Isojen omakotitalojen energiantuhlaus kuriin

Ympäristöministeriön lausunnolle nyt lähteneessä rakennusten energiamääräysten kiristysehdotuksessa on huomionarvoista, että omakotitalon kokoon aletaan kiinnittää huomiota. Ylisuuren passiivi- tai matalaenergiatalon omistaja ei voi välttämättä enää kehuskella ekologisuuttaan pienessä, mutta hieman hatarammassa talossa asuvaan nähden.

Ympäristöministeriön lausunnolle nyt lähteneessä rakennusten energiamääräysten kiristysehdotuksessa on huomionarvoista, että omakotitalon kokoon aletaan kiinnittää huomiota. Ylisuuren passiivi- tai matalaenergiatalon omistaja ei voi välttämättä enää kehuskella ekologisuuttaan pienessä, mutta hieman hatarammassa talossa asuvaan nähden.

image

Rakennusten kokonaisenergiankulutukselle asetetaan vuonna 2012 rajat, E-luvut, jotka lasketaan kulutuksena neliötä kohden. Pientalojen ja hirsitalojen E-luvuille on lisäksi erillinen laskukaava, jolla ohjataan rakentamaan alle 150 neliön suuruisia taloja. Talvilämpimien, alle 100 neliön suuruisten loma-asuntojen osalta riittää, että ne täyttävät tänä vuonna voimaan tulleet U-arvovaatimukset. Yli 100 neliön suuruisia loma-asuntoja koskevat pientalojen määräykset.

Pientaloille on asetettu selkeästi kovimmat vaatimukset sekä energiatehokkuuden että uusiutuvien energioiden käytön suhteen varsinkin, kun ottaa huomioon, että niissä ei ole kerrostalojen tapaan naapurihuoneistoja lämmittämässä.

Hirsitalot ovat saamassa parinkymmenen prosentin suuruisen lievennyksen kokonaisenergiankulutukseen. Koska U-arvoja ei nyt kiristetä, myös nämä hirsirakennusten saamat lievennykset säilyvät. Esimerkiksi 18 senttimetrin paksuisen hirsiseinän U-arvovaatimus on vain 0,4, kun se muilla rakennuksilla on 0,17. Yhtenä perusteena on käytetty puurakennuksen sitomaa hiilidioksidia, vaikka tuota ajatustapaa vasta mietitään EU:n lainsäädäntöön. Toki kyse on myös elinkeinopolitiikasta eli hirsitalojen rakentamista ei ole haluttu estää.

Energiansäästövelvoitteet eivät koske maatalousrakennuksia eivätkä edes energiasyöppöjä kasvihuoneita eivätkä myöskään tuotantorakennuksia, joissa tuotantoprosessi luovuttaa suuren määrän lämpöä.

Vertailuun vaikuttaa olennaisesti, mitä lämmitysmuotoa käytetään. Tämä yhteismitallistaminen tehdään energiamuotokertoimien avulla. Vertailulukuna on kevytpolttoöljylle ja muille fossiilisille polttoaineille annettu luku 1. Ministeriö haluaa rajoittaa sähkölämmitystä kaksinkertaisella energiatehokkuusvaatimuksella öljylämmittäjään nähden. Päästöillä tätä ei voi perustella vaan halulla säästää sähköä. Sähkön kulutus kodeissa kasvaa joka tapauksessa viihde-elektroniikan ja muiden viihdearvojen, kuten jäähdytystarpeiden kasvun, myötä.

Jos lämmitysmuodoksi valitsee esimerkiksi pelletin, niin ministeriö tulkitsee sen neljä kertaa sähkölämmitystä suositeltavammaksi lämmitystavaksi. Puulle ja biopolttoaineille ei ole laskettu lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä, vaikka jokainen Venäjän metsäpalojen katkuja hengitellyt on tuntenut ne keuhkoissaan.

Kaukolämmityksen osalta on tehty pienempi ”anteeksianto”, jotta kaukolämmön asema ei heikkenisi. Perusteluna on, että kaukolämpö on sähköntuotannon hukkalämpöä. Kaukolämpöalueilla ei ole myöskään velvoitetta käyttää lämmitykseen 25 prosenttia uusiutuvia energioita.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Isojen omakotitalojen energiantuhlaus kuriin”

  1. Näinhän se on! Meilläkin täällä Etelä–Karjalassa kateus voittaa kiimankin!

  2. Ilmastonmuutoksen nimissä ympäristöministeriössä suolletaan aivan liian kivaalla tahdilla energiatehokkuuden määräystä määräyksen perään. Käsitteiden, määritysten, neliöiden, prosenttien, ET- ja E-lukujen sekamelska panee rakentajien saati tavallisen kansalaisen pään pyörälle. Muutostahti on niin kova, että minkäänlaista kokemusperäistä tietoa uusien vaatimuksien ja tavoitteiden soveltamisesta käytännön rakentamisessa ei ehditä hankkia tai edes opetella aihepiiriä.

    Nyt on otettu tikun nokkaan isojen talojen energiankulutus, mikä kuvastaa viime aikaista surkuhupaista askartelua milloin minkäkin pikku detaljin kanssa. Ehkäpä pitäisi siirtyä samantien energian säännöstelyyn asukkaiden pääluvun mukaan, niin tulisi sekin huomioitua, että isossa talossa saattaa asua 1 tai 10 ihmistä osan vuotta tai koko vuoden.

    Jokin aika sitten pidettiin normitalkoot, millä tavoiteltiin rakentamisen ohjauksen yksinkertaistusta ja rakennuskustannusten alentamista. Mutta päädyttiin kuitenkin päinvastaiseen suuntaan energiatehokkuuden parissa vouhotukseen sekä jätevesi- ja energiaverosekoiluun. Kiveen hakattiin tolkuttomiin eristepaksuuksiin johtava seinän U-arvovaatimus, vaikka TTY:n asiantuntijaryhmä suositti maltillisempaa muutosta. Hyvin riittäisi seinälle U-vaatimus 0,2 ja sadasosilla pelehtimisen voisi kokonaan lopettaa.

    Kritiikki rakentamisen yltiöpäistä ohjausta kohtaan nostaa päätään ja milloin minkäkin huonosti perustellun deltaljin parissa näpertelyä ei koeta mielekkäänä.

  3. Edellinen puhuja oikeassa.Laskentakaava jota käytetään surkuhupaisa nippelitutkijan luomus jonka antamat energiakulutus- lukuarvot ovat kaksinkertaiset todelliseen.
    Nyt kun todistuksellisia taloja on tehty,tulisi ensin selvittää onko laskelma todellisuutta vastaava.Väitän ettei ole.
    Lisäksi laskelmamenetelmällä määritelty tehontarve on omakotitalossa jossa lämmin vesi yleensä otetaan varaajasta teollisuusyrityksen luokkaa.,60-80kW.
    Tämä johtuu että laskelma olettaa että joukseva vesi lämmitetään käyttöhetkellä.
    Jos nämä lukemat virheelliset tilastoidaan niin tarvitaan vuosittain uusi ydinvoimala,
    Tämä lmegavirhe lienee syynä sähkölämmityksen sorsimiseen,kaukolämmön suosimiselle ei ole muuta syytä kuin helsingin kaupungin tarve.
    Ei mikään estä kuntia tuottamaan kaukolämpöä kevyt- tai raskasöljyllä ilman yhteistuotantoa.
    Ylipäätänsä laskelmamalli tulisi yksinkertaista ja rajoittaa energian kokonaismäärä,ei neliömäärää.

  4. Ympäristöministeriössä on pallo hukassa. Näillä eväillä ei Suomi tule saavuttamaan lupaamiaan energiatavoitteita vähentää kokonaisenegian kulutusta ja kasvihuonepäästöjä 20%:a, sekä nostaa uusiutuvan osuus 38%:iin vuoteen 2020 mennessä. Sähkölle asetettu kaksinkertainen kerroin öjlyyn ja 2,5 kertainen kaukolämpöön nähden on täysin peruseeton, sillä vain n. 15% sähköstämme on tuotetu lauhdevoimalla. Jokainen käsittää, että jos hiilikaukolämpötalo saa kuluttaa 2,5 kertaa enemmän energiaa kuin samanlainen sähkölämmitystalo, niin ei sillä ainakaan kulutusta tai päästöjä vähennetä. Sitä paitsi fossiilisilla yhteistuotettu kaukolämpö ei ole kuten jutussakin väitetään sähkön tuotannon hukkalämpöä, vaan asia on päin vastoin. Sähkö on sivutuote, koska tuotantoa ohjataan vain ja ainoastaan kaukolämmön tarpeen mukaan. Muussa tapauksessahan ylimääräistä kaukolämpöä jouduttaisiin ajamaan kesäaikaan mereen. Näinhän ei kuitenkaan tapahdu.
    Ministeriö on väärässä, sillä sähkö pelastaa ympäristön.

  5. Käsittääkseni kiinteistön verotusarvoa kohottaa, jos siihen on asennettu tulisija. Tämä koskee sekä pientaloja sekä loma-asuntoja. Olisikohan verotuskäytäntöä syytä muuttaa siten, että puupohjaista energiaa käyttävät tulisijat eivät lisäisi kiinteistön verotusarvoa, pikemminkin saisivat laskea. Vai olenko väärässä? Samoin erilaiset kylmäterassit ja kuistit tulisi jättää kiinteistöverotuksen ulkopuolelle, sillä nehän eivät lisää energiankulutusta vaan antavat asumismukavuutta pienentäen lämmitettävien tilojen tarvetta, ainakin kesäisin ja tämä koskee lähinnä loma-asuntoja.

  6. Uusien omakotitalojen energiankulutus on kuin pieru eduskunnassa. Iso löyhkä lähtee 60-70-luvun kerrostaloista. Niiden energiatehokkuutta järkevästi parantamalla saataisiin koko suomen rakennuskannan energiankulutusta laskettua kertaheitolla 30%.
    Ja sääntöjen pitäisi olla yksinkertaisia ja ymmärrettäviä.

    Idioottimaisen asenteellista tuo ”vaikka jokainen Venäjän metsäpalojen katkuja hengitellyt on tuntenut ne keuhkoissaan”
    Kirjoittaja ei varmaan osaa sanoa, mikä ero on nykyaikaisen polttouunin palamisprosessilla kun poltetaan kuivaa puuta versus tuoreen puun palaminen vapaasti?
    Aikalailla lähtee arvostus tällaista mediaa kohtaan tuolla tavalla…

    1. Kun pientalon 25 kW öljylämmityskattila käy vuorokauden täydellä teholla, se polttaa öljyä 53 litraa, ja tuottaa 166 kiloa hiilidioksidia. Vastaava puulämmityskattila polttaa puuta 229 kg ja tuottaa 221 kg hiilidioksidia – siis 33 prosenttia enemmän kuin öljyn poltto. Eli ero venäläisen metsän palamiseen on vain siinä, että pienhiukkasia syntyy vähemmän. Kasvihuonekaasuja syntyy yhtä paljon, ja siitähän tässä on kyse.

      1. Koko energiansäästö/ilmastonmuutos/kasvihuonepäästö -keskustelu on naurettavuudessaan omaa luokkaansa.
        Viiden miljoonan asukkaan pohjoismaa yrittää osaoptimoinnilla pelastaa maailman ja päästä paistattelemaan maailmanlaajuisessa kunnianauringossa.
        Kaikki asiaan liittyvät laskelmat ovat epätarkkoja, eivätkä ota huomioon kokonaisuutta. Sitten tapellaan siitä, kenen laskelma on oikein ja miten painokertoimet pitäisi asettaa, jotta jokainen saisi mahdollisimman paljon voittoa.

        Maailman mittakaavassa on ihan sama, vaikka Suomea lämmitettäisiin tuoreella lehmän lannalla. Jos joku on niin hölmö, että jaksaa vaivautua lämmittämään taloansa vuositolkulla puunpoltolla, niin hän voi tehdä sitä ihan rauhassa. Toiset haluaa säästää rakennuskustannuksissa ja lämmittää suoralla sähkölämmityksella – siitä vaan. Monelle sopii kaukolämpö – ihan sama. Lopputulos on kaikilla vaihtoehtoilla sama.

        Ehkä ihmisille tulee hieman parempi mieli, jos he pystyvät jotenkin korvaamaan sen pahan olon, joka tulee Aasiassa valmistettujen kertakäyttökulutustuotteiden ostamisesta. Ostamalla ruotsalaisesta rättiliikkeestä tai suomalaisesta halpahallista todella tyylikkään pikku paidulin, kulutetaan luontoa enemmän kuin kivihiililämmitteisessä omakotitalossa yhdessä vuodessa kulutettaisiin. Koko rakennusten energiansäästökeskustelu on ihan naurettavaa niin kauan kuin kuskaatte isoilla Volvoillanne perheenne jouluostoksille Ideaparkkiin.

        1. 1970-luvulla energiakriisien jälkeen valtaisien energian säästön tietoiskurynnäköiden jälkeen suomalaiset pudottivat rajusti mm. sähkön ja veden kulutustaan. Ei seurannut kansalta suuria läpytyksiä, kun esim. Helsingissä nostettiin veden ja sähkön hintaa roimasti, jotta pysyttiin ko. laitosten budjeteissa.

          Tunnetusti samanlaisten kotien samankokoiset perheet kuluttavat energiatuotteita jotain +/- 30 % laskennallisiin kulutuksiin verrattuna. Tuo – 30 % ei ole tuote, joten siitä ei mikään firma hyödy…

          Maailmassa taitaa olla miljardiluokan verran ihmisiä, joiden rakennuksia pitäisi eristää niin, että lämpöä ei tunkeudu haitallisesti sisään. Keillä on niissä maissa varaa, he törsäävät sähköä liian lämmön poistamiseen taloistaan. Eikö Suomen kannattaisi lämmöneristys- ja muuta rakennusfysiikan viisautta kaupata näihin maihin ennemminkin, kuin näperrellä globaaleilla differentiaaleilla?

          1. Tekniikan tohtori Jussi Mattila esitti Finnbuidissä konkreettisesti kuinka järjetöntä meidän on enää lisätä eristepaksuuksia. Jos Etelä-Euroopassa julkisivun eristepaksuutta lisätään viidestä sentistä kymmeneen senttiin, saadaan seinä U-arvo putoamaan puoleen eli 0,8:sta 0,4:ään. Jotta saman suuruinen parannus saataisiin aikaan Suomessa pitäisi seinään laittaa villaa yli metri eikä sekään riittäisi, sillä aivan nollaksi tuota U-arvoa ei saa. Siksi jos asiaa ajatellaan puhtaasti ilmastomuutoksen kannalta, ei suomalaisten pitäisi tehdä enää mitään talojen energiatalouden parantamiseksi. Meillä kaikki järkevät toimenpiteet on jo tehty.

            Asia voitaisiin kääntää nurin päin ja miettiä paljonko Suomen pitää EU-lupaustensa mukaan säästää energiaa, ja sitten siihen tarvittava raha voitaisiiin käyttää eräänlaisiin energiakehitysapuhommiin niissä maissa, joissa tuolla rahalla saadaan eniten aikaan eli pysytään kustannustehokkaimmin vähentämään kasvihuonepäästöjä.

            Mutta ihan oikeasti, eihän tässä suinkaan ole kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta. Se on vain keppihevonen maailman suurimmassa valtion ja kuluttajien rahojen uudelleenjärjestelyssä. Suomen kannalta rahavirta on vahvasti ulospäin. Eristeet ostetaan ranskalaisilta, lämpöpumput ruotsalaisilta, tuulimyllyt tanskalaisilta ja saksalaisilta, ikkunat ruotsalaisilta. Ainoat suomalaiset, jotka tästä hyötyvät ovat metsänomistajat uusine jättitukiaisineen.

            Kaikkein suurin huijaus sisältyy velvoitteeseen käyttää lisää uusiutuvia energioita. Tanskan pitäisi vuoteen 2020 päästä samalle tasolle kuin Suomi nyt, ja silti meitä kehotetaan jatkuvasti ottamaan mallia Tanskasta! Otettaisiinko, ja alettaisiin polttamaan hiiltä oikein urakalla jotta pääsisimme samalle 17 prosentin tasolle uusiutuvien energioiden käyttäjänä. Tuokin prosentti tosin on liikaa, koska Tanska ei itse käytä tuulimyllyjensä energiaa vaan myy sen Ruotsiin, jossa on riittävästi säätövoimaa sille. Englanti käyttää uusiutuvia 1,5 prosenttia, kun Suomessa osuus on 29 ja velvoite on nostaa se 38 prosenttiin. Arvatkaa huvikseen mikä on Green Buildingin kotimaan velvoite, pitääköhän sen ihan monikertaistaa nykytaso? Saksassa uusiutuvien osuus on 8 prosenttia.. Sen ei tarvitse päästä edes Tanskan nykytasolle. Riittää, että se haaskaa kymmeniä miljardeja aurinkoenergiaprojekteihin, jotka tuottavat huikeat 0,25 prosenttia maan energiasta. Mutta Tanskan tavoin tärkeää onkin se, miltä asiat näyttävät ja miten ne osataan myydä julkisuuteen. Euroopan energiatehokkaimmassa ja ympäristöystävällisimmässä maassa sen sijaan ripotellaan tuhkaa päälle, ja murehditaan kun ei ole tehty vielä enemmän. Toivottavasti Newsweek tekee joskus tästäkin asiasta vertailun, jotta me emmen tuntisi oloamme niin kauhean huonoiksi.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat