Valmistelut sähkökaapelin rakentamisesta käynnistettiin tämän vuoden keväällä. Noin 140 kilometriä pitkän tasasähkötekniikkaan perustuvan kaapelin on tarkoitus valmistua nopeutetulla aikataululla vuonna 2014 tai jopa vuoden 2013 lopussa. Valmistumisajankohtaan vaikuttavat ennen kaikkea EU:n mahdollinen investointituki sekä Baltian maiden sähkömarkkinoiden avautuminen.
”Kaapelihanke on lähtenyt hyvin liikkeelle. EU:lle lähti 100 miljoonan euron tukianomus heinäkuussa. Ympäristövaikutusten selvittäminen sekä maalla että merellä on hyvässä vauhdissa, muun muassa merenpohjatutkimukset ovat jo valmistumassa, mikä mahdollistaa nopean aikataulun”, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoo arvioidessaan kantaverkkoyhtiön ajankohtaisia näkymiä.
Suomen ja Viron välille suunniteltu 650 megawatin EstLink2 sähkökaapelihanke on erittäin tärkeä infrastruktuurihanke Itämeren alueen sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Rakentamisen edellytyksenä on Viron ja Baltian sähkömarkkinoiden toimiminen EU:n markkinasääntöjen mukaisesti.
Kysymysmerkkinä on kuitenkin edelleen markkinoiden avautuminen. Baltian maiden pääministerit ovat kyllä antaneet asialle poliittisen siunauksen. Viron hallitus on tehnyt lakiesityksen maan tukkumarkkinoiden avaamisesta ja Viron parlamentti päättänee asiasta syksyllä.
”Käytännössä markkinoiden avautumisen voivat estää nykyisen yhteyden EstLink1:n säännöt. Mikäli Estlink1-yhteyden kapasiteettia ei anneta pohjoismaisen sähköpörssin käyttöön, sähköpörssi ei pysty laajentamaan toimintaansa Baltiaan. Pallo tässä asiassa on Estlink1:n nykyisillä omistajilla”, Ruusunen kommentoi.
Kantaverkkoyhtiön toimintaympäristö on muuttumassa entistä kansainvälisemmäksi. Itämeren alueen verkkosuunnitelma ja Baltian sähkömarkkinoiden avaaminen on osa vielä laajempaa eurooppalaista sähköverkkoyhteistyötä, jonka tavoitteena on eurooppalainen sähkön kantaverkko.
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden uusi yhteistyöjärjestö Entso-E aloitti virallisesti toimintansa heinäkuun alussa. Sähkömarkkinoiden laajentuminen lisää Ruususen mukaan kilpailua ja parantaa toimitusvarmuutta. Suomen markkinat ovat noin 90 terawattituntia vuodessa, pohjoismaiset lähes 400 terawattituntia ja Euroopan laajuiset aina 3000 terawattituntia.
Suomen mittava verkonrakennusohjelma näkyy maisemassa
Korkean käyttövarmuuden ylläpitäminen ja markkinoiden toiminnan edistäminen vaativat mittavia verkkoinvestointeja kotimaassa ja rajasiirtoyhteyksillä. Fingrid onkin investoimassa kantaverkkoon vuosien 2009 – 2019 aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Vuositasolla tämä tarkoittaa 100 – 200 miljoonan euron investointeja.
Rakennusurakka, joka kattaa yhteensä yli 2 700 kilometriä voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa, synnyttää eri sidosryhmissä monia tuntemuksia. Etenkin maanomistajat ovat puuttuneet tänä kesänä maan lunastuskorvausten suuruuteen.
”Voimajohdot, kuin myös maantiet ja rautatiet, ovat osa yhteiskunnalle välttämätöntä infrastruktuuria. Fingrid ei itse päätä korvauksista, niistä päättää puolueeton lunastustoimikunta lunastuslain mukaisesti. Korvaukset määrätään muun muassa maa- ja metsätalousmaan hinnan tai tulevaisuuden käyttöarvojen mukaan. Näin taataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu”, Ruusunen toteaa.
Investoinnit tehdään, jotta voimme liittää uusia tuotantolaitoksia ja tuulivoimaa verkkoon. Suomen tavoitteenahan on olla omavarainen sähkön tuotannon suhteen. Osa investoinneista liittyy myös kantaverkon ikääntymiseen. Vanhin osa verkostamme on 1920-luvulta. Kantaverkon vanhin osa Imatralta Turkuun ulottuva niin sanottu Rautarouva täytti tänä vuonna jo 80 vuotta.
Fingridillä on käynnissä tämän ikääntyneen voimajohdon uusiminen ja sitä uusitaan suunnitellusti osa kerrallaan. Johto oli alun perin 418 km pitkä ja siitä on tähän asti uusittu 106 km.
Mittava investointiohjelma rahoitetaan osin lainavaroin, mutta se vaikuttaa väistämättä myös kantaverkkotariffeihin. Kantaverkkomaksuihin on odotettavissa merkittävämpi korotus nykyisen tariffikauden jälkeen vuonna 2012. Kuluttajien sähkölaskusta kantaverkon osuus on vain kaksi prosenttia, mutta kantaverkon siirtohinnalla on luonnollisesti merkitystä Fingridin asiakkaille kuten teollisuusyrityksille ja sähköyhtiöille.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Fingrid on käynnistänyt mittavan investointihankkeen suunnittelun”