Lainoitussumma on käsittämättömän suuri osuuskunnan kokoon suhteutettuna. Kaupparekisterin tietojen mukaan Osuuskunta Suomen Vuokrakotien liikevaihto vuonna 2009 oli 1,7 miljoonaa euroa. Sen osuuspääomaa on korotettu viime vuonna 1500 eurosta 10000 euroon. Ara hyväksyi osuuskunnan yleishyödylliseksi yhtiöksi vuonna 2006, kun Teuvo Ijäs oli vielä Aran ylijohtaja. Nyt Ijäs on osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Käytännössä osuuskunnan toimintaa pyörittää nokialaisen Propertos Oy:n organisaatio. Se on markkinaehtoinen kiinteistöomistusyhtiö, joka kehittää, vuokraa ja myy omistamiaan kiinteistöjä. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa. Propertoksen omistajina ovat Risto Auttila ja Erkki Heinonen sekä heidän perheidensä jäseniä. Samat perheet omistavat myös Osuuskunta Suomen Vuokrakoteja.
Osuuskunta Suomen Vuokrakotien huikea lainoituspotti herätti keskustelua jo kuluvan vuoden alussa, kun sen saamat tuet tulivat julkisuuteen. Arassa pienen osuuskunnan kantokykyyn on kuitenkin luotettu edelleen. Virasto on hyväksynyt osuuskunnalle tänä vuonna lisälainoitusta runsaat 33 miljoonaa euroa, mikä nostaa osuuskunnan valtion takaaman lainoituspotin runsaaseen sataan miljoonaan euroon. Aran sisäisessä riskiluokituksessa yhtiö ei yllä parhaiden joukkoon.
Valtiokonttorilla ei sananvaltaa
Aralla on itsenäinen rooli valtion asuntorakentamiseen myöntämien tukien kohdentamisessa. Se nimeää tukeen kelpuutettavat yritykset yleishyödyllisiksi ja arvioi hankekohtaisesti tuen hakijoiden lainoituskelpoisuuden. Edes Valtiokonttori ei puutu Aran toimintaan.
”No meillä ei ole oikeastaan sananvaltaa siihen asiaan. Varmaan meillä kiinnitettäisiin aika paljon huomiota tämän tyyppiseen laajenemiseen, jos meillä olisi siihen sananvaltaa”, riskienhallintapäällikkö Harri Biström kommentoi pienen Osuuskunta Suomen Vuokrakotien saamaa huikeaakorkotukilainoitusta.
Biströmin arvion mukaan uudet toimijatkin menestyvät Tampereen seudulla, koska siellä on asunnoille kysyntää. Yrityksen nopea kasvu kuitenkin lisää riskejä. ”Vaikka olisi isompikin toimija, niin hirveän iso kasvu kasvattaa tietysti riskejä.”
Ympäristöministeriön asumisen tulosalueen päällikkö Liisa Linna-Angelvuon mukaan osuuskunnan lainoitussummat kuulostavat ensi kuulemalta suurilta, vaikka ministeriössä ei otetakaan kantaa yksittäisiin hankkeisiin. Aran vastuulla on katsoa, että tuki menee järkeviin hankkeisiin eikä riskikeskittymiä synny sen enempää yritystasolla kuin alueel-lisestikaan.
”Aran on täytäntöön panevana viranomaisena tarpeen katsoa kaikki nämä caset sekä valtion riskin, asuntomarkkinan että näiden toimijoiden kantokyvyn näkökulmasta. Toimijoiden kantokykyhän on osa valtion riskipositiota”, Linna-Angelvuo sanoo.
”Toimivalta täytäntöönpanossa ja myös siihen liittyvä vastuu on Aralla ja ministeriö luo tietyt lainsäädännölliset puitteet ja ilmaisee tietyt järjestelmien tarkoitusperät.”
Taloustaantumassa Aran piti saada tuotantoaan kasvatettua. Linna-Angelvuon mukaan ministeriö ei ole kuitenkaan asettanut Aralle suoraan määrällisiä tavoitteita. ”Ja ei ainakaan hinnalla millä hyvänsä.”
Valtiovarainministeriöstä ei haluttu kommentoida Aran lainoitusmenettelyä, koska se ei ole Araa valvova elin.
Rakennuslehden aiempia Suomen Vuokrakoteja koskevia juttuja löydät alla olevista linkeistä. Voit myös ottaa kantaa aiheeseen alla olevaan kommenttilaatikkoon.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Valtio taannut pienelle osuuskunnalle 100 miljoonan korkotukilainat”
Pienen osuuskunta harjoittaa jättimäistä liiketoimintaa valtion riskillä. Tämä on malliesimerkki Aran toiminnan ongelmallisuudesta. Ensin virasto päättää, kenet se hyväksyy yleishyödyllisen kultapossukerhon jäseneksi. Sen jälkeen sama virasto päättää, mikä yhtiö saa valtion tukea. Ja lopuksi Ara vielä valvoo tukien käyttöä ja tekee tarkastuksia, jos ongelmia ilmenee. Miten on mahdollista, että vielä nyky-yhteiskunnassa sekä tuen myöntämisvalta että valvonta on keskitetty samaan virastoon, Aralle.
Vallan keskittyminen houkuttelee väärinkäytöksiin. Onpa käsittämätöntä, että yksittäiset virkamiehet ja viime kädessä ylijohtaja Rossilahti voivat hyväksyä valtion piikkiin sadan miljoonan euron lainoituksen pikkuruiselle osuuskunnalle. Millä muulla taholla on tällainen valta? Ja kaiken huippuna osuuskunnan omistajana häärii Aran entinen ylijohtaja, Teuvo Ijäs.
Valtion raha on yhteistä, toisilla vain käytössä isompi osa siitä.
Pankki ei varmasti olisi myöntänyt tuollaista lainaa, mutta siellä arvioidaankin riskejä. Aralle ei kai ole niin väliksi.