Arkkitehdit kaipaavat luomurakentamista

Arkkitehdit Panu Kaila ja Bruno Erat kritisoivat Suomen ekorakentamisen tekniikkapainotteisuutta. Heidän mielestään meillä tulisi esimerkiksi Saksan tapaan ottaa oppia perinnerakentamisesta. Eratin mukaan luonnonmukaisilla menetelmillä ekotalon rakentamisessa päästään myös lyhyisiin takaisinmaksuaikoihin. Asiasta kertoi Yle Uutiset.

Arkkitehdit Panu Kaila ja Bruno Erat kritisoivat Suomen ekorakentamisen tekniikkapainotteisuutta. Heidän mielestään meillä tulisi esimerkiksi Saksan tapaan ottaa oppia perinnerakentamisesta. Eratin mukaan luonnonmukaisilla menetelmillä ekotalon rakentamisessa päästään myös lyhyisiin takaisinmaksuaikoihin. Asiasta kertoi Yle Uutiset.

Eratin ja Kailan mielestä taloista tehdään Suomessa luonnosta riippumattomia, kun ekologisuuden parantamisessa luotetaan tekniikkaan. Sen sijaan tulisi käyttää hyväksi luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Eratin mukaan esimerkiksi talojen päätilojen avaaminen etelään hyödyntäisi auringon lämmön ja valon mahdollisimman tehokkaasti. Vastaavasti pohjoispuolelle sijoitetuissa makuuhuoneissa nukkumalämpötila säilyisi viileämpänä.

Arkkitehdit nostaisivat rakennusten energiatehokkuutta paksummilla seinillä ja paremmilla ikkunoilla. Talon on kuitenkin hengitettävä. Eratin arvion mukaan ekotalon rakentaminen luomumenetelmillä on 5-10 prosenttia nykyrakentamista kalliimpaa. ”Takaisinmaksuaika näillä ratkaisuilla on viisi, korkeintaan kymmenen vuotta”, Erat toteaa.

Ylen Uutisten juttu kokonaisuudessaan löytyy tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Arkkitehdit kaipaavat luomurakentamista”

  1. Säästäminen ei ole tuote. Se ei ole bisnes millekään yritykselle. Kuka laskisi säästämisestä yhteiskunnan saaman takaisimaksuajan? Energiansäästöön ”tähtäävät” rakentamismääräykset ovat johtamassa enenevässä määrin asukkaan kannalta vaikeutuvaan tekniikan hallintaan, käytännössä väärinkäyttöön. Kuka sitten ymmärtää huolto- ja korjausyhtiöiden työtä ja laskutusta?
    Kaiken kehitystoiminnan otsikon pitää aina olla YKSINKERTAINEN.
    Kun 1970-luvun energiakriisien yhteydessä ihmiset opetettiin/pakotettiin säästämään, sähkö- ja vesilaitosten oli pakko nostaa yksikköhintojaan pysyäkseen budjeteissa. ”Vanha kansa” muistaa elävästi menneensä halpaan, kun säästäminen ei kannattanutkaan. Onko taas sama suunta?

  2. Hometta ei tule kun käytetään pelkästään hengittäviä luonnonmateriaaleja eikä anneta niiden kastua tai jäädä tuulettumatta.
    Energian hinta tulee nousemaan vääjämättä kokoajan, johtuen muun muuassa juurikin edellä mainituista syistä. Siksi yhä useampi pyrkinee (pientaloa) rakentaessaan olemaan mahdollisimman vähän riippuvainen ulkopuolisista energianlähteistä. Siinä vaiheessa tulee hyvin esiin suunnittelun merkitys energian kulutuksessa. Ja päin vastoin kuin uutisessa sanotaan – väitän pystyväni tekemään luomuaineksista talon reilusti alle markkinahinnan. -omaa työtähän ei lasketa eihän?

    1. Ylen eilen illalla näyttämässä vihreän rakentamisen dokumentissa esiteltiin saksalaisia savitaloja kuin viimeisimpiä uutuuksia ekorintamalta. Aina silloin tällöin joku steinerilaisuuteen hurahtanut arkkitehti on meilläkin halunnut kokeilla savirakentamista. Kaikki kohteet ovat valuneet sadeveden tai puskutraktorin mukana. Jäljelle on jäänyt vain iso lehtikirjoitusten kasa. Tätäkö taas meille tuputetaan? Saven polttaminen on tunnettu jo tuhansia vuosia eli rakennetaan mieluummin sitten tiilestä. Olkimajatkin sopivat paremmin Afrikkaan kuin Pohjolan pakkasiin. Käytetään vaikka puuta, jotta päästään edes jonkinlaiseen ekologisen rakentamisenkin arvostamaan pitkäaikaiskestävyyteen. Arvostamani ekologisen rakentamisen ”isä” Bruno Erat ei toki syyllistynyt tällaisen kestämättömän rakentamisen tuputtamiseen, mutta toimittajalla tuntui objektiivisuus liian usein katoavan maailmanparantamisen uskonvimman alle.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi