Kokeile kuukausi maksutta

Päätös hallituskauden liikennehankkeista syntyi väärin tiedoin

Parhaillaan on käynnissä selvitys, miten tarvittava lisärahoitus voidaan varmistaa ensi kevään kehysriihessä. Tavoitteena on pitää kiinni sovitusta toteuttamisohjelmasta.

Parhaillaan on käynnissä selvitys, miten tarvittava lisärahoitus voidaan varmistaa ensi kevään kehysriihessä. Tavoitteena on pitää kiinni sovitusta toteuttamisohjelmasta.

image

Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi parhaillaan, miten tälle hallituskaudelle ajoitetut liikennehankkeet voidaan toteuttaa. Hankkeiden toteuttamisen suunnittelu otettiin Liikennevirastosta ministeriön ohjausryhmän valmisteluun lokakuun alkupuolella. Tällöin on liikenneministeri Merja Kyllösen mukaan vähitellen selvinnyt että selonteon toteuttamisohjelma oli ylimitoitettu, eikä sitä voida toteuttaa kehyksissä. Kyllönen kertoo asiasta eduskunnalle 20.11.2012 antamassaan selvityksessä.

Päätökset liikennepoliittisen selonteon hankkeista on Kyllösen mukaan tehty puutteellisten tietojen pohjalta. Hankelista perustuu hänen mukaansa Liikenneviraston entisen pääjohtajan Juhani Tervalan toimittamiin puutteellisiin tietoihin. Lisärahoitustarve vuosille 2013–2016 on 50–150 miljoonaa euroa.

Toteuttamisohjelman ylimitoitus on Kyllösen mukaan yksi osa Tervalan lähtöön johtaneesta prosessista. ”Tämän asian kanssa ei ole voinut tulla julkisuuteen aikaisemmin.”

Ministerin mukaan rahojen riittämättömyys on varmistunut vasta marraskuussa perusteellisten selvitysten jälkeen. Liikenneverkon kehittämiseen on viimeisten vuosien aikana suunnattu keskimäärin 470 miljoonaa euroa vuodessa. Liikennepoliittisen selonteon linjauksen mukaan investointitaso pienenee 370 miljoonaan euroon vuodesta 2016 alkaen. Väyläinvestoinneista siirretään pieniin investointeihin 100 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2016 alkaen.

”Hallitus haluaa nyt katsoa Liikenneviraston laskelmat vielä rauhassa läpi, ja uskon, että ensi kevään kehysriihessä voidaan tehdä päätös lisärahoituksesta. Hankelista on huolella harkittu ja liikenneinfraan kannattaa tiukassakin taloudellisessa tilanteessa investoida”, Kyllönen kertoo.

Viime viikoilla käynnistyi keskustelu leikkauslistoista Liikenneviraston vuosia 2016–2022 koskevan muistion tultua julkisuuteen. Muistio koskee seuraavan hallituskauden liikennehankkeita. Kyllösen mukaan ministeriö ei ole käsitellyt eikä hyväksynyt muistiota jatkotyön pohjaksi. Liikennepoliittisen selonteon mukaan seuraavan hallituskauden liikenneverkon kehittämisohjelma luonteeltaan suunnittelua ohjaava ohjelma, jossa kuvataan liikenneverkon kehittämistä edellyttäviä tärkeitä kohteita. Näiden kohteiden suunnitelmavalmiutta edistetään ja jatkosuunnittelussa arvioidaan vaihtoehtoisia ratkaisuja.

”Ministeriö on tässä vaiheessa keskittynyt meneillään olevan hallituskauden toteuttamisohjelman valmisteluun yhteistyössä Liikenneviraston kanssa tähtäimenään kevään 2013 kehysriihi. Hallituskauden hankkeet ovat ensisijaisia ja akuutteja. Näihin kuuluu muun muassa valtatien 8 toteutuksen valmistelu. kauden 2016–2022 hankkeisiin on tarkoitus syventyä tämän jälkeen”, Kyllönen sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Päätös hallituskauden liikennehankkeista syntyi väärin tiedoin”

  1. Ministeriössä on siis parempi tietous hankkeiden kustannuksista kuin niitä valmistelleessa Liikennevirastossa. Vai mistä tämä äkillinen tieto rahojen riittämättömyydestä on nyt tullut? Eikö joku ole aiemmin osannut ynnätä listassa olevien hankkeiden kustannusarvioita yhteen?

    Vai koetetaanko kaivamalla kaivaa syntipukkia sille, että hankkeet eivät nyt toteudukaan alkuperäisen aikataulun mukaan niin kuin ministeri on luvannut. Kun ministeriö itse on aiheuttanut niiden viivästymisen palauttamalla hankkeet suunnittelupöydälle ”ohjeistuksellaan”.

  2. Ikävä kun ministeri vierittää aina syyn muille.Kohta alkaa olla koko pakka aivan sekaisin, joten olisiko viisampaa siirtää rouva ministeri johonkin toiseen tehtävään.Pitäisi perustaa vaikka joku avaruusministerin virka ja antaa se Kyllöselle.Sen verran alkaa touhu olemaan ufoa.

