Harmaan talouden suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat erittäin merkittäviä. Yksinomaan rakennusalalla arvioidaan vahinkojen olevan vuosittain 400 – 500 miljoonaa euroa. Yritysten ja viranomaisten yhteisin toimenpitein on harmaata taloutta vastaan taisteltu vuosikausia. Tämän työn tärkeys korostuu taloudellisissa laskusuhdanteissa, jolloin talousrikollisuus lisääntyy ja rehellisten yritysten asema ja terve kilpailu vaikeutuvat.
”Tilaajavastuulakia tukeva yrityssektorin kehittämä Luotettava kumppani -ohjelma on hyvä lisä keinoihin harmaan talouden poiskitkemiseksi, mutta se yksin ei riitä”, Jaala toteaa.
”Myös valtiovallan on kannettava vastuunsa ja rakennusteollisuus pitää tärkeänä harmaan talouden torjuntakeinona viranomaisresurssien nopean kasvattamisen. Myös viranomaisten välistä tietojen välitystä on tehostettava ja reaaliaikaista valvontaa lisättävä”, Jaala painottaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus huolissaan harmaan talouden lisääntymisestä”
Sanon ei harmaalle työvoimalle, mutta voi kyllä hieman syyttävää sormea näytellä myöskin isoille rakennusliikkeille jotka ottavat ns.katteet pois pieniltä aliurakoitsijoiltaan. Halvin pääsääntöisesti voittaa ja katteettomasti joutuu tekemään, epäillemättä jostain se leipäkin on saatava.
Harmaata taloutta on varmasti rakennussektorilla Etelä-Suomessa. Verotarkastajille olisi hommia!
En ole nähnyt pitkään aikaan yhtään suomalaista rakennusmiestä työmailla Helsingissä, vaikka rakennusmiehiä on tietääkseni paljon työttömänä.
Kaikki rakennusmiehet ovat Ukrainasta, Latviasta, Lieuttuasta ja Virosta.
Srv,n Jaala tietää kyllä mistä puhuu koska Srv on kaikkein pahin harmaantalouden ylläpitäjä
Voisitko tarkemmin täsmentää sitä, että miksi SRV olisi pahin? Onkohan nyt tullut se aika, että isotkaan yhtiöt eivät voi viedä kaikkia pimeän työn hedelmiä itselleen ja selittää tietämättömyyttään työmaiden tapahtumista?
Ei se, että on ulkomaista työvoimaa, tarkoita että on pimeää työvoimaa.
Miksi ottaa töihin suomalainen, jos samalla rahalla saa motivoituneemman ja ahkeramman ulkomaalaisen? Harva meistä kuitenkaan on valmis vähentämään omia tulojaan valtion hyväksi.
Kyllä tänne pohjoiseenkin kaipaisi muutaman ulkomaalaisen näyttämään tekemisen mallia valittamisen sijalle.
Eikö se TES-kirja jo olekkin siellä Olkiluodon montussa, mutta miten se mielestäsi on niin vaikea kirja, koska siellä mestalla pitäisi olla sen luottamusmiehen, joka kertoo sinulle miten sitä on luettava. Helppoa eikö totta?
Olen siirtynyt rakennusalalle puolitoista vuotta sitten ja ihmettelen suuresti alan käytäntöjä. Harmaata ja suorastaan rikollista toimintaa näkyy, mutta harmaan talouden kitkemisen ohjelma on kuin ”Muumilaastari” tilanteessa jossa toinen jalka on irti. Urakoitsijoilta vaaditaan TYEL-todistus ja verovelkatodistus, mutta samaan aikaan esim yrityksen omistaja voi tehdä pimeänä suurimman osan urakoista, joita se tekee yksityisille. Tilanne vaatii kunnon kirurgia mutta myös psykologia, koska asenteellisesti tällainen vieläkin hyväksytään yleisesti ottaen alalla.
Toinen asia joka häiritsee rakennusalalla, on kilpailuttaminen ja sen jälkeinen toimintatapa. Aiempi kommentoja toi hyvin esiin suurien rakennusliikkeiden tavan valita edullisin aliurakoitsija. Koskaan ei urakkakilpailuiden yhteydessä keskustella esim. siitä millä resursseilla urakkaa aiotaan tehdä. Tämä ”keskustelu” käydään sen sijaan työmaalla, jossa vaaditaan jatkuvaa ylimiehitystä, jolla paikataan omaa heikkoa organisointitaitoa. Olen hyvin yllättynyt siitä miten heikosti suuretkin urakat on aikataulutettu ja suunniteltu. Tämä puute korvataan työmailla jonkinlaisella kukkotaistelulla, jollaista en ole millään muulla alalla nähnyt.
Kolmas asia mikä rakennusalan täytyy saada kuntoon on työn kannattavuus. TES pitäisi kaivaa samaan monttuun jota parhaillaan tehdään Olkiluodon ydinjätteitä varten. TES on aivan liian hankala ja työn sivukulut aivan järjettömät rakennusalalla ja se on omiaan ruokkimaan harmaata taloutta.
Jokainen alallaoleva ymmärtää lippu-lappujen olevan suurta teatteria. Laput kertovat ainostaan yhtiön olevan olemassa ja että se on joskus maksanut joitakin yhteiskunnan määräämiä maksuja. Työmaa ei voi tarkistaa maksetaanko Matti Möttösen veroja ja eläkkeitä. Möttösellä ei vällttämättä ole omaaa intressiä selvittää asiaa.
Entinen työpäällikköni (eräässä pörssiyhtiössä) sanoi maalausurakoitsijan valinnan jälkeen ”Kyllä hän tietää ettei tällä summalla voi maksaa mitään veroja, mutta kun se on niin halpa…..” maaalausurakan arvo oli n. 0,8M€.
……Olen hyvin yllättynyt siitä
Työmaiden ajallinen ja laadullinen onnistuminen on täysin kiinni vastaavastatyöjohtajasta. Siitä miten hän on saanut valmistella työmaata ja siitä miten ammattitaitoinen hän on. Laatujärjestelmät yms. ovat vain kiiltokuvapintaa.