Capmanin kiinteistörahasto paisui ennätyskokoiseksi

Capman on sulkenut Capman Nordic Real Estate III -rahastonsa sen saavutettua maksimikokonsa. Rahasto on Capmanin toimintahistorian suurin.

Rahasto sai sitoumuksia 564 miljoonaa euroa. Siten rahasto ylitti 500 miljoonan euron tavoitekokonsa. CMNRE III:n sijoituskapasiteetti lainarahoitus mukaan luettuna ylittää 1,4 miljardia euroa.

Rahasto perustettiin syyskuussa 2020 ja tehokkaasti toteutetussa varainhankinnassa siihen kerättiin pääomia pohjoismaisilta, eurooppalaisilta, pohjoisamerikkalaisilta ja aasialaisilta institutionaalisilta sijoittajilta. Rahaston sijoitussitoumuksista yli 80 prosenttia saatiin Pohjoismaiden ulkopuolelta. Valtaosa pääomista saatiin Capman Real Estaten aikaisempiin rahastoihin sijoittaneilta instituutioilta, mutta myös monet uudet kansainväliset sijoittajat sijoittivat rahastoon.

CMNRE III sijoittaa edeltäjärahastojensa strategian mukaisesti pääasiassa muuntamiskelpoisiin toimistoihin, useamman käyttötarkoituksen kohteisiin sekä asuinkiinteistöihin Pohjoismaiden likvideimmillä kiinteistömarkkinoilla. Siten rahasto keskittyy sijoituksissaan lähinnä pääkaupunkiseuduille sekä muutamiin muihin suurimpiin kasvukeskuksiin Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Rahasto voi sijoittaa valikoidusti myös muihin kiinteistösektoreihin, joita vallitsevat makroteemat tukevat.

”Noin neljäsosa rahaston pääomista on jo sitoutettu transaktioihin Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Norjassa”, Capman Real Estaten partneri Nigel Pedroz sanoo tiedotteessa.

Capman Real Estate hallinnoi tällä hetkellä yhteensä 3 miljardin euron kiinteistövarallisuutta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Capmanin kiinteistörahasto paisui ennätyskokoiseksi”

  1. Ei ainakaan ihan heti ostovolyymi lopu asuntomarkkinoilta, jos tuossakin on tullut 1,4 miljardin lisäsijoituskapasiteetti, josta vasta kolmannes on käytetty, eli noin miljardi euroa pitäisi vielä rahaa johonkin kohteisiin työntää. Vaikka yksilöostajilla työttömyyden nousu vähentäisi asuntojen ostokykyä omistusasunnoiksi, rahastoilla ostovoimaa yhä riittää, ja tuohonkin rahastoon olisi ilmeisesti ollut tarjolla rahaa enemmän kuin rahasto saattoi ottaa edes vastaan. Toimistokiinteistöpuolenkaan hintataso ei pääse välttämättä pahasti valumaan, jos rahastot ovat sitoutuneet niitä ostamaan, vaikka toimistojen käyttö koronatoimien johdosta olisikin vähentynyt pitkäaikaisemmin. Jos pankeista saa negatiivisen koron, ja kiinteistömarkkinoilta edes hiukan nollaa paremman, institutionaaliset sijoittajat siirtävät rahaa pankkitileiltä kohti niitä vaihtoehtoja, joista arvioidaan saatavan edes vähän nollaa parempi tuotto.

  2. Ostovolyymi on aika lailla = veronmaksajien rahat, joita verojen muodossa poimitaan ja jaetaan asumistukien kautta näille asuntosijoittajille.

    Isto Insinööri painaa peräpukama pitkällä töitä ja haaveilee omasta asunnosta, johon ei meinaa rahat riittää. Kiinteistösijoitus sen sijaan kukoistaa myös Iston verotuksesta hyötyen. Paljon vääristyneemmäksi ei tilannetta tältä osin saa tai jos joku keksii, kertokaa ihmeessä, ainakin Juhana Brotherus saattaisi olla kiinnostunut siitä, varmasti moni muukin kiinteistösijoitusta ylläpitävä.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat