Kokeile kuukausi maksutta

Työterveyslaitos on arvioinut, että tapaturmakustannukset nostavat pelkästään asuntojen hintoja 1,3 prosenttia. Rakennusalalla sattui viime vuonna 15 000 tapaturmaa. Kuolemantapaukset, vammautumiset, ammattitaudit ja niiden ihmisille aiheuttamat henkiset ja ruumiilliset kärsimykset yhdessä taloudellisten seuraamusten kanssa olkoot tiekarttamme.

Jokaisella yrityksellä on oma toimintajärjestelmänsä. Sen hienostuneisuus vaihtelee yrityksen koon, toiminnan vaikeusasteen, kilpailun ja asiakasvaatimusten mukaan. Lääkevalmistajan toimintajärjestelmä on viritetty vastaamaan äärimmäisiin asiakasvaatimuksiin. Rakennusalalla moni yritys sen sijaan hakee menestystä ”kädestä suuhun” -järjestelmällä. Liiketoiminnan jäsentymättömyys johtaa paitsi yrityksen toiminnan jatkuvuusongelmiin, myös heikkoon turvallisuustasoon.

Rakennusteollisuus RT on haastanut alan toimijat mukaan kehittämään työturvallisuutta aina vuoteen 2020 asti. Kannanoton mukaan työturvallisuuden parantamiseen pitää suhtautua positiivisella tavalla itsekkäästi: tapaturmattomuus lisää työhyvinvointia ja parantaa yrityksen taloudellista tulosta.

Miksi hyvien tavoitteiden toteutuminen on niin hankalaa? Tämä kertoo mielestäni paljon ihmisluonteesta. Jokainen meistähän tiedostaa esimerkiksi tupakoimattomuuden ja painonhallinnan edut – samoin turvallisuussääntöjen tärkeyden.

Vieraillessani Lontoossa huomasin, että harva jalankulkija noudattaa suojateiden punaisia valoja. Tällöin tekee samoin myös se suomalainen, joka muulloin noudattaisi sääntöjä. Yleinen toimintakulttuuri helposti kaappaa itse kunkin mukaansa.

Keskeistä on muuttaa toimintakulttuuria, tässä tapauksessa yhteisiä ajatuksia ja uskomuksiamme riskeistä, tapaturmista ja sairauksista. Rakennustyömaalla kulttuurin luo työmaan johto. Työmaan toimintajärjestelmä voi olla jäsennelty, jolloin työn suunnittelussa ja perehdytyksessä kerrotaan, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Sovittuja asioita myös valvotaan jämäkästi.

Toisessa ääripäässä turvallisuuden merkitystä ei ole edes tiedostettu. Kuten eräs urakoitsija vastasi reklamaatioon puuttuneista silmäsuojaimista: ”Työmaalla ollessamme keskitymme enemmänkin työntekoon kuin ihailemaan ulkoista olemustamme”.

Laatujohtamisen pääsääntö on, että ei ole yhtään kalliimpaa tehdä asioita laadukkaasti kerralla kuntoon. Sama pätee turvalliseen työskentelyyn. Se ei tarkoita lisäponnisteluja saman tuloksen saamiseksi, vaan aiempaa tarkempaa tehtäväsuunnittelua. Töiden valmistelevassa suunnittelussa on entistä paremmin tunnistettava aloitettavan työn vaarat ja pureuduttava riskien vähentämiseen.

Anglosaksisissa maissa kirjallinen vaarojen tunnistaminen tehdään rakennustyömailla päivittäin. Suomessa on onneksi jo edetty tähän suuntaan. Vaatimus aloitettavan työn kirjallisesta vaarojen tunnistamisesta on käytössä jo YIT:n, SRV:n ja Skanskan työmailla. Suunnitelma tehdään ja käydään läpi yhdessä työntekijöiden kanssa.

Haasteena koko rakennusteollisuudelle on siis laittaa toimintajärjestelmät kuntoon.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tapaturmat nostavat rakentamisen hintaa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Antti Leinohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/antti-leino/