Karu tilasto koronaviruksen vaikutuksista: yt-neuvottelujen piirissä jo 158000 henkilöä

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi tuoreita tietoja koronavirustilanteen takia käynnistetyistä yt-neuvotteluista.

Koronavirustilanteen seurauksena yt-neuvotteluiden piirissä olevien henkilöiden määrä on kasvanut rajusti.

Viime viikkojen aikana yritykset ja muut työnantajat ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluiden piiriin noin 158 000 henkilöä. Valtaosa ilmoituksista on tullut 15.3. jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa tilannetta ja alkaa julkaista päivittäin lukuja lomautettujen ja yt-neuvotteluiden piirissä olevien henkilöiden määrästä.

Koronavirustilanne aiheuttaa vakavaa haittaa taloudelle ja tämä näkyy myös selvänä piikkinä TE-toimistoille saapuneissa yt-neuvotteluilmoituksissa sekä työttömäksi työnhakijoiksi lomautettuna tai muusta syystä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneiden määrässä.

Luvut ovat ministeriön mukaan suuntaa antavia, sillä aivan tarkkaan ei pystytä selvittämään mitkä ilmoituksista ovat juuri koronasta johtuvia.

Arvio koronatilanteen vaikutuksista lomautuksiin ja alkaneisiin työttömyysjaksoihin on laadittu normaalitilannetta kuvaavan tilastollisen ennusteen perusteella.

TE-toimistojen kirjaamat yt-neuvottelutiedot ovat alustavia. Mahdolliset lomautukset voivat alkaa vaiheittain ja edellyttävät lomautetun henkilön ilmoittautumista työnhakijaksi. Luvuissa ei ole mukana yt-ilmoituksia mahdollisista irtisanomissuunnitelmista.

Pienten työnantajien ilmoitukset eivät ole luvuissa mukana

Luvuissa näkyy vähintään 20 henkilöä työllistävien työnantajien ilmoitukset alkaneista tai alkavista yt-neuvotteluista ympäri maata. Alle 20 henkilöä työllistävien työnantajien ei yhteistoimintalain mukaan tarvitse ilmoittaa harkinnassa olevista lomautuksista TE-toimistolle.

Uudenmaan osuus yt-ilmoitusten lomautusluvuista on tällä hetkellä 62 prosenttia. Alueelliset luvut eivät kuitenkaan kerro alueella sijaitsevista työpaikoista, vaan siitä miten paljon kunkin alueen TE-toimistoon on tehty ilmoituksia. Varsinkin isommat yritykset ilmoittavat tilanteestaan pääkonttorinsa sijainnin perusteella.

Yt-neuvottelujen alkamisesta on ilmoittanut 1737 työnantajaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Karu tilasto koronaviruksen vaikutuksista: yt-neuvottelujen piirissä jo 158000 henkilöä”

  1. Työttömyyskorvausten maksuun saamiseen voi mennä useampi kuukausi, jos yhtäkkiä on 200 000 uutta työtöntä. Työttömyyskassat vähentelivät viime vuosina väkeä samalla kun työllisyystilanne parantui, ja ilmeisesti pääosa työttömistä oli vielä pari kuukautta sitten Kelan päivärahan saajia, ei työttömyyskassojen asiakkaita. Nyt työttömiksi on siirtynyt pääasiassa juuri työssä olleita. Myös Kelan käsittelykapasiteetti on ilmeisesti loppunut, ja sosiaalietuuksien käsittely voi venyä nyt hyyyyvin pitkäksi. Etuuskäsittelijät toimivat nyt usein kotoa käsin, ja koittavat ratkoa päätöksiä sivussa lasten kotiopettajana kenties toimien. Ei ole välttämättä yhtä tehokkaat työskentelyedellytykset kuin hiljaisella työpaikalla. Uusia työntekijöitä käsittelijöiksi on vaikea kouluttaa, kun ei oikein toisen kotiinkaan voi lähettää uutta työntekijää harjoittelemaan vanhan työntekijän viereen.

    Valtion rahoitusmahdollisuuksia alkaa rajoittaa kohta ketnies korot. Korot ovat esim. Suomen valtion 10-vuotisissa valtionlainoissa pompanneet noin puolella prosenttiyksiköllä negatiivisesta plussan puolelle. Tuosta kun hypätään esim. 3 %:n korkotasolle, niin pelkkiin valtionlainan korkoihin alkaa mennä miljardeja vuodessa nykyisellä valtavalla valtionlainakannalla. Sen jälkeen Suomessa ei ole pystyssä enää kai kuin Ahvenanmaa, jonka vuosittainen valtionrahoitus on Itsehallintolain mukaan täysin riippumatonta valtion menojen kehityksestä. Ahvenanmaa on jo valmiiksi Suomen ainoa velaton maakunta. Kohta muu Suomi on vielä entistä velkaisempaa, ja korkojen maksu lisäksi niskassaan. Parhaillaan eduskunta käsittelee hallituksen esitystä 19/2020 Ahvenanmaan pysyvän rahoituksen korottamiseksi vuoden 2021 alusta lähtien, jolla taloudellisten toimintaedellytysten eroa maan sisällä kasvatettaisiin lisää.

  2. Ahvenanmaan rahoituksessa erikoista on se, että hallitus juuri viime vuonna teki sen rahoitukseen tasokorotuksen, mutta nyt olisi tulossa vielä lisätasokorotus. Jo nykyisin Ahvenanmaalta maksetut valtion ansio- ja pääomatuloverot, lähdeverot, yhteisöverot, tonnistoverot ja arpajaisverot maksetaan kokonaisuudessaan takaisin Ahvenanmaalle + lisäksi Ahvenanmaalle maksetaan nykyisen lain mukaan 0,45 prosenttia valtion kaikista muistalaskuttamista tuloista + erillisrahoituksia päälle + valtion normaalit palvelut päälle. Jos valtion laskuttamista tuloista osa jää perimättä, sitä ei vähennetä luvusta. Esityksessä Ahvenanmaan osuus valtion muista kokonaistuloista nousisi 0,47 prosenttiin. Vielä viime vuonna laissa tuo lukema oli 0,42, eli rahoitusosuutta on jo kasvatettu ja ollaan yhä kasvattamassa tuntuvasti. Esityksen mukaan muun ohella esimerkiksi koko Suomen kaikista arvonlisäveroista menisi jatkossa 0,47 % Ahvenanmaalle maksettavaksi tuloksi. Keskellä korona-kriisiä on hyvä aika viedä läpi sellaisia uudistuksia, jotka muuten saattaisivat herättää paheksuntaa, kun medioiden huomio on muissa asioissa.

Vastaa