Professori varoittaa, että jos muutosta ei tapahdu, sisäilmaongelmat lisääntyvät energiatehokkaaseen rakentamiseen siirryttäessä. ”Jos rakentamisen tyyli ei muutu, kaikista taloista uhkaa tulla hometaloja, kun siirrytään energiatehokkaaseen rakentamiseen. Kun taloista tulee entistä tehokkaammin eristettyjä, tulee niiden myös olla entistä tiiviimpiä. Kyse on vakavasta asiasta.”
Yhtenä ratkaisuna sisäilmaongelmiin Koiso-Kanttila pitää hirsirakentamista. Hänen mukaansa ei ole tiedossa, että käsittelemätön suomalainen mänty tai kuusi aiheuttaisi haitallisia kemiallisia päästöjä.
Sisäilmasta sairastuneiden etujärjestö Homepakolaiset kuitenkin muistuttaa, että aivan kaikille sisäilmasairaille ei hirsikään sovi. Järjestö vaatiikin tiukempaa rakennusvalvontaa. Yhdistyksen mukaan jotkut ovat altistuneet sisäilman myrkyille niin pahasti, etteivät kykene löytämään itselleen sopivaa asuintilaa. Moni on sairastunut uusissa rakennuksissa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa
14 vastausta artikkeliin “Professori: Nykyinen rakentamisen tyyli tuo lisää hometaloja”
Kysyä saa mutta kuka vastaa ?
Tolkkuhan tästä lähti ’tehokkuus/optimointi/osaurakointi….’ verukkeilla. Typerintä on se, että mitään hyvää ei synny kun tehdään sutta.
Se on kun toisesta päästä parannetaan ja kiristetään, niin toisesta päästä löysätään, ihan siis nollasumma peliä.
Urakoitsijan kuuluisi joutua vastuuseen näistä asioista, kun kerran tietoisesi tekevät sutta.
Aina on tehty sutta.
Tervetuloa mukaan kuntotutkimuskierrokselle!
Kehtaatko avata pikkasen tota sun väittämääsi..?
Yläpohjan höyry-/ilmasulku lähes aina surkeasti toteutettu. Välipohjan kohdalla höyry-/ilmasulku puuttuu kokonaan. Seinistä puuttuu lämmöneristettä tai sinne on laitettu paikoin jotain muualta yli jäänyttä vettynyttä mössöä. Runkopuina käytetty jo valmiiksi homehtunutta teline- tai muottikamaa. Betonielementtisaumoissa kissan mentäviä reikiä maanpinnanalapuolella. Tiivistämättömiä läpivientejä kellarin seinissä. Sokkelin muottikamat laattian alla. Rakennusjäte pääoven edessä kiveyksen alla. Tiivistämättömät putki- ja iv-läpiviennit sekä yläpohjassa että vesikatolla. Tässä nyt lähinnä mitä tuli ensimmäisenä mieleen. Näitä löytyy riippumatta siitä, milloin kohde on valmistunut.
Ja sitten tämä perinteinen eli salaojitus. Väittäisin, että salaojitus on ilmeisesti kaikken vaiken rakennusosa, koska ikinä sitä ei hyvistä suunnitelmista huolimatta ole osattu rakentaa. Se puuttuu tai on tehty täysin eri tavalla kuin suunnitelmat esittävät. Yllättävän paljon kuitenkin esim. 70-luvun rakennuksiin on salaojitusta piiretty. Tutkimuksissa olemmekin todenneet niiden olevan tosi salaisia, kun ei löydy mistään.
Jos rakentaminen ei olisi niin konservatiivista, niin eristäminen tehtäisiin kokonaisuudessaan eristeillä, jotka eivät ole huokoisia. Polyuretaanilla eristettäessä eristepaksuuden kasvulla ei ole merkitystä. Mutta millä tahansa eristeellä voidaan tehdä väärin!
Ajatusmaailma kuitenkin rakentamisessa valitettavasti monesti on se, että sillä ollaan tehty millä tehtiin jo 50-luvulla. Voisikohan tämän jo unohtaa ja aletaan kehittää yhteistyössä Suomesta maailman energiatehokkain maa ja myydään tätä osaamistamme.
Tottakai syntyy ongelmia, kun rakennuttaja projektia aloitettaessa määrää käyttöönotto pvm:n ja vasta sen jälkeen ruvetaan suunnittelemaan rakennusta.
Voisi tuo professori kertoa, kuinka nykyaikaisessa asuntorakentamisessa(kerrostalot) näinkin ”suurilla” tonteilla tuon suojauksen pystyy toteuttamaan. Mahtavat pressutukset joiden sisään mahtuu torninosturit sun muut varastot? Rakenteisiin pääsee väkisinkin kosteutta rakentamisen aikana. Kyseinen kosteus ”pakenee” rakenteista kun rakennukseen on saatu vesitiivis yläpohja ja rakenteen vaippa on edelleen auki(edes osin).
Hyvän rakentamistavan mukaisesti omakotirakentamisessa rungon ja sen jäykistämisen jälkeen hoidetaan yleensä vesikatto pään päälle, jotta kostuneet runkorakenteet ehtivät kuivua ennen eristystä ja muita työvaiheita.
Pääpointtina on, ettei rakenteita saa suojattua järkevästi saatika sitten hyvin tiukan aikataulun ja tiukan budjetin rakentamisessa. Rakentaessa on käytettävä maalaisjärkeä.
Ainako on tehty sutta?
Tuossa vieressä on 150 vuotias hirsitalo, joten aina ei ole tehty sutta.Nykypäivänä rakennetaan kiireellä,tehdään liian monimutkaisia rakenteita ja käytetään liian vähän puulämmitystä.
Jos kaikki talomme lämmitettäisiin puulla, olisi maisema Suomessa samanlainen kuin Brittein saarilla.
Tottakai 150 vuotias puulämmitteinen hirsitalo pysyy pystyssä, koska siinä on uimahallin iv-koneistoa vastaava tuuletus. Jos kyseisessä talossa asutaan ympärivuotisesti ja lämmitetään tulisijoja, niin se säilyy ikuisesti. Jos se on yhden talven lämmittämöttömänä, on siinä jo homeongelma. Tosin myöhemmin sitä homeongelmaa ei varmaankaan löydetä, koska ilmanvaihto on niin kovaa. Filosofinen kysymys tietenkin lienee, että onko home- tai sisäilmaongelmaa olemassa, jos siitä kukaan ei kärsi?
No toisaalta kaikki sudeksi 150 vuotta sitten rakennetut hirsirakennukset ovat jo lahonneet pystyyn 130 vuotta sitten. Moni rintamamiestalo ja paljon muita omakotitaloja on pystyssä vain, koska siinä asuu edelleen alkuperäinen rakentaja, joka ei itse huomaa sitä, miten kaupan kassajonossa ihmiset seisoo kolmen metrin päässä hänestä. Surullista ajatellaakin, miten pääkaupunkiseudullakin on paljon omakotitaloja, jossa vanha asukas luulee antavansa satojen tuhansien perinnön lapsilleen. Totuus on sitten jotain ihan muuta.
Elä väännä paskaa.Ei hirsi kärsi siitä tippaakaa jos rakennus on välillä kylmänä.Tuossa jokivarressa on aittoja jopa 1700- luvulta ja Suomessa on vanhoja puukirkkoja hurumycket.
Puuhirsi on paras tuote, jota rakentamisessa on koskaan käytetty.Jos on kunnon kattopäällä,jossa on levät räystäät ja alapohja on kuivilla pohjilla,niin hirsirakennus on käytännössä ikuinen.
Mainitsemasi rakennuksia ei ole tehty asuinkäyttöön. Itse hirsi ei varmaankaan kärsi, mutta muut rakenteet kärsivät. Säilyneet aitat ja kirkot ovat hyvin tehtyjä ja kirkot myös jatkuvasti korjattuja. Tuuriakin on usein mukana rakennuspaikan valinnassa. Muutoin hirsirakennuksista joudutaan jatkuvasti vaihtamaan alahirret, varsinkin jos tehty sillä multapenkkamenetelmällä. Mä itse esittäisin jopa, että tähän päivään säilyneet vanhat hirsirakennukset ovat pystyssä, koska ne aikanaan rakennettu sen ajan mukaan huonosti, mutta käynyt hyvä tuuri ja tehty vahingossa oikein.
Professorin olisi hyvä olla joskus muutama viikko oikeilla rakennustyömailla. J K-K on fanaattinen puukerrostalojen kannataja, jonka mielestä Ruotsissa asia osataan helvetin hyvin. Tehdään koko talo torninosturin varassa seisovan huppun alla. No, eihän se rakennusvaiheessa kastu, mutta tulee todella kalliiksi ja asuntojen hinnat ovat ostajien mielestä muutenkin liian kovat. Betonirunkoisissa taloissa rungon rakenusaikaisen kosteuden aiheittamat on melko helppo estää.
Kuule ”Inssi”. Kyllä se Koiso on työmaita kierrellyt, oli valvojan kauhu. Kyyläsi tosi tarkkaan kaiken ja vaati laatua myös toteutuksessa. Lopputarkastukset oli pelottavia, tyyppi tunnisti fuskauksen maaleissa ja muissa. Ts. piti tarkkaan huolta rakennuttajan edusta, eli toimi niin, miten ei enää toimita. Tai jos toimittaisiin, niin ei laadusta tarttisi olla huolissaan…