Kaksi tontinluovutuskilpailua ratkesi Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki on ratkaissut tontinluovutuskilpailun voittajat Äijälänsalmen rannalla ja Kankaan alueella sijaitsevissa kohteissa.

Voittajatyö Äijälänsalmen alueelle. Kuva: Oopeeaa.

Jyväskylän kaupungilla on syksyn aikana ollut haettavana asuinrakentamiseen soveltuvat tontit Äijälänsalmen rannalta ja Kankaan alueelta.

Äijälänsalmen tontinluovutuskilpailuun saapui kilpailuehdotuksia yhteensä kuusi ja Kankaan alueelle kaksi.

Arviointiryhmä valitsi yksimielisesti kilpailun voittajaksi ehdotuksen ”Kuhan”, jonka ovat laatineet Oopeeaa Office for Peripheral Architecture, Dymont installation, Dyco ja JVR-Rakenne.

”Käytämme massiivipuurakenteita tilaelementteinä. Massiivipuurunko on betonia kevyempää, joten lähtökohtaisesti puurakentaminen on myös järkevän hintaista hiukan haasteellisempaan rantamaastoon”, JVR-Rakenteen toimitusjohtaja Arttu Suuronen kertoo.

Duetto voitti Kankaan alueen

Duetto. Kuva: Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä.

Kankaan alueen voittajaksi valikoitui yksimielisesti ehdotus ”Duetto”, jonka ovat laatineet Vaaka Rakenne  ja Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä  työyhteenliittymänä.

Kilpailuehdotus Duetto sisältää kaupunkikuvaan sopivan ja ympäristössä paikkansa ottavan townhouse-tyyppisen rivitalokokonaisuuden, jollaista Kankaalle lähtökohtaisesti kilpailulla tavoiteltiinkin.

”Rakennukset ovat puurakenteisia ja ulkovuoraukset tehdään pystypanelointina”, Perttu Piironen Vaaka Rakenteesta kertoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Kaksi tontinluovutuskilpailua ratkesi Jyväskylässä”

  1. Jyväskylällä on pitkä perinne kilpailuttaa ja joko jättää kokonaan tekemättä tai tehdä aivan jotain muuta. Esim. Jyväsjärven suunnitelma.

  2. Tämä Jyväskylän touhu vaikuttaa tosiaan mielenkiintoiselta. Reilu pelihän on tärkein, toivoa sopii, että se toteutuu.

  3. Puurakentamisella saadaan näitä pienempiä taloja sopimaan mukavasti miljööseen. Näistä tulee varmasti nätin näköisiä sitten aikanaan. Nykyisin näyttää olevan muotia pitkät loivat katon osuudet. Arkkitehtuuri jakaa mielipiteitä.

    Pientalotyyppinen puurakentaminen on omiaan sisämaahan, vielä kun saadaan puurakentamisen hinta kohdalleen suhteessa tuotteeseen. Hinnan tullessa oikealle tasolle, ainakin itse uskon, että se palvelee varsinkin hiljentyvää osaa sisämaasta erinomaisesti. Puutalo-osakkeen hinta täytyisi olla noin 25%;a halvempi kuin kivitalo-osakkeen hinta, silloin tuotteet vastaisivat vertailukelpoisesti toisiaan. Kun tämä toteutuu, on se maaseudulle/sisämaalle todella hyvä asia, silloin tavallisen kuluttajan on järkevämpää sijoittaa pitkällä tähtäimellä omaan asuntoon. Tällä hetkellä puutalo-osakkeiden hinnat ovat hurjan korkeita tuotteeseen nähden.

  4. Pientalopuolella puurakentaminen on edelleen melko hyvä ratkaisu. Ei kuitenkaan kerrostaloja rakennettaessa.
    Tässä silmät kiinni ryntäyksessä unohtuu asioiden kriittinen tarkastelu kaikista aiheeseen liittyvistä kulmista ja asiaa määrittelevistä tekijöistä. On ilman muuta hienoa, että kunnat ja kaupungit kaavoittavat ja ohjaavat uusien pientalojen asuinalueita puurakentamiseen. Toiminta olisi syytä pitää lapasessa, ilmaisista lounaista huolimatta.

    Kaupungeille, kunnille ja asiaa tutkiville professuureillemme voisi lähettää terveisiä ja kyytipoikana pari kysymystäkin pohdittavaksi.
    Onko laajempaa puurakentamista vertailtu turvallisuuden näkökulmasta (yhtenä esimerkkinä tulipalo)? Entä riskien näkökulmasta (yhtenä esimerkkinä sprinklauksen vesivahingot, kosteusvahingot). Entä lasketaanko vertailussa kerrostalojen pitkäkestoisuutta (esimerkkinä puukerrostalon saapuminen purkukuntoiseen ikään)? Vuosikorjaukset puukerrostalolle pitkässä juoksussa? Laatuvaikutelma lyhyessä- ja ennen kaikkea pitkässä juoksussa (yhtenä esimerkkinä rungon eläminen ajan saatossa). Korkea hankintahinta laatuun nähden (jälleenmyyntiarvo pitkässä juoksussa). Näitä voisi toki jatkaakin.. Jos näitä aiheita tarkasteltaisiin ammattimaisesti, kriittisesti ja rehellisesti, näyttäytyisi puukerrostalorakentaminen paljon vähemmän järkevässä valossa, myös sen paljon puhutun ilmaston pelastamisen näkökulmasta.

    Kysymys on kiinteistövarallisuudestamme, joka näyttelee pitkässä juoksussa järkyttävän suurta taloudellista osaa kansantaloudessamme. Olisi suotavaa, että asiaa tarkasteltaisiin muustakin kuin lyhytaikaisen rahanteon näkökulmasta tai poliittisen jäsenkirjan kautta.

    Ilmassa on vähän samanlaisia piirteitä kun koronan hoitamisessa, ensin älytön paniikki, sitten järjestäytyminen, sitten tiedottaminen (valikoitu tiedottaminen) ja ennen kaikkea tiedottamatta jättäminen, sitten omaa laumaa edustavien intressien ajaminen, sitten älytön sotku kulisseissa kun asioita on ajettu vahvasti korruptoituneelta näyttäytyvästä lähtökohdasta, lopulta toteaminen, että nyt on hätä housuissa ja poistuminen takavasemmalle, ehkä euroopan parlamenttiin, myöhemmin kuin poliittinen muisti on työnsä tehnyt, muistelmien kirjoittaminen niistä hetkistä kun ei voinut kertoa totuutta. Kuvio on melko tunnistettava laajemminkin ajateltuna.

    Joissakin asioissa olisi syytä olla rehellinen.

Jätä kommentti