Yhteistä kustannusnäkemystä kaivataan

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Pormestari Jan Vapaavuoren viime töinään tilaama erityisselvitys Helsingin Kruunusillat-jättihankkeen kokonaisuuden hinnannoususta nosti taas julkisten rakennusprojektien kustannukset ja niiden ylitykset julkiseen keskusteluun – ja paheksuntaan.

Konsulttiyhtiö KPMG selvittää, miten valmistelu on edennyt ja kustannukset nousseet ennen kuin hanke on kunnolla edes käynnistynyt. Vapaavuori laskee, että Kruunusillat-kokonaisuuden kustannusarvio on noussut Helsingin kaupunginvaltuustolle vuonna 2016 esitetystä 430 miljoonasta eurosta lähes 800 miljoonaan. Arvio voi vielä muuttua.

Vapaavuori käytti juuri kuntavaalien alla julkaistussa tiedotteessa harvinaisen kovaa kieltä: ”On täysin kestämätöntä, että isojen liikenne- ja rakennushankkeiden kustannukset kohoavat näin dramaattisesti”, Vapaavuori sanoi ja jatkoi, että ”teemasta on puhuttu jo vuosia, mutta silti näinkin holtittomia tapauksia edelleen ilmenee”.

Vapaavuori on tietysti tärkeällä asialla. Ei ole kenellekään kunniaksi, että isojen rakennushankkeiden kustannusarviot muuttuvat roimasti – ei valmistelijoille, suunnittelijoille, päättäjille eikä rakentajille. Kustannusasiaa on pohdittu moneen kertaan, mutta mitään läpimurtoa ei ole tapahtunut.

Vapaavuoren tilaamana Helsinki on aiemmin tehnyt oman selvitystyön suurten investointihankkeiden kustannusarvioprosessien kehittämiseksi. Se valmistui vuoden 2019 lopussa. Entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen puolestaan selvitti aiemmin pääministeri Juha Sipilän kutsumana valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia.

Nyt siis konsulttiyhtiö KPMG selvittää Helsingin yhden suuren hankkeen tilannetta. Rakennusalankin näkökulmasta on hyvä, että mahdolliset ongelmat käännetään esiin. Kun samanlaiset tilanteet nousevat säännöllisesti esiin, rakennusalaltakin kaivattaisiin yhteistä ajatusta kustannushallinnan kehittämisestä. Nyt projekteissa mukana olevat yhtiöt pääsevät ja joutuvat selittämään omia roolejaan, mutta koko alalle olisi hyväksi, jos kustannusten parempaan ennakointiin ja hallintaan löydettäisiin yhteisin voimin uutta näkemystä ja ratkaisukeinoja.

Lue lisää aiheesta:
Selvitysmies Jorma Haapamäen kirjoitus  Asiantuntijalta: Miksi suurten hankkeiden kustannukset ylittyvät?

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Yhteistä kustannusnäkemystä kaivataan”

  1. Julkisten infrahankkeiden kustannusten hallinta ei tästä tokene. Ei yhtenäinen ja ylläpidetty hinnasto tai tekniikat auta. Kokeiltu on historiassa: IK-hanke, Gore ja nyt Ihku. Mikään ei auta kun alan kiinnostus puuttuu. Kun kustannusohjausta ei ole vaan lasketaan kustannuksia kun on ihan pakko, niin tulos on tämä. Jos suunnittelu katkeaisi poliittisella päätöksellä ja alkaisi aina ihan alusta jos edellisen vaiheen arvio kasvaisi merkittävästi, alkaisi jossain vaiheessa aihe kiinnostaa. Ehkä sitten yhdeksi hankkeen asiantuntijaksi joka vaiheeseen saataisiin kustannusasiantuntija. Siihen asti kun kiinnostusta ei ole ja uusin mies tiimistä on laskevinaan aina kustannuksia niin jatkamme samalla mallilla. Ugh.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat