Kokeile kuukausi maksutta

SRV sai pidettyä virolaiset hyvin Suomessa, Skanskan Puistosairaalassa siinä ei täysin onnistuttu

Valtaosa Suomessa työskentelevistä virolaisrakentajista jäi Suomeen. SRV:llä lähes kaikki jäivät. Skanskalla ongelmia on ollut entisen Lastenklinikan eli nykyisen Puistosairaalan korjaustyömaalla Helsingissä. Työmaakierroksemme kertoo, että korona on muuttanut tekemistä kaikilla työmailla, työnjohtoakin tehdään jo etänä.

 

Virolaiset jatkavat työntekoa SRV:n työmailla. Kuva Tampereen Kansi ja Areena -hankkeesta. Kuva: Pentti Kivinen.

Virolaisten määrä SRV:n työmailla oli maanantaina 23.3. likimain sama kuin viime perjantainakin. ”Olennaista laskua ei ollut, sanoo yhtiön työturvallisuuspäällikkö Jari Korpisaari. Asia oli helppo varmentaa sähköisistä kulkuluvista.

Esimerkiksi kahdella jättityömaalla, Helsinki-Vantaan lentokenttätyömaalla ja Tampereen Kansi& Areena-hankkeessa, työt jatkuivat normaaliresursseilla.

SRV:llä 27 prosenttia työtekijöistä on ulkomaalaisia ja heistä valtaosa virolaisia. Korpisaaren mukaan virolaisille tehty tiedotus toimi hyvin ja he ymmärsivät, että jos lähtevät nyt takaisin, paluu olisi voinut venyä kuukausilla. EU:n ulkopuolelta tulleille paluu olisi voinut olla vielä vaikeampi työlupien saannin vuoksi.

Osa virolaisista jäi kotiin Puistosairaalan työmaalla

Skanskan vanhan lastensairaalan eli nykyisen Puistosairaalan korjaustyömaalla Helsingissä virolaisia lähti kuukauden vuorotteluvapaalle, mutta uusi porukka ei tullutkaan heitä korvaamaan.

Puistosairaalan työmaan keskimääräisestä 185 henkilön työmaavahvuudesta noin 50 on virolaisia työntekijöitä. He työskentelevät nyt pidennetyissä, noin kuukauden jaksoissa virolaisten aliurakoitsijoiden palveluksessa muun muassa väliseinä-, alakatto- ja taloteknisissä töissä. Tällä hetkellä, työjakson juuri viikonloppuna vaihduttua, työmaalla on viitisentoista työntekijää vähemmän normaalisti. Työmaajohdon mukaan heistä viisi on poissa työmaalta Viron ja Suomen välisen rajan sulkeutumisen takia.

Myös BoKlokilla pientä resurssivajausta

BoKlokin työmailla on hieman samanlainen tilanne. Tilaelementit valmistetaan Virossa ja virolaiset myös asentavat ne Suomessa. BoKlokin ensimmäisen, Vantaalle tulevan kerrostalon tilaelementit saatiin asennettua ennen poikkeustilaa ja asuntoja on nyt viimeistelty.

”Koronaviruksella ja poikkeustilanteella on ollut joitain vaikutuksia työmaihimme”, BoKlokin maajohtaja Kati Valtonen sanoo.

”Meillä on virolaisia työmiehiä sekä Vantaan että Tuusulan projekteissa. Heitä oli täällä töissä jo ennen rajojen sulkeutumista, mutta ihan kaikkia suunniteltuja resursseja ei ehditty saamaan Suomeen rajojen sulkeutuessa. Tällä saattaa olla myöhemmin vaikutusta aikatauluihin riippuen poikkeustilanteen kestosta. Tuusulassa meillä on parhaillaan moduulien toimitukset käynnissä ja niiden toimituksessa ja asennuksissa ei toistaiseksi vielä ole ollut merkittäviä viivästymisiä.”

Muillakin työmailla niille virolaisille tilanne on voinut olla hankala, jotka olivat lomailemassa kotimaassaan. Suomen ilmoitus, että toisin kuin Norjan ja Ruotsin rajalla, Viron suuntaan ei hyväksytä pendelöintiä, saattoi olla yllätys. Viron omat viranomaiset ehtivät jo ilmoittaa, että he eivät vaadi työmatkalaisia karanteeniin. Suomessa olisi odottanut kahden viikon palkaton karanteeni.

Skanskan vanhan lastensairaalan työmaalla Helsingissä osa virolaisista jäi palaamatta lomaltaan. Resurssivajaus on 15 henkeä.

SRV:llä ei häiröitä työmailla

Koronalla ei ole ollut vielä vaikutusta SRV:n työmaiden resursseihin. Sairastumistapauksissa ei ole näkynyt isompaa piikkiä, mutta joitakin ulkomailla lomailleita on nyt karanteenissa. Työmaat etenevät häiriöttä. Lentokentän T2-allianssihankkeessa tosin jättimäinen Big Room -tila on nyt lähes tyhjä ja keskustelut tapahtuvat netin ja videoyhteyksien kautta.

SRV:n Tampereen Kansi & Areenassa ei-suomalaisia työntekijöitä on noin viidennes. Pääosa heistä tulee Virosta ja Puolasta, mutta työmaalla on myös latvialaisia.

Tampereen Kansi&Areenan -työmaalla työt jatkuvat häiriöttä.

”Olemme tähän asti soveltaneet muutaman viikon työjaksoja, joita tässä erikoistilanteessa on mahdollisuus yksilöllisin ratkaisuin jatkaa. Näyttää siltä, että pääosa ulkomaisista työntekijöistämme on jättänyt palaamatta lomansa ajaksi kotimaahansa. Näin ollen he pääsevät jatkamaan töitään joutumatta karanteeniin”, projektinjohtaja Rauno Kulmala arvioi.

SRV:llä on jo kolme viikkoa ollut käytössä tiukat ohjeet koronariskin pienentämiseksi työmailla. Yrityksessä on koronaryhmä, joka seuraa tilannetta ja päivittää ohjeita.

Työntekijöitä on ohjeistettu käsien pesuun ja siihen, että fyysisiä kontakteja on vältettävä. Jos työntekijällä on pienikin nuha, häntä on kehotettu pysymään poissa töistä.

Aiemmin palavereiden osallistuneiden koko oli rajattu kymmeneen ja nyt viiteen henkeen. Perehdytyksissäkin maksimimäärä on viisi henkeä. Karanteeniohjeet on käännetty myös muille kielille. Työmaakopeissa on käytössä rotaatio eli kaikki eivät ole niissä yhtä aikaa vaan vain viisi henkeä kerrallaan

Työmaakokoukset hoidetaan skypen kautta.

”Kaikki kokoustaminen onnistuu verkossakin, joskin kokoukset on suunniteltava tarkemmin ja ne on vedettävä jämptimmin. Urakkaneuvottelujakin on jo käyty videoneuvotteluna. Ne ovat vaativimpia, koska kommunikaatiosta jää herkästi tavoittamatta vivahteita, jotka pöydän äärellä ovat aistittavissa ja vaikuttamassa neuvottelun kulkuun”, Kulmala pohtii.

”Niin kauan kun työvoimaa riittää ja riittävän moni pysyy terveenä, en olisi työmaan etenemisestä huolestunut. Totta kai on oleellista vaalia käsihygieniaa ja kontaktien minimoimista sekä porrastaa ruokailu ja sosiaalitilojen käyttö täälläkin.”

Hotellisiipeen tilattuja italialaisvalmisteisia kylpyhuone-elementtejä työmaa on päässyt asentamaan rungon etenemisen tahtiiin. Toimitukset on aikataulutettu niin, että viimeiset kylpyhuone-elementit saapuisivat elokuun loppuun mennessä ja asennettaisiin saman tien.

”Koronaviruksen takia olemme muuttaneet suunnitelmiamme niin, että pyrimme hankkimaan tuotteet hieman etuajassa ja välivarastoimaan ne sopivaan paikkaan kohtuuetäisyydelle työmaasta. Näin pyrimme varmistamaan toimitusaikojen pitävyyden”, Kulmala kertoo.

Myös Saksasta on tilattu kevään aikana toimitettavaksi aikataulullisesti kriittisiä tuotteita: suunnitellun aikataulun mukaisesti toukokuussa asennettavien katsomon teräskannattajien laakereita.

Toukokuussa on määrä aloittaa myös vesikattotyöt. Vesikatto tehdään Norjassa valmistettavista elementeistä, joiden toimitusaikatauluun ei Kulmalan mukaan ainakaan toistaiseksi ole ilmoitettu muutoksia.

Koronaa on kuvattu yllättävyytensä vuoksi mustaksi joutseneksi.

”Pienten mustien joutsenten pelko on yhä olemassa”, Korpisaari sanoo ja sillä hän viittaa esimerkiksi uhkaan, että liikenne Uudeltamaalta katkaistaisiin. ”Riski tämän osalta kasvaa joka päivä.”

Kuopion sairaalatyömaalla käytössä hengityssuojatkin

Kuopiossa korona on toistaiseksi ollut pienempi ongelma kuin Uudellamaalla, ja töitä tehdään kotimaisin voimin, joten resursseistakaan ei ole pulaa. Se edellyttää kuitenkin sitä, että oma porukka pidetään terveenä eikä karanteeni iske kerralla koko työmaahan.

Laptin Kuopion Uusi Sydän -sairaalahanke ehti ennen koronan tuloa ehtiä kakkosvaiheeseen. Ykkösvaiheessa, kun rakentaminen tapahtui keskellä toimivaa sairaalaa, olisi tilanne ollut paljon vaikeampi, sanoo työpäällikkö Pentti Leskinen. Nyt tehdään purku-, vesikatto- ja louhintatöitä. Sen osalta ei ole tarvinnut keskustella siitä, että rakentaminen pitäisi lopettaa riskialttiina häiriötekijänä. Rakentajat ja sairaalan väki ovat olleet hyvässä vuoropuhelussa keskenään lähes päivittäin.

Rakentajilla ei ole enää asiaa sairaalan puolelle.

Isoimpana haasteena koronan kannalta ovat purkutyöt. Kulkutiet sairaalaan on suljettu kokonaan, kun aiemmin porukka käytti sairaalan käytäviä ja sairaalan ruokalaa ja Big Room -tilakin oli sairaalan sisällä. Ainoastaan hätätöissä on lupa mennä sairaalan puolelle. Osalla työntekijöistä on jo käytössä hengityssuojatkin. Niitä käytetään varsinkin silloin, jos on pakko liikkua sairaalan käytävillä.

Porukalla on nyt omat eväät ja ruokailu tehdään vuorotellen pienryhmissä. Vesikattotöitä tekevillä on varustettu oma työmaakoppi ja bajamaja iv-konehuoneeseen.

Muutkin työntekijät on jaettu pienryhmiin, joilla on omat työmaakoppinsa. Esimerkiksi louhintatöitä tekemään tullut eteläsuomalainen Destian porukka eristettiin muusta työmaasta ja heille annettiin käyttöön oma työmaakoppi. Tällä estetään se, ettei koko työmaa ole yhtä aikaa karanteenissa.

Työnjohtajatkin on jaettu kolmeen osaan ja he hoitavat työnjohtoa pääasiassa etänä puhelimen välityksellä. Osa on varalla ongelmien varalta.

Työmaakokoukset pidetään etänä ja allianssi on Big Roomin sijaan nettiyhteydessä toisiinsa.

Jutussa korjattu Lastenlinna Lastenklinikaksi 24.3. klo 7.48.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “SRV sai pidettyä virolaiset hyvin Suomessa, Skanskan Puistosairaalassa siinä ei täysin onnistuttu”

  1. SRV sai pidettyä virolaiset hyvin Suomessa..? Yrittävät ko. työmaalla ainakin ilmeisesti savustaa suomalaiset työntekijät työmaalta pihalle työnjohtajien huonolla käytöksellä ja ’päästämällä’ takaisin, kunhan suostuvat työehtojensa (liukuvat tauot???) ja palkkansa heikennyksiin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat