Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusala ulottuu onneksi yhä koko Suomeen

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamisen määrä on Suomessa pysynyt hyvällä tasolla jo vuosia. Varsinkin asuntorakentaminen on käynyt kuumana suurimmissa kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kultaisessa kolmiossa. Tälle kehitykselle ei näy ainakaan toistaiseksi loppua.

Sekä institutionaalisten suursijoittajien että piensijoittajien tulo voimakkaasti Suomen asuntomarkkinoille on pitänyt kysyntää yllä niin korona-aikaan kuin sitä ennenkin. Kaupungistuminen jatkuu, ja hankekehittäjien ja rakennusyhtiöiden näkökulmasta kehitys voisi katketa lähinnä johonkin ulkoiseen shokkiin, joka esimerkiksi laittaisi rahoitushanat kiinni. Sekään ei juuri nyt näytä todennäköiseltä, sillä maailma tulvii halpaa rahaa ja elvytys tuo sitä lisää.

Kehitys ei Suomessa ole kuitenkaan rakentamisessa lainkaan tasaista. Pienemmillä ja taantuvilla alueilla asuntoja ei juurikaan rakenneta tai käynnissä on vain yksittäisiä hankkeita. Pikemminkin päinvastoin: vanhoja vuokra-asuntoja puretaan, kun käyttäjiä ei ole ja vanhan remontoiminen tulee liian kalliiksi käyttöön nähden.

Onneksi julkisia rakennushankkeita on käynnissä eri puolilla maata. Edelleen tarvitaan päiväkoteja ja kouluja ja toisaalta yhä enemmän terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tiloja. Samoin teollisuuden suurprojektit sekä tie- ja ratahankkeet tuovat työtä eri puolille Suomea. Nämä pienet ja suuret kohteet pitävät rakennusteollisuuden koko Suomen asiana.

Kesäkuussa käytävät kuntavaalit ovatkin myös rakennusalalle merkityksellisiä, sillä uudet valtuustot päättävät omilla paikkakunnillaan merkittävistä hankkeista ja uskaltavat tai eivät uskalla investoida.

Uusi julkinen rakentaminen osuu monella tavalla mielenkiintoiseen ajankohtaan. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii uudenlaista rakentamista ja vanhan kierrätystä. Toisaalta väestön vanheneminen ja muuttoliikkeen jatkuminen edellyttävät rakennettaville tiloille uudenlaista muuntojoustavuutta ja jopa siirrettävyyttä. Maakuntien rakennushankkeet ovat alalle monella tavalla tärkeitä, ja ne voivat olla myös uuden rakentamisen laboratorioita.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusala ulottuu onneksi yhä koko Suomeen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Kivistöhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-kivisto/