Selvitys: Kiinteistökustannukset nousseet tänä vuonna viime vuotta enemmän – Kallein kunta Rovaniemi, mutta mikä on halvin

Muun muassa kaukolämmön, veden ja kiinteistöveron muodostamia, kunnissa päätettäviä, maksuja seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja.

Selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia.

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänäkin vuonna Rovaniemellä, Vihdissä ja Savonlinnassa, joissa kaikissa kustannukset ovat 3,14–3,18 euroa neliöltä kuukaudessa, Rovaniemi kalleimpana. Kolmen kärjen kustannukset nousivat tänä vuonna hieman keskiarvoa maltillisemmin. Kolmen kalleimman perässä nousua oli eritoten Helsingissä ja Järvenpäässä, joissa molemmissa vertailukustannukset ovat selvästi yli kolmessa eurossa.

Edullisessa päässä ovat edelleen Kempele ja Raahe. Kempeleessä kustannusten summa on tänä vuonna 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Viime vuonna Raahen kanssa samassa vertailuluvussa olleen Kokkolan kustannustaso nousi tänä vuonna selvästi kaukolämmön, sähkön ja jätehuollon reilun kallistumisen myötä.

Perheasunnossa jopa yli 1000 euron ero vuodessa

Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2400 euroa.

Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3363 euroa vuodessa, Tampereella 3215 euroa, Kuopiossa 3196 euroa ja Jyväskylässä 3187 euroa. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on 2714 euroa.

Kiinteistösähkön ja jätehuollon vertailuhinnat nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti sähkön energiahinnat nousivat yleisesti. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden välillä oli kuitenkin paljon. Jätekustannuksista sekajätteen tyhjennyshinta on noussut eniten, keskimäärin 3,7 prosenttia, perusmaksut vajaat kaksi prosenttia.

Keskimääräinen vesikustannus nousi edellisvuoden tapaan 1,8 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Vaihtelu oli suurta tässäkin, sillä Raahessa, Kouvolassa ja Nurmijärvellä kustannustaso nousi 7–11 prosenttia, mutta Turussa ja Haminassa sekä Jämsässä vesikustannus hieman laski. Miltei 30 kunnassa tariffit pysyivät ennallaan taloyhtiöiden osalta. Noin 20 kunnassa vesikustannus nousi 2–6 prosenttia.

Kaukolämmön keskikustannus nousi 1,2 prosenttia viime vuodesta, mutta vaihtelu oli huomattavan suurta. Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Seinäjoella, Torniossa, Tuusulassa ja Järvenpäässä, joissa nousu oli 7–9 prosenttia. Myös 3 ja 6 prosentin nousuvälille osui monta kuntaa. Miinusmerkkiset vertailukustannuksien kehitykset rekisteröityivät Saloon, Kangasalle, Sastamalaan sekä Lempäälään ja Raaheen. Salossa vertailulukema laski 12 prosenttia vuodessa. Miltei 30 kunnassa vertailulukema pysyi vuoden aikana ennallaan.

Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin vajaan prosentin verran ja tontin kiinteistövero puolestaan keskimäärin 2,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Suuressa valtaosassa kiinteistöveroprosentteja ei kuitenkaan nostettu. Kahdeksassa vertailukunnassa kiinteistöveroprosenttia nostettiin merkittävästi, ja kahdessa vertailukunnassa veroprosentteja leikattiin.

Yhä enemmän maksuja korottaneita kuntia

Kustannusten nousua oli yhä useammassa kunnassa. Kolmessa kunnassa nousua oli yhteensä 5–6 prosenttia. Runsaassa 20 kunnassa Indeksitalokustannukset nousivat 2–4 prosenttia viime vuodesta. Eniten kustannukset nousivat Tuusulassa, Järvenpäässä ja Kuopiossa. Korotukset kohdistuivat näissä kunnissa kiinteistöveroon, lämmitykseen, jätehuoltoon ja sähköön. Kuopiossa myös veteen.

Vertailussa olleista kunnista kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat tänä vuonna vain viidessä kunnassa, Salossa, Kangasalla, Haminassa, Raisiossa ja Jämsässä. Lasku oli seurausta useammasta eri osatekijästä. Salossa muutos oli kuitenkin peräti viisi prosenttia halventuneen kaukolämmön takia.

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,4 prosenttia viime vuodesta ja muutos oli selvästi edellisvuotta suurempi. Suurimmat kustannusnousut kohdistuivat Kuopioon ja Vantaalle, joissa kustannukset nousivat 5,2 ja 3,7 prosenttia. Myös Jyväskylä ja Helsinki olivat noin kolmen prosentin nousuvauhdissa.

Sen sijaan Porissa vertailukustannukset eivät nousseet tänä vuonna ollenkaan, mikä oli selkeä poikkeus 10 suurimman kaupungin joukossa. Turun ja Lahden nousu oli noin prosentin luokkaa.

Helsinki jatkaa edelleen suurimpien kaupunkien listan kärjessä. Helsingin sähkön, kaukolämmön ja vedenkin hinnat ovat nousseet selvästi viimeisen vuoden aikana. Kiinteistöverorasite on Helsingissä suurin. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa ovat tänä vuonna 3,11 euroa, kun suurten keskiarvo on 2,28 euroa. Helsingin kaukolämmön energiahinta on kaiken lisäksi kallistumassa syyskaudelle jopa lähes 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Suurimmista kaupungeista edullisimmat lukemat ovat Oulussa sekä Vantaalla ja Porissa. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,51 euroa. Vantaan ja Porin lukema on 2,65 euroa. Kaikkien vertailussa mukana olevien 59 kunnan keskiarvo oli 2,79 euroa.