Kokeile kuukausi maksutta

Tekoäly muuttaa johtamista ja yritystoimintaa

Tietoa kirjoittajasta Otto Kirjalainen
Master of International Business Management
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusalan yrityksille suunnatulla tutkimuksella selvitettiin johtamisen ja tekoälyn suhdetta rakennus- ja hankekehitysalalla. Siihen osallistui 54 ylemmän johdon henkilöä 24 maasta. Vastaajayritysten liikevaihto vaihteli 50:stä 1000 miljoonaan dollariin. Vastaajista lähes 80 prosenttia hyödynsi tekoälyratkaisuja yrityksissään.

Projektissa haastateltiin useita yritysjohtajia sekä tekoälyn asiantuntijoita muun muassa Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta sekä VTT:stä. Tekoälystä merkittäviä taloudellisia voittoja saaneiden yritysten suosituimmat soveltamiskohteet sille löytyivät bisnesstrategiasta, henkilöstöhallinnosta, rakennustyömailta ja työturvallisuudesta. Tutkimus oli kirjoittajan opinnäytetyö LAB ammattikorkeakoulussa.

Rakennus- ja hankekehitysalalla tekoälyn käyttö ja sen edellyttämä digitalisaation taso laahaa pahasti jälkijunassa verrattuna muuhun teollisuuteen. Siksi alalla onkin runsaasti uusia tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia. Tekoälyä käyttävät yritykset tunnistivatkin nämä mahdollisuudet selkeästi paremmin verrattuna niihin, jotka eivät olleet sitä koskaan pilotoineet.

Kun tarkastellaan johtamista ja tekoälyä kokonaisuutena, onnistuneita tekoälyn hyödyntäjiä olivat ne yritykset, joiden johtamisstrategia toimi moitteettomasti. Perustavanlaatuiset muutokset näyttivät olevan vasta tekemässä tuloaan. Käyttäjät näkivätkin juuri johtamistavan ja yrityskulttuurin päivittämisen tärkeimpänä prioriteettina.

Tutkimus havaitsi kaksi lähestymistapaa tekoälyyn: aktiivisen ja passiivisen. Ensin mainittu vaatii johtajilta perehtymistä ja osallistumista teknologian käyttöön ja implementointiin. Passiivinen taas ei vaatinut johdolta aktiivista osallistumista ja oli luonnoltaan riskittömämpi – tosin tuototkin saattavat jäädä pieniksi. Tutkimuksessa ei näitä kuitenkaan suoraan vertailtu. Hyödyt näkyvät usein vasta vuosien kuluttua, joten pikavoittoja tekoälyltä on turha odottaa.

Tutkimuksen tekijänä kannustan yrityksiä investoimaan digitalisaatioon ja datan keruuseen, sillä niiden toimivuus on perusedellytys onnistumiselle tekoälyn kanssa. Johtajat ovat vastuussa datan laadusta ja puolueettomuudesta. Näin tuloksetkin ovat luotettavampia ja voidaan rohkeammin pohjata päätöksiä numeroihin eikä vain intuitioon.

Onnistumiseen ei ole yhtä oikeaa reseptiä, vaan jokaisen pitää hioa oma uniikki lähestymistapansa. Parhaiten menestyneet olivat myös perehtyneet hyvin tekoälyn perusteisiin. Nämä huippumenestyjät saivatkin merkittäviä taloudellisia hyötyjä yrityksilleen onnistuneesta käytöstä.

Optimaalisten tulosten saamiseksi joudutaan menemään mukavuusalueen ulkopuolelle miettien rakentamisen perusperiaatteet uudelleen ja haastamaan normit. Tämä on myös sidonnaista johtajan rooliin tekoälyn adoptioprosessissa.

Johtajien ja muiden päättäjien on syytä aloittaa tekoälyn pilotointi pikimmiten, sillä suurimmat taloudelliset hyödyt on varattu aikaisille omaksujille sekä nopeille seuraajille. Ne, jotka jättävät teknologian täysin huomiotta ja hyödyntämättä, ovat vaarassa jäädä muiden jalkoihin ja maksavat kovan hinnan kirimisestä.

Vähimmillään on suositeltavaa perehtyä teknologiaan ja sen suomiin mahdollisuuksiin, jotta suhtautuminen siihen perustuu loogiseen päättelyyn ja tarveanalyysiin.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Tekoäly muuttaa johtamista ja yritystoimintaa”

  1. Toivoisin konkreettisia esimerkkejä. Tällainen pyörittely ei tuonut minulle mitään lisäarvoa. Erkki J. anttila, TkT, KTM

    1. Hei Erkki

      Kiitos kommentistasi. Erittäin hyvä pointti. Oletan, että tarkoitat tekoälyn käyttöesimerkkejä? Tässä olisi listattu pari käytännön esimerkkejä tarjoavaa linkkiä joita olen referoinut tutkimuksessani: https://constructible.trimble.com/construction-industry/the-benefits-of-ai-in-construction
      https://www.mckinsey.com/business-functions/operations/our-insights/artificial-intelligence-construction-technologys-next-frontier

      Tämä firma tarjoaa työmaalle tekoälypohjaisia ratkaisuja ja toimii myös Suomessa: https://aiforsite.com/yritys/

      Toivottavasti tämä avasi asiaa lisää. Vastaan mielelläni jatkokysymyksiin parhaani mukaan.

      Ystävällisin terveisin

      Otto Kirjalainen

  2. Yksi kiinteistö- ja rakennusalan tekoälyn hyödyntämistä rajaava tekijä on alan digitaalisten standardien hajanaisuus. Muutaman vuoden takaisen RASTI-projektin loppuraportissa tuotiin hyvin esiin, että alalla löytyy 150 erillista digitaalista standardia kotimaassa sekä kansainvälisena yhteistyön kehitettynä. Nämä ovat myös osittain päällekäisiä eli eri toimialan osat saattavat kutsua samaa fyysistä kohdetta eri termeillä omissa tietokannoissaan.

    Monet näistä standardeista myös lähinnä mallintavat toteumaa tai kertovat, missä mitäkin (ominaisuustietona tai attribuuttina) on eli niitä ei ole kehitetty varsinaisesti esim. koneoppimisen tai tekoälyn hyödyntämiseen.

    Digitaalinen prosessi KIRA-alalla on ollut tähän mennessä lähinnä paperitulosteiden ja siihen perustuvien tiedot kansiossa prosessin jatke ilman merkittävää pohdintaa, siitä, mihin tietoa mahdollisesti rakennetun ympäristön myöhemmässä elinkaaressa tarvitaan. Digitaalinen toimintamalli on toki jo nyt luonut hyötyjä, koska enää ei odotelle postin tai faksin kautta tulevaa seuraavaa muutosta vaan se voidaan katsoa yhteisestä projektipankista ja CDE:stä samaa mallia katselle ja paikasta riippumatta.

    Käytännön esimerkkinä rakennustietokannassa säilytetään pääosin vain tietoa rakennuksen pääasiallisesta rakennusmateriaalista, mikä on kiva kansallisten tilastojen rakentamiseen, mutta yhtä hankalasti hyödynnettävää koneoppimisessa kuin esim. EUn kansalliset tietokannat vaikka terveyden huollon palveluiden kattavuudesta. Lopputulos nähdään, mutta ilman mitään selkeää liitäntää niihin juurisyihin, mistä kyseiseen lopputulokseen päädyttiin.

    Tästä on vielä pitkä matka esimerkiksi tekoälyä hyödyntävään rakentamisen kiertotalouden rakennusosatasolla tapahtuvaan materiaalioptimointiin, jolla saataisiin lisättyä purkukohteiden rakennusosien korkeampi tasoista hyödyntämistä osana muuta rakentamista.

    Toinen tekoälyn laajempaa hyödyntämistä haittaava tekijä on rakennusalan yleinen hajanaisuus ja pääosin vallaallaan olevat halvin voittaa tarjousprosessit, mitkä eivät itsessään edistä, minkään liiketoiminnan kannalta olennaisen tiedon tai osaamisen jakamista oman organisaation ulkopuolelle.

    Tässä mallissa parasta liiketulosta tekevät organisaatiot, jotka optimoivat oman osuutensa arvoketjusta tai pystyvät kokonsa vuoksi määrittämään kilpailua toimialueella.

    Integroituja tiedonhallintaratkaisuja hyödyntävää tekoälyä on vaikea kehittää, kun jokaisella firmalla on oma prosessit tiedon tallentamiseen ja alihankintaketjussa saattaa käytetty kielikin saattaa vaihtua pariin kertaan ennen suorittavaan päähän pääsemistä.

    Oma osansa on myös nykyisillä tekoäly algoritmeillä, missä edes Marssissa maanalaiseen paikantamiseen kehitetyt NeBuLat eivät vielä kykene tuottamaan riittävän tarkkaan tietoa rakentamisen tarpeisin ja niiden skaalaus tyssää viimeistään siihen, ettei rakennetusta ympäristöstä ole vielä yhteiseen standardiin perustuvaa tietomallia saatavilla.

    YM:n Ryhti-hanke ja esim. buildingSMARTin RYTV-hanke vievät alaa vähitelleen eteenpäin ja ainakin omasta näkökulmasta rakennuksia koskevat yhteiset digitaaliset tietovaatimukset ovat jo ensin askel tiedon myöhempään hyödynnettävyyteen esim. tekoälyn ja koneoppimisen osalta eli oikeaan suuntaan ollaan menossa, mutta vielä on paljon tekemistä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Otto Kirjalainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/otto-kirjalainen/