Rakennusalojen työntekijämäärän supistuminen ei ole hidastanut palkkakehitystä

Rakennusaloilla säännöllisen työajan perusansio oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 1 613 euroa kuussa, kun se samana ajanjaksona vuotta aiemmin oli 1 536 euroa. Rakentamisen palkkakehitys oli nopeinta talotekniikan sähköasentamisessa, jossa säännöllisen työajan perusansiot kipusivat 1 782 euroon kuukaudessa, joka oli 9,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös tienpäällystyksessä palkat nousivat nopeasti. Alan säännöllisen työajan perusansiot olivat vuoden 2009 toisella neljänneksellä 1 599 euroa kuussa eli 9,2 prosenttia enemmän kuin vertailujaksolla. 

Rakennusalan hitainta palkkojen nousu oli talonrakentamisessa, jossa palkat nousivat 2,8 prosenttia 1 596 euroon kuussa. Palkkataso oli alhaisin rakennuspelti- ja teollisuuseristysalalla, jolla tienattiin keskimäärin 1 362 euroa kuussa. Alan palkat kuitenkin nousivat selvästi eli 6,5 prosenttia edellisvuodesta, jolloin palkat jäivät vielä 1 279 euroon.

Rakennusmateriaalien tuotannossa ripeintä palkkakehitys on ollut vuoden aikana tiiliteollisuudessa, jossa säännöllisen työajan perusansio oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 1 393 euroa kuussa, kun se samalla ajanjaksolla vuotta aiemmin oli 1 292 euroa. Nousua kertyi 7,8 prosenttia. Myös betoniteollisuudessa palkat kohosivat nopeasti eli 7,3 prosenttia.

Työntekijöiden määrä supistunut rajusti

Rakentamisessa työntekijöiden määrän kehitys on ollut erityisen synkkää talonrakentamisessa, jossa työpaikat ovat vähentyneet vuoden 2008 toiselta neljännekseltä vuoden 2009 toiselle neljännekselle 30,5 prosenttia. Samaan aikaan maa- ja vesirakennusalalla työntekijöiden määrästä on kadonnut 14,9 prosenttia ja talotekniikka-alalla 15,8 prosenttia.

Rakennusmateriaalien tuotannossa työvoiman määrän kehitys ei ole ollut kokonaisuutena yhtään parempi kuin rakentamisessa, mutta eri alatoimialojen välillä on suuremmat erot kuin rakentamisessa. Palkkakehitys huomioiden ehkä hieman yllättäen kaikkein heikoimmin on mennyt betoniteollisuudessa, jossa työntekijöiden lukumäärä on supistunut 36,6 prosenttia vuodessa. Vähiten työntekijöitä on leikattu kivenjalostus- ja tiiliteollisuudesta. Edellisen työntekijämäärä on supistunut 8,6 prosenttia ja jälkimmäisen 10,4 prosenttia vuodessa.

”Taloudelliseen tilanteeseen nähden ansiokehitys on ollut todella nopeaa niillä työntekijöillä, joilla työtä on riittänyt”, toteaa johtava asiantuntija Ralf Ramm-Schmidt EK:n tietotuotannosta ja jatkaa ”Mitalin toinen puoli on se, että työntekijöiden määrä on pudonnut dramaattisesti. Työvoimakustannusten nopeampi kehitys niin meillä kuin kilpailijamailla on vahvistanut talouskriisin negatiivisia vaikutuksia. Alkaneella neuvottelukierroksella olisikin tehtävä kaikki mahdollinen, jotta kilpailukyky voidaan palauttaa ja luoda edellytyksiä työpaikkojen säilymiselle Suomessa.”