Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto myönnettiin Olympiastadionin peruskorjauksesta

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ehdokkaat vuonna 2020 ovat Kotkan Toritalo, Helsingin Olympiastadion, Aalto-yliopiston kampusrakennus Otaniemessä sekä Kalasataman K-kampus.

Suomen Arkkitehtiliitto Safa ry on myöntänyt tämän vuotisen Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon Helsingin Olympiastadionin peruskorjaukselle. Voittajan valitsi muusikkona ja näyttelijänä tunnettu Paula Vesala.

Vesala kiittää urakassa pääsuunnittelijoina toimineiden arkkitehtien Kimmo Lintula ja Kari Raimoranta suunnittelemaa korjausta sekä huolella kunnostetuista yksityiskohdista että uusien tilojen materiaalivalinnoista.

Vesalan mukaan alkuperäisen katsomon katoksen säilyttäminen ja kunnostaminen on ollut varsinainen uroteko.

”Stadionin logistiikka ja käytettävyys on parantunut huimasti, mutta aivan erityisen vaikutuksen tekee huolellinen, rakennuksen alkuperäistä henkeä ja ulkomuotoa kunnioittava suojelu- ja korjaustyö. Olympiastadionin taika on paitsi tallella, saanut vain lisää loistetta”, Vesala sanoo.

Arkkitehdit NRT:n Kari Raimoranta on tunnustuksesta ja perusteluista hyvillään. Hän myöntää tunnistavansa työnsä jäljen Vesalan kommenteista. Olympiastadion oli haastava kohde, johon kohdistui valtavat julkiset odotukset. Arkkitehdit olivat tietoisia odotuksista, ja Raimoranta myöntää, että ne myös vaikuttivat.

”Jossain vaiheessa nousi vähän pala kurkkuun, mutta kyllä me onnistuttiin hyvin”, Raimoranta sanoo.

Erityisen tyytyväinen arkkitehti on siihen, miten Stadionin malja täydentyi. Raimorannan mukaan vuonna 2005 toteutettu lisäkatos kaipasi täydennystä.

”Toki se poikkeaa alkuperäisestä taivaskatosta, mutta nyt se on intiimimpi ja ehkä yleisön kannalta parempi”, Raimoranta sanoo.

Kaarrekatsomon ja säilytetyn stadionkokonaisuuden lisäksi arkkitehtitoimisto K2S:n ja Arkkitehdit NRT:n suunnittelema urakka sisälsi monikäyttöiset laajennusosat. Raimoranta huomauttaakin, että peruskorjauksessa tehtiin kokonaan uutta tilaa, joka palvelee jatkossa koko valtakunnan urheilutarpeita.

Arkkitehtuuri luo sisältöä elämään

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran. Muut ehdolla olleet työt olivat K-kampus Helsingin Kalasatamassa, Kotkan Toritalo sekä Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Espoon Otaniemessä.

Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.

Raimoranta vertaa Arkkitehtuurin Finlandia-palkintoa kirjallisuudelle ja musiikille myönnettäviin vastaaviin palkintoihin ja toteaa, että aivan samalla tavalla myös arkkitehtuuri tuo sisältöä ihmisten elämään.

”Arkkitehtuuri luo elämään tärkeää sisältöä, jonka huomaa, kun siinä liikkuu. Moni ihminen esimerkiksi liikuttuu tietyissä tiloissa”, hän sanoo.

Helsingin Olympiastadionilla ja vuoden 1952 olympialaisilla on ollut valtava merkitys koko kansakunnalle. Kari Raimorantakin pääsi melkein osalliseksi siitä.

”Olin olympialaisten aikaan 7-vuotias. Vanhempani pohtivat, ottaako minut mukaan. Lopulta he eivät ottaneet. Se olisi varmasti ollut elämys.”

Olympiastadionin vuosia kestänyt peruskorjaus on virallisesti valmistunut ja stadion on jälleen auki yleisölle. Arkkitehtien osalta työ jatkuu vielä. Stadionin kaikki tuleva käyttö ei ole vielä selvillä, joten uusia suunnitelmia voi edelleen tulla.

Raimorannan mukaan tämä on tavallista. Arkkitehti vertaa rakennusten peruskorjaamista uusiin kenkiin, jotka käyttöönotettaessa hieman puristavat.

”Uusi ja vanha täydentävät toisiaan”

Helsingin Olympiastadionin suunnittelivat arkkitehtuurikilpailun voittaneet Yrjö Lindegren sekä Toivo Jäntti vuonna 1933.

Sen peruskorjaamisen suurimpina haasteina oli luoda toimiva ja eläymyksellinen kokonaisuus, jossa uusi ja vanha, eri toiminnoista lähtevä arkkitehtuuri täydentää toisiaan aina detaljitasolle saakka, K2S:n arkkitehti Kimmo Lintula sanoo.

Työryhmässä oli mukana myös ulkomaista asiantuntemusta. Lintulan ja Raimorannan mukaan hollantilainen arkkitehti Wessel de Jonge toimistoineen ja ruotsalainen White-arkkitehdit sekä muut kotimaiset asiantuntijatahot toivat syvyyttä suunnitelman ratkaisuihin.

Arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Arkkitehtitoimisto K2S:ssa Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen sekä Arkkitehdit NRT:ssä Kari Raimoranta, Teemu Tuomi, Tom Lindholm, Juuso Hatakka, Emmi Jääskeläinen, Jouni Karttunen, Tuula Olli ja Kristiina Suoniemi. Projektiarkkitehteina toimivat Juha Sundqvist (K2S) ja Tom Lindholm (NRT).

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto myönnettiin Olympiastadionin peruskorjauksesta”

Jätä kommentti