  3. Kyllönen on antanut laiskanpulskeille virkamiehille kenkää persuuksille jos ei työ maita. Hyvä! Ei kai ministerin pidä alkaa teiden kustannuksia laskemaan. Eiköhän sitä varten ole virastoissa väkeä riittävästi ja konsultit lisänä. Maan tapahan on ollut laskea hankkeiden kustannukset alakanttiin, että ne saadaan liikkeelle ja ruinata sitten lisää rahaa kun ei riittänytkään. Ja aloitettu hankehan viedään Suomessa loppuun. Ihan hyvä, että em. politiikalle saadaan loppu.

    1. Kuinka tarkasti professori osaa laskea tiehankkeen kustannukset. Onko kokemusta.

  4. Ei vain liikenneministeriö vaan koko hallitus ryhtyy laskemaan kustannuksia. Sieltähän se kustannuslaskentaosaaminen löytyy ! Runoilija Kyllösellä alkaa kyllä se kuuluisa mopo karata käsistä . Ei tämä ole ensimmäinen ei taida olla viimeinenkään kerta kun julkisten hankkeiden kustannukset on arvioitu väärä. Raukkamaista syyttää yksittäistä potkut saanutta virkamiestä kaikesta.

  5. Ensin tehdään itse virhe ja sitten potkaistaan joku sopiva syntipukki ulos.
    Kaikesta näkyy, että ministeri ei ymmärrä aiasta mitään. Kyllä pitäisi olla alan koulutus ja kokemus, ennenkuin valitaan ministeriksi, eihän tällaisella pelleilyllä tule mistään mitään.

  6. Hyvä kun Ministeri koettaa saada kykypuolueen virkamieshuijarit kuriin.
    Virkamiehet tekevät laskelmia, joissa heitot voivat olla sata prosenttia.
    Tällaista on kykypuolueen virkamiesten osaaminen.
    Vastuuta ei ole virkamiehillä, vaikka virkamiesjohtajat uhoavat: Minä otan vastuun.

  7. Merja Kyllönen on piristävä poikkeus tässä laiskojen virkamiesten ja politiikkojen luvatussa maassa. Lössykkä-Tervalalle vaan kylmästi kenkää ministeriöstä eikä mitään suojatyöpaikkaa. Menköön kortistoon niin katsotaan kuka ottaa töihin; minä en ainakaan ottaisi.

    1. Ainakin suhmurointi onnistuu kyllöseltä, kun katsoo miten vaikkapa Kajaani-Oulu tiehen käytetään merkittävi rahamääriä.En kyllä ymmärrä miksi, kun liikennettä ei juuri ole ja tie on erinomaisessa kunnossa.Taasen jäi Kemi-Oulu tien parantaminen tuon välistä vedon jalkoihin.Jos vähääkään on nuilla väylillä lliikkunut tietää kyllä kumpaan rahaa kannattaisi laittaa. Ps. käykääpä ajamassa joskus Puolanka-Pesiökylä maantietä.On muuten pantu aika viimosen päälle kuntoon, kun on suhmurasandran koti väyliä.No ainakin porojen siinä on hyvä tepsutella, niin ei mene sorkkien väliin kiviä.

      1. Hauska yksityiskohta on myös Kyllösen hintahaitari 50-150 me. Eli kovin eksaktia ei taida laskenta olla silläkään suunnalla, silti huudellaan päitä vadille. Politiikasta tässä on kyse ja omien virheiden peittelystä.

        1. On hankkeiden kustannukset aiemminkin olleet alakanttiin arvioituja. Espoon suunnalla päätettiin, että metro on joukkoliikennejärjestelmä silloin, kun hintalappu oli 452 milj. euroa. Kun tarkempi hankesuunnitelma tehtiin, niin hinta kasvoi 714 milj. euroon parissa vuodessa. Rakentamispäätöksen aikaan oikeampi hinta oli kyllä tiedossa.

  8. Ei siinä tarvitse kovin isoa laskutaitoa olla ja yleiskäsitystä kustannustasosta: moottoritie on noin 5,5 Meur/km, moottoriliikennetie noin 2,5 Meur/km, tavallinen maantie noin 1 Meurkm ja alempiarvoinen tie 0,3 Meur/km. Tapauskohtaisesti hinnat vaihtelevat tietysti maasto-olosuhteista johtuen. Esimerkiksi hankelistalla oleva tieosuus Mikkeli-Juva ei tule ilmoitetulla 20 Meuron hinnalla valmiiksi, se maksaa kokonaisuudessaan noin 100 Meur. Kyllönen on aivan oikeassa ja esimerkiksi Keski-Suomessa valtatie 4 Kirrin ja Hirvaskankaan välillä voidaan parantaa 57 Meur halvemmalla kuin ely-keskuksen ajama hanke eikä laatutaso tipu.

  9. Kommarit eivät ymmärrä yksityisautoilua, ainakaan jos pääsevät itse Audin takapenkille

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat