Aalto-yliopiston talotekniikan emeritusprofessori Olli Seppäsen tuoreen Finvacin sivuilla ilmestyneen blogin mukaan hengitysilman mukana kulkeutuvat virukset ovat suurin yksittäinen COVID-19 -taudin (koronaviruksen aiheuttama infektio) tartuntareitti.
Tämä artikkeli on tilaajille
Kirjaudu sisään
Ryhmätilaus digi (+printti)
Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.
Yksittäistilaus printti+digi
Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.
Yksittäistilaus digi
Tilausjakso valittavissa 6/12 kk.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Emeritusprofessori: Nyt tarvitaan paikallistettua, ihmisiä suojelevaa ilmanvaihtoa”
Tässä ollaan jo vähän jyvällä, mihin suuntaan rakentamista ja energiatehokkuutta/-käyttöä tulee suunnata.
Valtavasti ollaan vielä kuitenkin niistä ajatuksista joissa mielestäni pitäisi olla.
Ajatusmaailman tulisi olla juuri käyttäjässä, ei rakenteissa.
Tässä puhuttiin ilmanvaihdon vaikutuksesta terveyteen, esim. virusten leviämiseen.
Laajennan tämän koskemaan ilmaston suojeluun, vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten käyttöön.
Energian käyttöä tulee vähentää.
Nykyisin ilmanvaihto ja lämmitys on pahimmillaan sellaista, että se tuhoaa sekä investoinnit, rakeneteet, sekä käyttäjän terveyden.
Ihan hullua!
Tämän on muututtava!
Esim. lämmityksen tulisi olla keskittynyt käyttäjän lämmittämiseen, ei rakenteiden ja kuutioiden lämmittämiseen. Vain sillä päästään riittäviin energiansäästöihin.
Nyt pidetään tstoja ja muita julkisija tiloja lämpimänä, vaikkei siellä ole ketään….?
Sama koskee asuntoja, mökkejä, yksityisiä laitoksia jne….
Tekniikka sekä rakentamisessa että rakennusten käytössä tulee kehittää niin, ettei rakenteet tarvitse stabiilia lämpä/kosteusoloja pysyäkseen kunnossa ja käytön aikainen lämmitys pitää pystyä säätämään täsmällisesti sinne missä ovat käyttäjät.
Tämä vaatii ennenkaikkea käyttäjiltä järisyttävää asennemuutosta. Enää ei voida slogeissa vaatia +22,6 asteen lämpötilaa kaikkialle minne ajellun hipiänsä innostuu siirtämään.
Toki jonkinverran myös insinööri ja fyysikko ajattelua, että käytännössä tämä onnistutaan tekemään.
Lämpötilan ja kosteuden vaihtelua sietävää rakennetta on tiedossa ja osataan tehdä. Se ei lienee ongelma, miten lämmitys ja ilmanvaihto onnistutaan säätelemään riittävän nopeasti ja tehokkaasti niin, ettei hukkaa synny, vaatii jonkun oppitunnin vielä…..
ps. vanha hirsipirtti keskusmuureineen oli aika lähellä optimia…kun oli kylmä, lämmitettuiin uunia ja oltiin siinä uunin vieressä. Kun oli lämmin, mentiin uunista kauemmaksi.
Noh, tähän ei ole paluuta….mutta ajatuksena on aika houkutteleva!