää pinnalla. Lisätöitä löytyy aina, koska suunnittelu on myös toteutettu halvimman mukaan, piirustukset ei täytä edes eurokoodin määritteitä. Osa lakisääteisistä suunnitelmista jätetään urakoitsijan tai aliurakoitsijan vastuulle, jolloin aikataulu on liian kireä tarkempaan detaljitarkasteluun. Rakennusyritystä syytetään eniten rakennusvirheistä, mutta mahdolliset rakennusvirheet on tehty paljon aiemmin, kun urakoitsija on edes valittu kohteeseen. Hyvän ja huonon urakoitsijan ero on siinä, että hyvä urakoitsija tuo tilaajalle epäkohdat esille, huono vain rakentaa. Tilaaja istuu rahasäkin päällä, ja päättää mitä laatutoimenpiteitä tehdään kulloisessakin tapauksessa.

    1. ..tuo on niin totta, suunnittelun taso on laskenut kuin lehmän häntä ja samalla tilaajapuolen vähäinenkin ymmärrys rakentamiseen puuttuu. Korkeasti koulutettua porukkaa ilman käytännön työkokemusta / näkemystä esim työmaan vetämisestä uupuu kokonaan, suoraan vaan koulunpenkiltä piirtämään kolme dee piirroksia rakennuksista joissa ei ole edes räystäitä, ja toiset tilaavat näitä suunnitelmia silmät ummessa. Hyvä tulee !!!

      1. Ai kuvan tapauksessa pitää perusta kastella tasaisesti rännipellen myymillä soiroilla.

      2. Suunnittelun taso laskee, koska tilaajat eivät ole valmiita maksaamaan suunnittelusta. Jos rahaa lyötäisiin enemmän tiskiin ja kilpailutettaisiin laadun ja suunnitelmatarkkuuden perusteella niin varmasti ne työmaan kuvatkin olisivat tarkempia ja parempia. Kuitenkin halvin tarjous on usein se joka voittaa niin minkäs teet. Silloin tekijöiksi haalitaan halvimmat eli kokemattomimmat tekijät ja ohjaus laitetaan minimiin, yritäpä siinä sitten onnistua.

  5. Betonielementeistä voisin todeta ihan yleisellä tasolla, että betoni on aina uutenaan märkää, koska se on kiviaineksen, sementin ja veden seos. Siksi se ei ole arka kosteudelle. Joskus betonia suorastaan kastellaan, että se saa aikaa kovettua riittävästi.

    Mitä tulee sitten sandwich-elementteihin asennettaviin eristeisiin, niiden mahdollista mikrobikasvustoa on tutkittu. Jos betonielementin sisälle ei ole laskettu sadevettä vuosikausia, mikrobikasvua ei ole löytynyt. https://tutcris.tut.fi/portal/files/1472733/pessi_betonielementtijulkisivujen_mikrobiologinen_toimivuus.pdf

    Puiset apukarmit ovat se helpoimmin homehtuva osa. Nekin voi korvata metallisilla karmikengillä, jos suunnittelija on niin hyväksi nähnyt.

    Se, että rakennustuotteet saadaan kuivina paikalleen, on hyvä asia, mutta tietyllä tavalla vain ”pikavoitto”. Nimittäin vuosikymmenien käytön aikana lähes jokainen rakenus tulee kokemaan jonkinlaisen vesivahingon tai useampiakin. Suomessa sattuu nimittäin vuosittain lähes 40.000 vakuutuksesta korvattavaa vesivahinkoa. Siksi kosteutta kestävät rakennusmateriaalit ovat kiinteistön omistajan parhaita ystäviä.

  6. Ottakaa muista aloista mallia ja alkakaa palvella asiakkaita. Ei minkään muunkaan palvelun tai tuotteen ostajakaan kiinnosta joku höpönlöpönnöppö nippelitieto mitä nyt missäkin on hierottu ja mikä kuuluu kellekkin siinä tuotantoketjussa. Koko ala elää ihan omia satusetäsekoilujaan.

    1. Jos asiakas ostaa palvelun x hän ei voi odottaa saavansa palvelua y. Jos taas asiakas ostaa koko hankkeen yhdeltä toimijalta, niin silloin tämä yksi toimija palvelee asiakasta kaikissa rakentamisen tarpeissa. Tilaajien olisi ehkä syytä ottaakin mallia muista aloista ja vaatia suurempia kokonaisuuksia yhdeltä kumppanilta, sen sijaan että pirstaloittaa hankkeita ja hankkii itse yhden osan sieltä ja toisen täältä, tällöin yhteensovitusvastuu on tilaajalla.

  7. Bykmestarin merkonomit voi ostaa 0-tutkimuksen homehysterian verukkeella ja lakaista ongelmat maton alle, näin toimii kaikki tarkastustoiminta.

  8. Maailman vanhoollisen jääräjankkaajien ala. Asiakkaan vedätys tuntuu olevan keskiössä. Mottona asiakas on aina väärässä ja palvelua ei saa edes rahalla. Parhaita on nää jotka pitää suun supussa ja sanoo rempan valmistuttua että jätettiin sulle homeiset seinät ku et ite osannu kysyä niiden purkua ja uudelleenrakentamista. Asiakas heilutellu rahasäkki naaman eessä mutta ei tajuta itse edes myydä. Ku sä et kysyny 😁 ja te ette ees tajua

    1. Palvelua nimenomaan saa rahalla. Ongelma on se että kukaan ei halua käyttää sitä rahaa niihin palveluihin.

      1. Olet juuri niitä jotka näköjään tiedä. Moni urakoitsija keskittyy siihen suoritukseen ja jäärät jankkaa vaikka asiakas heiluttelisi rahasäkkiä naaman edessä. Äkkiä hetihetinytnyt pois työmaalta ja hommat sinne päin. Mietittäisiin edes hetki niin voisi myydä asiakkaalle extrapalvelua ja hän ehkä pyytää uudestaan tekemään jotain toista hommaa. Puhun nyt kestorakennuttajista, en kertarakennuttajista.

        1. Se lisäpalveluiden tuputus kesken työmaan ei ole hyvää rakentamistapaa noudattavaa toimintaa, ellei sitten ole selkeitä muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin tai muita puutteita. Jos haluat urakoitsijana suorittaa työsi eri tavalla ja saada maksun lisäpalveluista niin olisi parempi että tarjoat suoraan urakkatarjouksessasi niitä lisäpalveluita, vaikka sitten vaihtoehtoisena toteutustapana. Itse en tilaajana jaksa tuollaista lisäpalveluiden tuputusta.

          1. Vanhanliiton jääräjankkaaja joka tuijottaa papereita insinööriinsinööri nyt täällä lukee näin, minä en muuta mithään. Ei oo ihme kun ruottalaiset ostaa meidät itelleen. Porukka elää 70 luvun tekun opeilla

          2. Vanhanliiton meiningillä saadaan kustannukset ennakoitua ja voidaan tehdä riskinarviot ennen rakentamisvaiheeseen ryhtymistä. Näin on myös varmasti toimittu ja toimitaan kaikissa onnistuneissa rakennushankkeissa. Kun kaikki päätökset tuotantotavasta ja tuotettavasta tuotteesta tehdään ennen tuotannon aloitusta, voidaan tuotanto viedä lävitse sujuvasti. Jos taas tuotantovaiheeseen jätetään liikaa asioita päätettäväksi joudutaan jatkuviin ongelmiin ja tuotanto hidastuu. Tämän ymmärtävät myös ruotsalaiset veljemme, jotka ovat poikkeuksellisen kovia diskuteeraamaan. Sinä taas olet enemmän mallia amerikkalainen myyjä, joka luulee tietävänsä ja osaavansa mutta ei ikinä toimita tai toteuta mitään.

          3. Ennen sai Viipurista Igorworksin arzcad ohjelmia, joilla haettiin vanhan liiton kunnallislupa uuden liiton kustannuksilla.

          4. Nii, että tehää just niinku kuvassa lukee ja vuokralaisia tai muita mahdollisesti rakennusaikana vaihtuvia käyttäjäryhmiä ei kuunnella. Ei ihme kun hommat ei amatöörirakentajien silmissä näytä sujuvan.. Ymmärtäkää nyt että rakennukset on niitä käyttäjiä ja tai asukkaita varten. Niitä ei tehä suunnittelijoille tai rakennuttajille.

          5. Vanhamyyrä. Käyttäjä otetaan huomioon ennen rakennusvaiheen aloittamista, suunnitteluprosessin aikana. Jos rakentamisvaiheessa joudutaan tekemään muutoksia, tulee siitä aina tarpeettomia kustannuksia ja aikatauluvaikutuksia projektin etenemiselle. Rakennushankkeen onnistumisen avain on siinä, että valmistelut tehdään siten ettei rakentamisvaiheessa tarvitse tehdä muuta kuin tuottaa suunniteltu rakennus. Sinulla on ilmeisesti todella paljon opittavaa rakentamisen prosesseista ja niiden sijainnista hankkeen eri vaiheissa.

    1. Meinasit, että joku rättiliike a¨la parturipuljun käyttäjien mielihalut ei kerkeä muuttua ennen kuin pytinki on valmis. Elät melkoista insinööriarkea taulukkolaskentaohjelmistojesi kanssa.

      1. Jos haluavat muutoksia, niin sitten niille muutoksille löydetään tietenkin sopiva hinta. Lähtökohta tulisi olla että muutoksia ei tule. Tämä varmistetaan huolellisella yhteistyöllä ennen rakentamisen aloittamista.

        Sinä olet meistä se, joka elää haavemaailmassa. Minun tavoitteeni on tuottaa tehokkaasti laatua. Sinä haluat sohlata joka suuntaan ja aiheuttaa kaikille turhia kustannuksia kun et ymmärrä mitään rakennushankkeen kokonaisuuksista.

        Jotkin asiakkaan pintamateriaalivalinnat ovat ylipäätäänkin täysin toissijaisia ja tiloista voidaan suunnitella erittäin muuuntelukelpoisia suhteellisen helposti, tällöin tilaaja voi markkinoida kohdettaan suuremmalle kohderyhmälle.

        1. Jauha vaan,älä vaan muuta mitään by rhe inginöörbook oppejasi. Voit nähdä mitä tämä tinkimätön vänkäjänkkä asenne on saanut aikaan Suomen rakentamisessa. Onko laatu hyvää ja alan maine positiivinen mallikkojen silmissä?

  9. Kokemustiedon perusteella veikkaisin, että kunta voittaa ja pipilipali vaihtaa sutenöörin hommiin. Vastuksiksi jää maailman tappiin korjailtava rakennus.

Vastaa