Brogårdenin lähiön uusissa asunnoissa lämmitykseen käytettävä energia on saatu pudotettua noin kuudesosaan entisestä kulutuksesta.
Vastaavia 60-70-luvun lähiökohteita piisaa ympäri maata. Arkkitehti Hans Eekin mukaan näihin aikoihin Ruotsiin rakennettiin noin miljoona asuntoa, jotka alkavat tulla vähitellen tiensä päähän. Mikäli näiden rukkaaminen passiivitaloiksi muodostuu tavaksi, ei tarvitse olla suuri matemaatikko laskeakseen potentiaalista energiasäästöä ja ympäristöhyötyä.
”Ruotsissa on nykyisin noin parituhatta asuntoa passiivitaloissa. Passiivitalorakentaminen on ollut yleisintä Saksassa ja Itävallassa, mutta asukasmäärään suhteutettuna Ruotsi on ottamassa eroa kiinni”, 1970-luvulta asti passiivitalotekniikkaa kehittänyt Eek kertoo.
54 watin päiväkotilapsia
Alingsås on ottanut passiivitalot asiakseen. Kaupunkiin on perustettu passiivitalokeskus edistämään uutta rakennustekniikkaa. Yksi jo olemassa olevista passiivitaloista on päiväkoti Stadsskogen. Passiivitalojen erityisominaisuuksiin kuuluva hiljaisuus on helposti aistittavissa myös päiväkodin seinien sisällä.
Hukkalämpöä hyödyntävä lämmitys hoituu ilmanvaihdon yhteyteen rakennettavan kevyen tekniikan avulla. Pattereita ei tarvita.
”Lasta kohti tulee 54 wattia. Se on tieteellisesti todistettu”, Eek naureskelee päiväkodin ”lapsityövoimalla” toimivalle osalle lämmitysjärjestelmää.
Passiivitalorakentamisessa hyvä eristys ja tiiviys on kaiken perusta, jotta rakennuksen käytössä vapautunut hukkalämpö ei karkaa ja voidaan hyödyntää. Tämä vaatii saumatonta yhteispeliä myös kaikilta rakentamiseen osallistuvilta tahoilta.
Eekin mukaan ilmanvaihtojärjestelmä takaa tasaisen lämmön lisäksi myös hyvän sisäilman laadun, joka on todettu Stadsskogenissa muita kunnan päiväkoteja paremmaksi. Tiiviys yhdistettynä hyvään ilmanvaihtoon on hänen mukaan paras keino välttyä homeongelmilta.
”Ne jotka kyseenalaistavat tiiviyden voi ohjata minun puheilleni”, Eek heittää.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Ruotsissa loihditaan passiivitaloja 1970-luvun kerrostaloista”
Olisikohan nämä passiivitalot ne 2010-luvun virheet mitä korjataan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Jokaisella vuosikymmenellähän on eri virheitä tehty.
Mutta hyvä näin. Näin riittää töitä tulevaisuudessakin.
Kunhan passiivitaloissa pitäydytään luonnonmateriaaleissa jotka pystyvät sitomaan ja luovuttamaan kosteutta hyvin, niin en näe suurta ongelmaa passiivitaloissa. Mietippä vaikka olkipaalikasaa ladossa. Ei se siellä homehdu jos katto on kunnossa.
Sen sijaan en uskaltaisi lähteä tekemään kivi-/lasivillasta passiivitaloa. Toimivan höyrynsulun merkitys kasvaa aivan liian vakavaksi ja ratkaisevaksi. Jokainen lienee kokellut 30-vuotta vanhaa muovikalvoa – aikalailla on haperoa…