Joka kymmenes asunto on tyhjä – Tilastokeskuksen asiantuntija pitää tilannetta hälyttävänä

Viime vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä 1 345 kerrostaloa, joissa ei Tilastokeskuksen tietojen mukaan asunut ketään.

Jämsän Kaipolassa oli kesällä myynnissä kokonainen kerrostalo, jonka pohjahinta oli 35 000 euroa.­KUVA: PETTERI KIVIMÄKI

Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 300 000 tyhjillään olevaa asuntoa, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Määrä tarkoittaa sitä, että noin joka kymmenennessä asunnossa ei asu vakituisesti ketään.

Noin puolet tyhjistä asunnoista on kerrostaloissa. Tyhjien asuntojen määrä on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi, lähes 130 000 asunnolla.

”Suomen asuntomarkkinassa tai sen osassa on hälyttäviä merkkejä, kun tyhjien asuntojen määrä ja osuus asuntokannasta on näinkin suurta”, kirjoittaa ryhmäpäällikkö Paula Paavilainen Tilastokeskuksen blogitekstissä.

Myös kokonaisia rakennuksia on tyhjillään. Viime vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä 1 345 kerrostaloa, joissa ei Tilastokeskuksen tietojen mukaan asunut ketään.

Luonnollinen osuus noin viisi  prosenttia

Ongelma näkyy sekä syrjäseuduilla että kaupungeissa. Paavilaisen mukaan asuntomarkkinatutkimuksissa on todettu, että tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asunnoista on noin viisi prosenttia. Vain harva kunta kuitenkaan yltää siihen.

Paavilainen nostaa suurehkoista kaupungeista esiin Hämeenlinnan, Kotkan, Mikkelin, Porin, Rovaniemen ja Vaasan. Näissä kaupungeissa tyhjiä asuntoja on yli 11 prosenttia kaikista asunnoista.

Tilanne on hyvä esimerkiksi Tuusulassa, Espoossa ja Ylöjärvellä, joissa tyhjiä asuntoja on 6–7 prosenttia.

Tyhjien asuntojen taustalla saattaa olla kaupungistumisen lisäksi muitakin syitä, huomauttaa Paavilainen.

Hänen mukaansa osaa tilastojen luvuista saattavat selittää uudet rakennukset, joihin ei ole vielä löydetty uusia asukkaita. Lisäksi mukana voi olla niin sanottuja haamuasuntoja, eli vanhoja, muuttuneita porras- ja osoitenumeroita, jotka ovat jääneet kummittelemaan rekistereihin.

Osa tyhjistä asunnoista voi myös olla esimerkiksi loma- tai kakkosasuntoja tai lyhytaikaisvuokralla.

Joukossa uutta ja vanhaa

Tyhjillään olevista asunnoista suuri osa on rakennettu joko 1970- tai 2010-luvulla. Näillä molemmilla vuosikymmenillä rakennetuista taloista on tyhjillään noin 12 prosenttia.

Eri-ikäisten asuntojen tyhjillään olemisen syyt ja ongelmat ovat erilaisia.

”Ilman asukkaita jäänyt, huonosti kysyntään vastaava uudistuotanto on ongelmallista rakennuttajalle ja vanhempi asuntokanta todennäköisesti ennemminkin kotitalouksille”, kirjoittaa Paavilainen.

Joissain tapauksissa tyhjä asunto ei välttämättä ole omistajalleen ongelma lainkaan. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa on tyhjiä asuntoja 14 prosenttia, mutta arvoalueilla asunnon saisi todennäköisesti myytyä helposti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Joka kymmenes asunto on tyhjä – Tilastokeskuksen asiantuntija pitää tilannetta hälyttävänä”

  1. Ilmiössä on eroavaisuutta menneeseen. Olisi hyvä, kun julkistettaisiin myös näiden tyhjien rakennusten sijainnit. Ne lienevät samat, kuin nuo suurimmat kunnat, Hämeenlinna, Kotka, Mikkeli, Pori, Rovanieme ja Vaasa.
    Tästä on ollut puhetta jo pitkään, esim taloyhtiöt eivät saa enää remonttilainojakaan tietyilläm alueilla.

    Toisin sanoen, kupla ei ole niin selvä kuin aiemmissa suhdanteissa, alueet eriytyvät.

    1. Ei niitä julkaista, koska tilastossa on virheitä yksityiskohdissa. Iso kuva voi silti olla oikea. Taannoin törmäsin yhteen asuinrakennukseen, joka oli kiinteistörekisterissä kummittelemassa, vaikka oli oikeasti purettu vuosikymmeniä sitten. Kiinteistön omistaja oli maksanut vuosikymmeniä turhaan kiinteistöveroa olemattomasta rakennuksesta tajuamatta virhettä. Pieni osa tyhjinä tilastoissa näkyvistä taloista on olemattomia. Osa niistä on kylmänä odottamassa joskus tulevaisuudessa koittavaa purkamista. Osa on remontissa. Osa tyhjistä rakennuksista lienee suojeltuja rakennuksia, jotka olisi purettu, ellei niitä olisi suojeltu, mutta joille ei ole löytynyt remontoijaakaan. Jokunen kerrostalo on ollut esim. vastaanottokeskuksena ilman henkilötunnuksia olevilla, jolloin talo näkyy asukkaattomana tilastoissa. Mutta sitten seassa on myös sellaisia taloja, joihin pyritään saamaan asukkaita, mutta joita ei löydy.

      Mutta pääosa Suomen asumiskelpoisista ja lämmöllä pidetyistä tyhjentyneistä kerrostaloista on kuitenkin sellaisia, etteivät ne ole kokonaan tyhjiä, vaan niissä on asukkaita osassa asunnoista ja osassa ei ole lainkaan käyttöä. Ongelmallisimpia taloja ovat juuri sellaiset. Ne eivät ole tyhjiä, mutta eivät täysiäkään. Koko talo joudutaan pitämään kuitenkin lämpimänä.

      ”Joissain tapauksissa tyhjä asunto ei välttämättä ole omistajalleen ongelma lainkaan. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa on tyhjiä asuntoja 14 prosenttia, mutta arvoalueilla asunnon saisi todennäköisesti myytyä helposti.”

      Kantakaupungissa asunnoista aika moni lienee yritysten toimitilakäytössä, ja osa asunnoista on myös esimerkiksi harrastetilana, osa Airbnb-käytössä ja osa vaikka kansanedustajien kakkosasuntoina. Tuskin tyhjänä on 14 prosenttia asunnoista kantakaupungissa, vaan niistä monessa on käyttöä, mutta ei vakinaista siinä asunnossa kirjoilla olevaa asukasta.

    2. Ei taloyhtiöt ole koskaan saaneet lainaa kaikkialla Suomessa. Osin juuri maaseudun asuntohankkeiden rahoituksen vaikeuden takia aikanaan luotiin aikoinaan 1800-luvulla Hypoteekkiyhdistys eli maaseudun asuntorahoitusyhtiö sekä myöhemmin valtion Avara-lainat ja muut vastaavat. Hypoteekkiyhdistys on sittemmin kääntänyt toimialansa toisinpäin, eli vaihtanut markkina-alueekseen muut osat maasta paitsi maaseudun, mutta yhdistyksen alkuperäinen toimialuekenttä oli maaseudun asuntorahoituksessa. Ei sellaista ajanhetkelä löydy Suomen historiasta, jolloin kaikkialla maassa olisi asuntorakentamiseen saanut helposti lainaa. Aina on ollut alueita, joilla lainaa on saanut helpommin ja alueita, joille lainaa ei ole meinannut saada. Myös se tilanne on vallinnut pitkään, että maaseudulla on korkeammat korot asuntolainoissa kuin isoissa kaupungeissa. Purkuriskisille taloille lainan saanti on myös tavannut olla vaikeaa. 3-vuotiasta hyväkuntoiseen taloon saa lainaa ympäri maata, joskin eri määriä eri sijainneissa, mutta peruskorjaamaton 40- tai 50-vuotias talo ei ole pankkien kannalta erityisen haluttu lainan pantti, ellei se ole hyvällä sijainnilla, ja joissain paikoissa sen ikäiseen huonokuntoiseen taloon ei anneta lainaa ollenkaan, koska pankki pelkää, että jos se saisi koko taloyhtiön haltuunsa, sen olisi vaikea päästä siitä eroon. Yksittäinen asunto voi silti käydä pankille pantiksi vastaavasta talosta, vaikkei koko talo kävisikään, koska jos velat jäisi maksamatta ja pantti siirtyisi pankin haltuun, yksittäisiä huonokuntoisiakin asuntoja on on helpompi myydä suhteellisen hyvään hintaan kuin kokonaisia huonokuntoisia kerrostaloja.

  2. 2010-luvulla rakennettuja asuntoja ainakin Rovaniemellä on ”tyhjillään” sen vuoksi, että ne ovat AirBnb-käytössä. Kaikkiaan näitä on Rovaniemellä useita satoja ja pääosin ne ovat uudenkarheita asuntoja, joissa ei ole vakituisesti asuttu koskaan. Pandemian aiheuttaman turistikadon vuoksi ne siirtyvät vähitellen pitkäaikaisvuikraukseen.

Jätä kommentti