Hallitus teki periaatepäätöksen käännetystä alv:stä – RT ja Stul kritisoivat

Hallituksen mukaan ohjelmaan sisältyvistä 18 hankkeesta kiireellisimpiä ovat juuri käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto rakennusalalla sekä tilaajan tai rakennusalan urakanantajien ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen verohallinnolle koskemaan urakoitsijatietoja ja työmaakohteiden työntekijöitä.

Hallitus haluaa tukea ohjelmalla tervettä kilpailua. Ohjelmalla turvataan verojen ja muiden maksujen kertymistä, julkisten palveluiden säilymistä ja varmistetaan julkisten palveluiden rahoituspohjaa.

Ohjelmaan sisältyvien 18 hankkeen lisäksi hallitus antaa kevään 2010 aikana kaksi erillistä esitystä esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistuksesta. Lainsäädäntöön tehtävien muutosten avulla vähennetään harmaan talouden ja rikollisen yritystoiminnan mahdollisuuksia saavuttaa kilpailuetuja rehellisesti toimivien yritysten kustannuksella.

Talousrikosrikollisuuden torjuntaohjelmassa ehdotettujen toimenpiteiden avulla on hallituksen mukaan mahdollista estää usean sadan miljoonan euron vuosittaiset verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset sekä tehostaa viranomaistoimintaa ja yhteiskunnan voimavarojen käyttöä.

RT ja Stul tukevat ohjelman muita toimenpiteitä

RT:n ja Stul:n mukaan alalla toimivat yritykset tukevat täysin ohjelmassa mainittuja toimenpiteitä rakennussektorilla esiintyneen talousrikollisuuden ja pimeän työvoiman käytön torjuntaan muuten paitsi käännetyn arvonlisäveron osalta.

”Käännetty alv ei toimi talousrikollisuuden torjunnassa. Se ei poista pimeän työvoiman eikä kuittikaupan ongelmaa, jotka ovat pahimmat alan talousrikollisuuden ilmiöt”, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

”Kyse on 400-500 miljoonan kokonaispotista, minkä yhteiskunta talousrikollisille vuosittain menettää. Lisäksi kuittikauppa ja pimeä työvoima sotkevat tervettä kilpailua ja haittaavat merkittävästi rehellisten yrittäjien toimintaa”, Pipatti toteaa.

Järjestöjen mukaan pimitetyn arvonlisäveron osuus rakennusalan harmaista markkinoista on 130 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on vajaa kolmannes harmaiden markkinoiden kokonaispotista. Loppu muodostuu maksamatta jääneistä pimeän työvoiman tuloveroista ja sosiaalimaksuista sekä muista väärinkäytöksistä.

”Eikä näihin käännetty alv pure. Käännetty alv pitääkin nyt kokonaan unohtaa ja sen tilalle ottaa muita, tehokkaampia keinoja, jotta hämäräyritykset saadaan kuriin”, Pipatti vaatii.

RT ja Stul näkevät käännetyssä alv:ssä paljon rajoitteita. Järjestöjen mukaan menettely koskisi vain tiettyjä yrityksiä ja yritykset, jotka eivät halua antaa tietoja verohallinnolle nykyisessä menettelyssä, eivät antaisi niitä käännetyssäkään menettelyssä. Lisäksi niin sanottua negatiivista veroa ilmoittavien yritysten määrä lisääntyisi merkittävästi, mikä loisi vilpillisille toimijoille mahdollisuuksia uusiin rikoksiin.

Osa rakennustarvikkeista ja -materiaaleista saattaisi myös päätyä kulutukseen verottomina. Käännetyn alv-menettelyn hallinnointi sekä yrityksissä että viranomaisten taholla tulisi myös kalliiksi. Lisäksi menettely aiheuttaisi vaikeuksia etenkin sellaisille yrityksille, jotka toimivat vuoroin ali- ja vuoroin pääurakoitsijana ja joiden liiketoimintaan sisältyy  esimerkiksi  tavaramyyntiä tai huoltotöitä.

Järjestöillä omat keinonsa harmaata taloutta vastaan

RT ja Stul esittävät tiettyjä keinoja, jotka rakennusalalla toimivat yritykset näkevät käännettyä alv-järjestelmää tehokkaampina. Yksi keinoista on neljännesvuosittaiset ilmoitukset verottajalle kaikista urakkasopimuksista.

Rakennustoiminta pitäisi RT:n ja Stul:n mukaan myös tehdä luvanvaraiseksi. Lisäksi viranomaisten tulisi tehdä työmaatarkastuksia ja yritysten tehostaa omaa kulunvalvontaansa.