Työttömyysaste voi hallituksen mukaan ylittää 10 prosenttia

Talouden toimintaympäristön jyrkkä heikkeneminen merkitsee raportin mukaan sitä, että hallituskauden talouskehityksen tavoitteet eivät voi toteutua. Kasvu jää olennaisesti tavoiteltua hitaammaksi ja työllisyys saattaa pahimmillaan jopa supistua vaalikauden alun tilanteeseen verrattuna sen sijaan että se nousisi 80 000-100 000 hengellä. Työttömyysaste nousee 6,5 prosentista vähintään 8-9 prosenttiin eikä 10 ylityskään ole hallituksessa vallitsevan näkemyksen mukaan mukaan mahdoton. Osa nousevasta työttömyydestä muodostuu väistämättä hitaasti sulavaksi rakenteelliseksi työttömyydeksi.

Raportissa pohditaan mahdollisuutta lisätä ja tehostaa elvytystoimia. Haittapuolella olisi se, että menopuolen lisätoimet rikkoisivat menokurin kannalta tärkeän menokehyksen. Elvytyksen puolesta puhuvat monien ekonomistien arviot, joiden mukaan tarkoin kohdennetut menolisäykset ovat tehokkaimpia työllisyyden luomisessa lyhyellä tähtäimellä. Lisäksi Suomen julkisen talouden velkaantuminen pysyy lähivuosien suurista alijäämistä huolimatta EU-maiden vähäisimpiin kuuluvana. Kaiken lisäksi julkisen talouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä tukevia säästöjä on joka tapauksessa arvioitava uudelleen. Tästä huolimatta mahdollisen lisäelvytyksen välttämätön ehto on hallituksen mukaan julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä tukevien uusien toimien linjaaminen.

Varteenotettavimmiksi arvioitujen lisä- ja elvytystoimien listalla on yhtenä kohtana valtion eri tavoin rahoittaman rakentamisen lisääminen edelleen.