Käänteisessä mallissa arvonlisäveron tilittäisi hankkeen pääurakoitsija. Nykyjärjestelmässä arvonlisäveron maksaa urakointiketjun lopussa oleva pikkufirma, mikä on tuonut rakennusalalle laajan veronkierron ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
– Olen vakuuttunut, että rakennusalalla käännetty arvonlisävero on harmaan talouden näkökulmasta hyvin keskeistä, sanoi Brax Helsingissä perjantaina.
Käänteistä veromallia on ehdotettu julkisuudessa silloin tällöin vuodesta 1983 alkaen. Alkukesästä tänä vuonna sen nostivat esiin veronkiertoon rakennusalalla turhautuneet talousrikossyyttäjät.
Brax tuli asiassa esiin puhuttuaan Helsingissä talousrikossyyttäjien kanssa. Hän kertoi tapauksista, joissa rikolliset ovat keränneet 4-7 miljoonan euroa hyödyn.
– Nykyjärjestelmässä ei ole porsaanreikää, vaan avoimet ovet. Jopa silloin kun yhtä juttua tutkitaan, samaan aikaan tehdään jo seuraavia kuittikauppoja.
Tilittämättä jää isoja rahoja
Joidenkin arvioiden mukaan pelkästään rakennusalalla arvonlisäveroja jää tilittämättä 130 miljoonaa euroa vuosittain. Pistotarkastuksissa useamman kuin joka toisen yrityksen toiminnasta löytyi jotain hämärää.
– Rakennusalalla toimii paitsi rehellisiä yrittäjiä, myös rikollisia. Ja kun sanon paljon, tarkoitan paljon. Argumentit ovat muuttuneet painavammiksi.
Käänteinen arvonlisävero on käytössä muun muassa Saksassa, Hollannissa, Itävallassa ja Ruotsissa, jossa malli otettiin käyttöön tänä keväänä.
Hankkeella on myös vastustajansa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) käänteistä mallia ei kannateta. Arvonlisävero kääntämistä yhdellä alalla pidetään hallinnollisesti ja taloudellisesti raskaana.
– Yritysten toiminta hankaloituu. Enemmän töitä, kun pitää selvittää, missä tapauksissa palvelu kuuluu käänteisen arvonlisäveron piiriin. Myös verohallinnon työt kasvavat suuresti yhden alan poikkeuksen takia, sanoo veroasiantuntija Mika Jokinen EK:sta.
Vaihtaisivatko rikolliset vain taktiikkaa?
Jokisen mukaan myöskään rikollisuutta vähentävä vaikutus ei ole itsestään selvä. Arvonlisäverovilppiä tehdään esimerkiksi niin, että vero jätetään tilittämättä tai vähennyksiä tehdään tekaistujen kuittien avuilla.
Käänteisessä mallissa rakennusalan aliurakoitsijat olisivat arvonlisäveroasioissa saamapuolella. He voisivat hakea valtiolta palautuksia esimerkiksi ostamistaan palveluista ja työkaluista.
– Verohallinnolla on suuri työ kontrolloida, ettei tule asiattomia hakemuksia. Massa on niin suuri ja alalla on ollut väärinkäytöksiä. Ongelma voi siirtyä palautuspuolelle, Jokinen sanoi.
Braxin mukaan väärät palautukset ovat pieni ongelma nykyjärjestelmän puutteisiin verrattuna.
– Silloin puhutaan rajatusta reiästä, jota voidaan tutkia. Nykyjärjestelmässä on portit auki.
Veroasiat kuuluvat valtionvarainministeriölle. Braxin mukaan hallituksen sisäisissä neuvotteluissa valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on ollut hyvin sitoutunut talousrikollisuuden torjuntaan. Itse Brax haluaisi lainmuutoksen niin pian kuin mahdollista.
– Haluan, että muutos tapahtuu, mutta olen joustava siinä tapahtuuko se kahdessa kuukaudessa vai kahdessa vuodessa. Tärkeintä on, että se tapahtuu.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ministeri Brax haluaisi kitkeä talousrikoksia rakennusalalla”