Suomen Pankki alentaa Venäjän kasvuennustettaan

Elokuussa tehty ennuste ensi vuoden 5-6 prosentin kasvusta pohjautui oletukselle, että öljy maksaisi 110 dollaria tynnyriltä, kun se nyt on halventunut jo 60 dollariin. Jos öljyn hinta putoaisi 55 dollariin, Venäjän talouskasvu jäisi vain prosenttiin. Näin synkkää kehitystä Sutela ei pidä kuitenkaan todennäköisenä, koska sitä ennen valtio reagoi varmasti tilanteeseen. Hän arvioi kasvuksi 3-4 prosenttia.

Sutela uskoo, että Kiinan ohella Venäjä selviää finanssikriisistä muita maita nopeammin. Hän perustaa optimisminsa sille, että Venäjällä pankkisektorin merkitys on selvästi pienempi kuin länsimaissa. Esimerkiksi palkoista vain 10 prosenttia maksetaan pankkien kautta, yrityksistä lainoitusta tarvitsee vain puolet ja asuntolainojen osuus veloista on vain muutamia prosentteja.

Pörssiromahduskaan ei tunnu tavallisen kansalaisen kukkarossa, sillä vain miljoonalla kotitaloudella 52 miljoonasta on pörssisijoituksia. Konkreettisimmin pankkikriisi näkyy siinä, että dollarit ovat loppuneet pankeista, kun kansalaiset rohmuavat niitä devalvaation varalle.

Venäjän valtiolla on yli 500 miljardin dollarin vararahasto pahojen päivien varalle. Osa siitä menee nyt pankkien pelastamiseen, mutta rahaa riittää Sutelan mukaan myös mahdollisen budjettivajeen peittämiseen. Finanssikriisin seurauksena korkotaso on noussut jo 20-30 prosenttiin ja keskuspankki on joutunut jo tukemaan 120 pankkia. Odotettavissa on, että iso osa tuhansista pienistä pankeista häviää. Asuntolainaa ei enää saa tai korkovaatimus on yli 30 prosenttia.

Kriisi hidastaa myös energiasektorin investointeja. Sutela arvioi, että Itämeren kaasuputkihanke viivästyy entisestään, sama koskee Jamalin ja Stokmanin kaasukenttien investointeja. Hän kuitenkin muistuttaa, että kukaan ei ole ennustanut, että maailmassa siirryttäisiin pysyvästi halvan energian ja halpojen raaka-aineiden kauteen.

”Päinvastoin jo ensi vuosikymmenellä Venäjä joutuu vähentämään öljyn vientiään ja turvaamaan kotimaisen kysynnän.”