Asuminen ei kaipaa lisää tukiviidakkoa

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Selvitystyön tuloksia voi odottaa suurella kiinnostuksella. Asuntojen hintakehityksen eriytyminen on suuri yhteiskunnallinen kysymys, johon ei ole helppoja vastauksia. Kyse on maan sisäisestä muuttoliikkeestä, jossa yhä enemmän väkeä muuttaa kasvukeskuksiin. Niissä asumisen hinta nousee ja muilla alueilla laskee. Kun esimerkiksi suurta omakotitaloa ei saa taantuvalla alueella millään kaupaksi, siitä ei saa taloudellista vanhuuden turvaa eikä toisaalta uuden kaupunkiasunnon ostopääomaa.

Keinoiksi on väläytelty esimerkiksi verohuojennuksia, muuttoavustuksia tai jopa autokaupasta tuttua romutuspalkkiota. Niistä tuskin on suurta apua.

Asuntomarkkinat ovat jo tällä hetkellä monella tapaa erikoinen sekoitus valtion ja kuntien sääntelyä ja tukea ja toisaalta vapaata markkinataloutta. Lähtökohtaisesti kaavoitus ohjaa voimakkaasti asuntorakentamista, ja toisaalta esimerkiksi jättimäinen summa asumistukea vaikuttaa rakentamiseen, asumisratkaisuihin ja asumisen hintaan.

Lopputuloksena kaikki asuntomarkkinoiden osapuolet ovat tavalla tai toisella nyreissään nykytilanteesta. Tontteja on useimmiten liian vähän, rakentamista säädellään liikaa, asuminen on kallista, asumisen tukeminen maksaa liikaa tai tukea saa liian vähän.

Uusien osaratkaisujen sijasta Suomessa kaivattaisiin laajempaa analyysiä asuntorakentamisesta ja asumisesta. Paikallaan olisi eräänlainen asumisen soteuudistus – voisiko sellaiseksi muovautua eduskuntaan tuleva asuntopolitiikan kehittämisohjelma? Toivottavasti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Asuminen ei kaipaa lisää tukiviidakkoa”

  1. Asuntojen hintakehityksessä on kyse muustakin kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Asian vaikeushan liittyy mm. siihen, että asia ei ole mennyt jälkimmäisen lauseen mukaisesti: ”Kyse on maan sisäisestä muuttoliikkeestä, jossa yhä enemmän väkeä muuttaa kasvukeskuksiin. Niissä asumisen hinta nousee ja muilla alueilla laskee.”

    Nimittäin myös niillä alueilla, joilta väkeä muuttaa pois, asuMISEN hinta on ainakin toistaiseksi noussut, vaikka asuNTOJEN hinnat ovat niissä laskeneetkin. Joillain harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi lämmityskustannukset ovat kohonneet jopa kasvukeskusten vauhtia nopeammin, mikä heijastuu myös mm. sähköverkkopalveluiden hinnoittelukeskusteluissa. Vaikka asunTOJEN hinnat menevät näissä alaspäin, asuMISEN hinta kohoaa. Asunnon hinta ja asumisen hinta ovat kaksi ihan eri asiaa. 10 000 euron hintatason vanhassa kerrostaloasunnossa heikkokuntoisessa talossa, joka tarvitsee paljon lämmitystä ja jatkuvia korjauksia, voi olla selvästi isommat hoitovastikkeet kuin 300 000 euron uudessa samankokoisessa kerrostaloasunnossa toisessa osassa maata. Vuokriin tulee hiljenevilläkin alueilla vuosittain elinkustannusten kohoamista vastaavat korotukset samalla, kun vuokranantajan menot asunnon omistamisesta vuosittain kasvavat.

  2. Jos meinaa kiinteistöverosta päästä eroon, on maksettava kymppitonnien kaatopaikkamaksut. Olisi ihan suotavaa, että tumpelot hakkaisivat halkoja ja rakentaisivat aurinkopaneeleja, niillä voisi pelastaa sen, mitä pelastettavissa on. Kaikki pakkaantuu hölmöläisten peittoon rinnastettavan hallituspolitikoinnin takia Uudellemaalle, koska sieltä saa helpoimmalla muhkeimman potin joutumatta kepukuntien pakkotoimiin.

  3. Sääntelyä tarvitaan, koska penaalin terävimmät kynät eivät päädy rakennuspiirtäjän pöytään.

    1. Sääntelyä tarvitaan, mutta ei rakennuspiirtäjän takia. Kyllä ne todelliset sohlaajat löytyvät arkkitehtitoimistoista ja julkisen puolen virastoista.

      1. Arkkitehtitoimistot ja rakennusvirastot ovat täynnä rakennuspiirtäjiä, joiden pöytään arkkitehdit tuovat tupakkiaskeihista liimattuja malleja.

  4. Asumistukiin menee maanlaajuisesti jo yli 2 MRD
    Sossupummille on ihan sama onko asumistuki 100 tai 1000/ kk, kaupunki/ kuntahan maksaa kaiken, rahat menevät suoraan kiinteistösijoittajille

    
Vuokraovi.com mukaan yksiön vuokra Tampereen Linnainmaalla on noin 600 euroa /kk. SATO on yksi Linnainmaan vuokra-asuntojen suurista omistajista . SATO Oyj – alunperin lyhenne sanoista ” sosiaalinen asuntotuotanto – on nykyään pörssiyhtiö, jonka suurimmat omistajat ovat wikpedian mukaan

    * ruotsalainen Balder Finska Otas AB 54,4 %
    * Stichting Depositary APG Strategic Real Estate Pool 22,6 %
    * Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 12,7 %
    * Valtion Eläkerahasto 4,9 %
    * Rakennusliitto ry 1,19 %

    
Esim: 100 % tuki- ja päihderiippuvainen Arska ( nimi keksitty ) asuu Linnainmaalla . KELA:n sivulta löytyvien tietojen mukaan Arska saa toimeentulotukea 497,29 euroa ja asuntotukilaskurin mukaan asumistukea 316,80 euroa. Arskalla jää vuokran omavastuun jälkeen käyttörahaa kuukaudessa 497,29+316,80 – 600 euroa = 214,09 euroa.

    KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera esitti muutama vuosi sitten blogissaan laskemia, että ay liikkeen rahasampo KOJAMO ( skojjaamo? ) ja SATO tuottaisivat voittoa vaikka vuokrat puolitettaisiin. Tällä ” matematiikalla ” Linnainmaan asuntojen omistajat hyötyvät KELAN maksamista tuista 300 euroa/kk , eli enemmän kuin Arska, jolle KELAN tuet oli tarkoitettu.

    Jos Arska elää siivosti, paikkoja rikkomatta, Arskaa voisi luonnehtia pääomasijoittajien ( ay liike, ukomaiset sijoittajat ym ) kannalta ihanneyksilöksi! Pelkoa siitä, että Arska alkaisi säästää omaa asuntoon ei ole. KELAN maksaessa tukirahoista päältä pois 600 euroa suoraan vuokranantajalle (? ) , ei myöskään synny riskiä maksamattomista vuokrista.

    Onko meillä Suomessa enää varmempaa ja tuottavampaa bisnestä – joka rahoitetaan kokonaan veronmaksajien rahoista?

  5. ”…on ihan sama onko asumistuki 100 tai 1000/ kk, kaupunki/ kuntahan maksaa kaiken, rahat menevät suoraan kiinteistösijoittajille”

    Asumistukia ei kaupunki/kunta maksa euroakaan. Kela maksaa kaikki Suomen asumistuet. Ne maksetaan suoraan valtion budjetista. Kunnilla ei ole mitään kannustetta vähentää asumistuen tarvetta. Asumistuet tuovat kaupunkiin/kuntaan lisää ostovoimaa siinä, missä muutkin lisätulot asukkaille. Toimeentulotuesta kaupunki/kunta maksaa sen sijaan puolet, ja Kela toisen puolen, joten sen osalta kaupungilla/kunnilla voi olla jotain kannustetta pitää menoja kurissa.

Vastaa