Tampereen Asemakeskuksen suunnittelu alkoi kaupungin ja valtion yhteistyönä

Tampereen Asemakeskus -hankkeessa alueen kehittämisestä halutaan yhteinen näkemys, jotta osapuolet voivat sitoutua myös hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa määritellä erityisesti liikenteellisiä ja toiminnallisia ratkaisuja ja valmistella toista vaihetta, jolloin otetaan mukaan alueen maankäytön suunnittelu laajemmin. Vuoden loppuun mennessä työstetään kilpailuohjelma, jonka perusteella ensi vuonna järjestetään kilpailu Asemakeskuksen maankäyttökonseptista. Toinen vaihe päättyy syksyllä 2014. Aikataulu mahdollistaa hankkeen tulosten huomioon ottamisen vuoden 2015 budjetista lähtien.

Aiemmista matkakeskussuunnitelmista poiketen nyt käsitellään laajan alueen maankäytön kokonaisuutta. Liikenteen osalta mukana ovat asematoimintojen lisäksi kaikki kulkumuodot. Yhteistyössä ovat mukana aseman alueen kaikki keskeiset toimijat.

Yhteissuunnittelualue on määritelty alustavasti siten, että pohjoisessa rajana on Lapintien silta ja etelässä Kalevantie. Itä-länsisuunnassa suunnittelu koskee radan viereisiä korttelialueita. Hankkeen vaikutusalue on selvästi laajempi. Aluetta koskevat eri osapuolten tekemät aiemmat suunnitelmat ja vireillä olevat hankkeet käydään työn yhteydessä läpi kokonaisnäkemyksen saamiseksi.

Osa MAL-aiesopimusta

Asemakeskushanke on kirjattu Tampereen kaupunkiseudun ja valtion tekemään MAL-aiesopimukseen (maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013–2015). Sopimuksen mukaan rautatieaseman alueen kehittämiseksi tehdään yhteinen kokonaissuunnitelma, joka koskee myös toteuttamista. Suunnitelma tehdään siten, että se palvelee kaikkia liikennemuotoja.

Asemakeskuksen suunnittelussa ovat mukana Tampereen kaupungin lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oy.

Tampereen kannalta kyseessä on hyvin merkittävä kaupunkisuunnitteluhanke, jolla voidaan saada uutta kaupunkitilaa ydinkeskustaan. Jos rautatien ja ratapihan alueen estevaikutusta saadaan poistettua, ydinkeskustan kaupunkirakenne laajentuu luontevasti itään Tullin alueelle kohti yliopistoa ja Tampere-taloa. Myös mahdollisuuksia uusiin liikennereitteihin radan ali tutkitaan. Kaupungin tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin eri liikennemuotoja palvelevan asemakeskuksen välittömään yhteyteen ainakin uutta työpaikka-aluetta ja julkista tilaa keskustaan.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen korostaa, että kyseessä on historiallinen mahdollisuus uudistaa kaupungin ydinkeskustaa. Hanke jatkaa luontevasti kaupungin ytimessä sijaitsevan rata-alueen kehittämistä Kannen ja Areenan alueesta pohjoiseen päin.

”Tampereen ytimessä keskeistä aseman ympäristöä kehitetään osana Tampereen ydinkeskustaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti. P-Hämpin käyttöönotto paransi jo osaltaan aseman tavoitettavuutta. Keskustan pyörä- ja kävelyverkostoa kehitetään koko ajan. Ajatukset Hämeenkadun ottamisesta joukkoliikenteen käyttöön sekä suunnitelmat kaupunkiraitiotiestä korostavat lisää aseman seudun tärkeyttä. Kun rata tänä päivänä jakaa kaupunkitilaa, tavoitteena on, että se alueena jatkossa yhdistäisi sitä”, Ikonen totesi.