Kokeile kuukausi maksutta

Suurin asuntotarve tulee maahanmuutosta

74 prosenttia Suomen väestönkasvusta tuli viime vuonna maahanmuutosta. Muutto painottuu suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti Helsingiin. Maahanmuuton vaikutusta asuntomarkkinoihin tai maahanmuuttajien asunnonhankintamahdollisuuksia ei ole juurikaan tutkittu. Miten esimerkiksi virolainen rakennusmies pystyy hankkimaan asunnon Helsingistä?

Valtiotieteiden tohtori Timo Aron mukaan Helsinki -ilmiö eli suurten keskuskaupunkien muuttovetovoima vahvistui merkittävästi vuosina 2010-2014. Samaan aikaan ”Kemijärvi-ilmiö” eli Pohjois-Suomen ja Itä-Suomenkin tyhjentyminen jatkui, mikä näkyy näillä alueilla myös asuntojen hintojen laskuna tai jopa siinä, että joillekin asunnoille ei ole markkinoita ollenkaan.

Timo Aro

Valtiotieteen tohtori Timo Aro on Porin kaupungin kehittämispäällikkö.  Palkkatyönsä ohella hän toimii Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n omistajana ja toimitusjohtajana. Tässä ominaisuudessa hän on tehnyt paljon analyysejä muuttoliikkeestä ja erityisesti sen vaikutuksista eri kaupunkien elivoimaisuuteen. Tarkemmin Aron kaupunkianalyyseja on käsitelty Rakennuslehden blogissa.

Muuttoliike sinänsä on Aron mukaan luonnollista, sillä samanlainen kaupungistuminen on tapahtunut paljon aikaisemmin Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Nuoret ihmiset hakeutuvat sinne missä on opiskelu- ja työpaikat.

Maahanmuuttajat keskittyvät köyhimpiin lähiöihin

Ongelmana voi kuitenkin olla kaupunkiseutujen sisäinen valikoiva muuttoliike ja segregaatiota, jota erityisesti professori Mari Vaattovaara  on tutkinut.

Tämä kehitys aiheuttaa Aron mukaan räjähdysherkkää eriytymiskehitystä hyviin ja huonoihin alueisiin kaupunkien sisällä. Erityisesti tähän eriytymiseen vaikuttaa maahanmuutto.

Pääkaupunkiseudulla on Helsingin Sanomien jutun mukaan kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä ja muutamilla alueille heitä on jo yli 30 prosenttia. Toisaalta lähes viidelläkymmenellä alueella vieraskielisten osuus on alle viisi prosenttia. Alueiden vauraus ja asuntojen hintataso on suorassa yhteydessä maahanmuuttajien vähäisyyteen.

Viime vuonna 74 prosenttia Suomen väestönkasvusta oli maahanmuuton aiheuttamaa. Vuonna 2013 nettomaahanmuutto oli 18 050 henkeä. Muuttovoittoa EU-maista, erityisesti Virosta oli 7 380 henkeä. Maahanmuuttajien määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla, mutta isoissa kaupungeissa kehitys on ollut vielä voimakkaampi.

Maassamuuttajistakin merkittävä osa on maahanmuuttajataustaisia. Hekin haluavat kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsinkiin. Väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus nousee Helsingissä 146 000:een eli 21,2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja koko pääkaupunkiseudulla asuu silloin noin 267 000 vieraskielistä.

Maahanmuuton vaikutusta asuntorakentamiseen ei ole juurikaan pohdittu. Iso kysymys Timo Aron mukaan kuitenkin on, miten vieraskieliset vaikuttavat asuntomarkkinoihin ja millaisiin asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu. Sitä miten maahanmuutto vaikuttaa koko yhteiskuntaan, on tutkittu vielä vähemmän ja tiedot ovat varsin ristiriitaisia, kuten Taloussanomat toteaa jutussaan.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Suurin asuntotarve tulee maahanmuutosta”

  1. Tota olen jo pitkään ihmetellyt, että virolaiset rakennusmiehet käyvät täällä rakentamassa virolaisille rakennusmiehille asuntoja. Sit, kun ne 40000 virolaista menee joskus takaisin Viroon, niin täällähän on kämppiä vaikka hur mykke.

  2. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisussa ”Asuminen Helsingissä tilastojen valossa 1990-2012” todetaan, että Helsingin vieraskielisestä väestöstä asuu 20 prosenttia omistusasunnoissa ja puolet Ara-rahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Kaupungin vuokra-asunnot (pääosin Araa) ovat maahanmuuttajile tärkeitä, kolmasosa heistä asuu näissä, kantaväestöstä 13 prosenttia.
    Luonnollisesti moni tulee avioliiton kautta, ja siten asuminen ei juuri poikkea kantaväestöstä. Vastaavasti moni tulee töihin tietyksi aikaa ja siten vapaarahoitteinen vuokra-asunto on ensisijainen valinta.

  3. Hienoa kun ainoa ratkaisu maahanmuuttajien asuttamiseen on helsinki ja pääkaupunkiseutu. Samaan aikaan ympäri suomea on tyhjillään hyväkuntoisia halpoja kerros ja rivitaloja.

    Mitä työperäiseen maahanmuuttoon tulee se ongelma ratkeaa aikanaan. Ei työtä ei työperäistä maahanmuttoa simppelijuttu.

  4. Työperäinen maahanmuutto on Suomen kannalta pelkästään positiivinen asia. Suomen kannalta on rikkaus, että saamme maahamme parhaassa työiässä olevia virolaisia, venäläisiä, intialaisia ja kiinalaisia työntekijöitä ja opiskelijoitakin. He tekevät töitä Helsingissä ja on ikävää, jos Helsingin hintataso on kohtuuton normaalille työssäkäyvälle. Ratkaisu ei ole se, että valtion tukemasta tuotannosta häädettäisiin ulos kaikki ne, jotka pystyvät omalla palkallaan maksamaan vuokran. Se vain pahentaisi pieni- ja keskituloisten asunto-ongelmaa ihan riippumatta siitä mistä maasta he ovat.

  5. Vuokrasääntelyn purkaminen poisti vuokra-asuntopulaa 80-90 luvulla kohtuullisen tehokkaasti. Yksityistenkin kannatti vuokrata asuntonsa kun sitä ei tarvinnut tehdä tappiolla. Kysyntä lisää tarjontaa ja yksityisten asuntosijoittajien ja rahastojen pääomat riittävät vaikka vuosittaisten markkinoille tulevien vapaarahoitteisten asuntojen tuplaamisen, edellyttäen että asunto on kannattava sijoitus.
    Miksi aina rajoitutaan keskustelemaan vain ARA asunnoista aivan kuin markkinatalous ei tarjoaisi muitakin vaihtoehtoja.

  6. Asuntojonossa lienee tällä hetkellä noin 40 000 sielua, siis Helsingissä. Varsinkin humanitäärisen maahanmuuton kautta tulleet painavat jonossa oli niin, että heilahtaa. Perheet ovat suuria ja tilantarve on sen mukainen. Moniavioisuuden myötä myös pimeät vuokramarkkinat rehottavat. Mitä tarkoittaa sellainen ilmoitus, missä sanotaan että vuokralainen ei saa tehdä muuttoilmoitusta ja vuokra maksetaan aina käteisellä?

    Vuokrien hintataso on niin karsea, että sos.puolen maksamat asumistuet eivät ainakaan tule tulevaisuudessa pienenemään. Jatkuvasti kasvava osa asuu Helsingin paremmilla vuokra-alueilla maksamatta asumisestaan käytännössä mitään. Asukkeja levitetään eri alueille, että ei muodostuisi selkeitä parempien ihmisten alueita ja slummeja. Vuosaari taisi olla ensimmäisiä kaupunginosia, missä omistusyhtiöt ja kaupungin vuokratalot sekoitettiin keskenään.

    Mistähän runsauden sarvesta aiotaan taikoa tulevien vuosikymmenien verorahat rakennushankkeita varten? Ennusteet näyttävät siltä, että Helsingin kaikki verorahat pitäisi laittaa useilta vuosilta pelkkiin rakennushankkeisiin, jos kristallipallojen kertomiin väestönlisäyksiin on uskominen.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat