Vastuullisuuskeskusteluissa puhutaan usein päästöistä, vähähiilisyydestä, materiaaleista, kiertotaloudesta ja uusista vaatimuksista. Kaikki nämä ovat tärkeitä. Mutta jos vastuullisuus jää näiden asioiden luetteloksi, jotain olennaista jää yrityksen vastuullisuusmatkasta helposti puuttumaan.
Mitä vastuullisuus tarkoittaa käytännössä juuri meidän yrityksessämme? Mihin meidän pitäisi keskittyä? Ja miten vastuullisuus näkyy lopulta siinä, miten yrityksessämme työtä tehdään ja liiketoimintaa kehitetään?
Näkemyksiä näistä aiheista selvitimme Finnbuild-messuilla toteutetussa Vastuullisuuspulssi 2026 -kyselyssä alan ammattilaisilta ja opiskelijoilta. Kyselyyn saimme yli sata vastausta. Kyse ei ole koko rakennusalaa edustavasta tutkimuksesta, mutta vastauksista nousi kiinnostavia havaintoja siitä, miten vastuullisuus ymmärretään ja millaisena sen käytännön toteutus nähdään.
Ensimmäinen havainto oli selkeä: Vastuullisuutta pidetään tärkeänä ja se nähdään ympäristöasioita laajempana kokonaisuutena. Päästöjen, materiaalien ja kiertotalouden rinnalle nousivat ihmiset, työyhteisö, osaaminen, johtaminen ja asiakkaiden odotukset.
Tämä on mielestäni tärkeä havainto. Vastuullisuudesta puhutaan paljon ympäristön ja päästöjen kautta, mutta yrityksen näkökulmasta kokonaisuus on huomattavasti laajempi. Vastuullisuuden halutaan näkyvän myös siinä, miten työntekijöistä pidetään huolta, miten työtä johdetaan, miten asiakkaiden kanssa toimitaan ja miten yritystä kehitetään.
Aiheen laajuus tuo kuitenkin mukanaan haasteen. Kun vastuullisuuteen tuntuu liittyvän lähes kaikki, voi olla vaikea hahmottaa, mikä juuri omassa yrityksessä on olennaista. Vastauksissa nousikin esiin, ettei vastuullisuuden koeta vielä näkyvän riittävästi rakennusalan arjessa.
Tässä on kiinnostava havainto: vastuullisuutta pidetään tärkeänä, mutta samalla sen ei koeta näkyvän tarpeeksi käytännön tekemisessä. Omasta näkökulmastani juuri tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Vastuullisuus ei saisi jäädä tavoitteiksi, puheeksi, paperille tehdyiksi päästölaskelmiksi tai erilliseksi projektiksi, vaan sen pitäisi näkyä yrityksen jokapäiväisessä arjessa ja päätöksissä.
Vastuullisuudesta on tarjolla valtavasti tietoa. On termejä, vaatimuksia, laskentaa, raportointia ja erilaisia malleja. Lisätietoa vastuullisuuskäsitteistäkin tarvitaan, mutta kyselyn perusteella suurin haaste näyttää olevan siinä, miten asioista päästään käytännön tekemiseen.
Kokonaisuudesta voidaan tehdä niin monimutkainen, että vastuullisuusmatkan ensimmäinen askel tuntuu liian suurelta. Yritykselle saatetaan tarjota työkaluiksi heti alkuun raportointia, laskentaa tai erilaisia järjestelmiä, vaikka ensin pitäisi pysähtyä miettimään paljon yksinkertaisempia kysymyksiä.
Mikä yrityksellemme on tärkeää? Missä olemme jo hyviä? Mitä asiakkaamme meiltä odottavat? Missä toimintatavassamme on kehitettävää? Ja ennen kaikkea, miten vastuullisuus voisi auttaa meitä tekemään parempaa liiketoimintaa?
Minusta juuri tästä pitäisi vastuullisuustyössä lähteä liikkeelle. Ensin pitää ymmärtää, mitä kaikkea vastuullisuus tarkoittaa juuri oman yrityksen toiminnassa. Sen jälkeen voidaan tunnistaa oman liiketoiminnan kannalta olennaisimmat vastuullisuuteen kytkeytyvät asiat, päättää mihin niistä keskitytään ja viedä ne osaksi arjen tekemistä.
Vastuullisuustyön ei tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki tehdään kerralla. Kun kokonaisuus hahmottuu ja suunta on selvillä, voidaan ottaa yksi askel kerrallaan. Silloin vastuullisuus ei jää erilliseksi hankkeeksi, vaan alkaa systemaattisesti näkyä siinä, miten yrityksessä toimitaan ja tehdään päätöksiä.
Ehkä tässä onkin vastuullisuustyön tärkein kysymys: mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri meidän liiketoiminnassamme, ja mitkä ovat ne ensimmäiset askeleet kehittämisen polulla?
Kun suunta on yritykselle oma ja käytännön tekeminen lähtee liikkeelle, vastuullisuus ei jää erilliseksi hankkeeksi.
Se voi parhaimmillaan olla tapa kehittää liiketoimintaa, vahvistaa kilpailukykyä ja rakentaa yritykselle kestävää tulevaisuutta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vastuullisuudessa tärkeintä on löytää yrityksen oma suunta”