Kokeile kuukausi maksutta

Rooman uudet metrotunnelit kaivetaan suoraan historian läpi

Rooma on miljoonakaupunki, jonka tarkkaa asukasmäärää ei tiedä kukaan. Silti Roomassa on vain kaksi metrolinjaa, naurettavan vähän muihin Euroopan suurkaupunkeihin verrattuna. Metrotunnelin kaivaminen Roomaan ei ole kuitenkaan yhtä helppoa kuin Espoon länsimetron rakentaminen: kaupunki on kuin maailman suurin ulkoilmamuseo, jossa maanpintaa ei tarvitse raaputtaa kuin jokunen metri niin pääsee suoraan keskiajalle tai antiikin Roomaan asti.

Rooma on miljoonakaupunki, jonka tarkkaa asukasmäärää ei tiedä kukaan. Silti Roomassa on vain kaksi metrolinjaa, naurettavan vähän muihin Euroopan suurkaupunkeihin verrattuna. Metrotunnelin kaivaminen Roomaan ei ole kuitenkaan yhtä helppoa kuin Espoon länsimetron rakentaminen: kaupunki on kuin maailman suurin ulkoilmamuseo, jossa maanpintaa ei tarvitse raaputtaa kuin jokunen metri niin pääsee suoraan keskiajalle tai antiikin Roomaan asti.

Kalliin ja pitkäaikaisen rakennusprojektin toteuttamiseen ei ollut aina löytyä poliittista tahtoa hallitusten vaihtuessa tiheään. Työt kipeästi kaivatun kolmannen eli C-metrolinjan kaivamiseksi ja B-linjan pidentämiseksi aloitettiin kuitenkin lopulta vuonna 2007.

-Roomassa on todella monimutkaista kaivaa ennen kaikkea maaperän ominaisuuksien vuoksi. Toinen syy on se, että Rooman alla 5-10 metrin syvyydessä on arkeologisesti kiinnostava maakerros, joka sisältää jäänteet kaupungin historiasta. Lisäksi Rooma on jo valmiiksi täynnä ihmisen rakentamia maanalaisia tiloja varastoista katakombeihin asti, B1-linjan työnjohtaja Andrea Sciotti kertoo.

Muinaisaarteita maan alta

C-linja kulkee valmistuttuaan suoraan Unescon maailmaperintölistalle kuuluvan Rooman historiallisen keskustan läpi. Rakennustöitä ovat edeltäneet mittavat tutkimukset, joissa on laskettu esimerkiksi metrolinjojen läheisyydessä olevien monumenttien kestävyyttä. Suojelutoimet jatkuvat rakennustöiden aikana, esimerkiksi maaperän mahdollista siirtymistä testataan jatkuvasti. Samalla rakennustyömaat toimivat arkeologisina kaivauksina.

-Kun työskennellään arkeologisesti kiinnostavassa maakerroksessa, kaivauksia seuraa vierestä koko ajan arkeologi, Sciotti selittää.

C-linjalla arkeologisiin tutkimuksiin on käytetty jo 12 miljoonaa euroa, ja keskustan ulkopuolella sijaitsevan B1-linjan viiteen kilometriinkin on kulutettu miljoona euroa.

Suurimmat löydökset on tehty C-linjalla, josta on löydetty niin patsaita kuin luurankojakin. Yhteensä esineitä on tuhansia. Viime syksynä Piazza Venezian aseman sisäänkäyntiä jouduttiin siirtämään, kun maan alta paljastui keisari Hadrianuksen ateneumiksi eli filosofikouluksi uskotun rakennuksen rauniot.

B1-linjalla työskentelevät arkeologit ovat saaneet tyytyä muinaisen kaatopaikan rikkoutuneisiin amforoihin, mutta nekin kerätään talteen ja luetteloidaan huolellisesti.

Tuhoaminen vaihtunut suojelemiseen

Rakennustöissä tasapainoillaan koko ajan arkeologian ja metron käyttömukavuuden välillä.

-Esimerkiksi Torre Argentinan aukiolle ei ilmeisesti tulekaan metroasemaa, sillä sille ei yksinkertaisesti ole löytynyt mitään paikkaa, Sciotti sanoo. Colosseumin aseman laajentamiseksi puolestaan on tehty kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Aina rakennustöissä ei osattu eikä voitu olla yhtä varovaisia.

-B-linja rakennettiin 1950-luvulla vain hieman maanpinnan alapuolelle, kun nykytekniikalla tunneli voidaan kaivaa 20-30 metrin syvyyteen, kauas arkeologisesta kerroksesta, Sciotti kertoo. 60 vuotta sitten paljon arkeologisesti kiinnostavaa aineistoa tuhottiin metron tieltä.

-Nykyään isoja rakennusprojekteja ei pidetä pelkästään huonona asiana, vaan ne antavat myös arkeologeille mahdollisuuden syventää tietojaan, Sciotti sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rooman uudet metrotunnelit kaivetaan suoraan historian läpi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat