Asfalttikartelliin liittyvät vahingonkorvauskäräjät alkoivat

Noin 57 miljoonaa, noin 5 miljoonaa, noin 600000 euroa. Valtio ja 40 kuntaa luettelivat maanantaina vahingonkorvausvaatimuksensa asfalttikartelliin osallistuneille yhtiöille Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeuden on ratkaistava, maksoivatko kunnat ja valtio asfaltista ylihintaa vuosina 1994–2002 toimineen kartellin vuoksi.

Noin 57 miljoonaa, noin 5 miljoonaa, noin 600000 euroa. Valtio ja 40 kuntaa luettelivat maanantaina vahingonkorvausvaatimuksensa asfalttikartelliin osallistuneille yhtiöille Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeuden on ratkaistava, maksoivatko kunnat ja valtio asfaltista ylihintaa vuosina 1994–2002 toimineen kartellin vuoksi.

Valtio on arvioinut maksaneensa asfaltista noin 20 prosenttia liikaa ja kunnat noin 30 prosenttia. Yhteensä korvausvaatimukset ovat noin 120 miljoonaa euroa. Asfalttiyhtiöt pitävät vaatimuksia perusteettomina.

Muun muassa Espoota jutussa edustava asianajaja Petteri Uoti sanoi oikeudessa, että vain epäonnistunut kartelli ei nosta hintoja.

”Kartelli oli menestystarina siihen asti, kunnes se romahti. Mikään ei tue sitä, että kartelli olisi epäonnistunut”, Uoti kertoi.

Asfalttiyhtiöt saivat vuonna 2009 korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO) seuraamusmaksut kartellista, mutta mahdolliseen ylihintaan oikeus ei tuolloin puuttunut.

”Kannattaako kartelli, sen käräjäoikeus tulee määräämään antamassaan tuomiossaan”, Uoti linjasi.

”Vahinkoa ei aiheutunut”

Suurimmat korvausvaatimukset kohdistuvat Lemminkäiseen, joka oli KHO:n mukaan myös kartellin johtaja. Lisäksi korvausvaatimusten kohteina ovat Skanska Asfaltti, Rudus Asfaltti, Super Asfaltti, SA-Capital, NCC Roads, Interasfaltti ja VLT Tradingin konkurssipesä.

Lemminkäisen lakiasiainjohtaja Johan Nybergh sanoi STT:lle, ettei yhtiö kommentoi KHO:n ratkaisua, vaan tyytyy siihen. Sen sijaan vahingonkorvausvaatimuksia yhtiö pitää perusteettomina.

”Me olemme kiistäneet ne kaikki. Mielestämme emme ole aiheuttaneet heille vahinkoa.”

Nyberghin mukaan KHO:n kartelliratkaisu ei tarkoita vielä, että vahinkoa olisi aiheutunut.

”Heidän (valtion ja kuntien) pitäisi näytöllä pystyä osoittamaan, että hintataso on ollut vääristynyt siitä syystä, että on vallinnut epäterve tilanne markkinoilla.”

Asfalttiyhtiöiden mukaan ylihinnasta olisi esitettävä urakkakohtaista näyttöä. Valtio ja kunnat ovat toista mieltä.

”Kysymys on kartellista, joka on toiminut kahdeksan vuotta koko Suomessa. Hintaa pitää käsitellä kokonaisuutena”, Uoti vaati.

Käräjäoikeuden tavoitteena on antaa ratkaisu kiistassa ensi syksynä.

Liikennevirasto: Nyt kireä kilpailu

Kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Maarit Taurulan mukaan valtion urakoista kilpailee nyt neljä asfalttiyhtiötä. Määrä on niin pieni, ettei alan isoimpien firmojen mahdollisia yrityskauppoja sulateta ilman perusteellisia selvityksiä. Kartellivuosista alan yrityksiä on ostettu, niitä on mennyt konkurssiin tai ne ovat vaihtaneet nimeä.

”Verrattuna kartelliaikaan markkina on keskittyneempi, koska on vähemmän toimijoita.”

Liikennevirasto arvioi viime vuonna kilpailutilanteen kireäksi. Viraston hankinnan asiantuntijan Katri Eskolan mukaan arvio pätee yhä.

”Hinnat ovat viime aikoina nousseet, mutta olemme arvioineet sen johtuvan bitumin ja polttoaineiden valtavasta hinnannoususta. Niiden hinnat seuraavat öljyn hinnan kehitystä.”

Kilpailuviraston Taurulan mukaan tarjouksia saisi enemmän, jos urakoita pystyttäisiin pilkkomaan pienemmiksi.

”Kunnat ovat paljon vartijoita siinä, millä tavalla heidän asfalttiurakkansa kilpailutetaan. Jos ison kunnan kaikki asfalttiurakat menevät yhdellä kilpailutuksella, silloin rajataan pieniä toimijoita pois heti kättelyssä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Asfalttikartelliin liittyvät vahingonkorvauskäräjät alkoivat”

  1. Lemminkäinen on ihan kivasti ja jatkuvasti esillä että näkyvillä.
    Joka päivä jokin tarina, tämä on ehkä kallista markkinointia, mutta tapansa kullakin. Varaa kun on.

    1. On esillä ja on pitkään ollut. Ihan kuin niillä olisi firman DNA:ssa tämä erikoinen liiketoimintatapa. Puhutaankohan tässä yrityksen arvomaailmasta? Omat kokemukset lukuisista yhteistyöcaseista tukevat tällaista teoriaa.

      1. Kartellimaksuista Lemminkäinen vielä selvisi kartellista kerätyillä voitoilla. Joku voisi laskea, että se saattoi jäädä siinä jopa voitolle. Rahaa riitti jopa ostaa Norjasta valtion asfalttiliiketoiminta. Toinen kartelliyhtiö NCC puolestaan kävi ostamassa Destian asfaltin, joten jatkossa nämä Pohjoismaisen kartellin päätekijät ovat entistä vahvempia.

        Paljon kovempi paikka on kuntien ja valtion vahingonkorvausvaateet. Niihin ei kassassa ole rahaa vaan Lemminkäinen on joutunut myymään kaiken mistä on rahaa irronnut. Ensin meni kattobisnes ja seuraavaksi rakennusmateriaaliteollisuus. Mitä vielä seuraavaksi? Meneekö koko Lemminkäinen Peabille, jos se joutuu kovin ahtaalle ja kurssi romahtaa? Siinä voi silloin kärsivällinenkin omistaja hermostua, nuorista ja kärsimättömistä puhumattakaan.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat