Täällä on tilaa isoille projekteille – Helsingin Teollisuuskatu sykkii uudessa tahdissa

Kalasataman ja Pasilan välisestä kadusta muodostuu merkittävä akseli. Alueen kehittämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

”Täällä on tilaa isoille näkyville projekteille, ei ole syitä painaa jarruja. Tämä on hyvä paikka Helsingin niemen keskellä, vielä kantakaupunkia, arvioi Helsingin Teollisuuskatua yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.

Kadusta on tulossa merkittävä kantakaupungin pohjoisosan akseli. Sen päihin rakennetaan kaksi isoa aluetta, Kalasatama ja Keski-Pasila. Kaupunkikuva muuttuu lähivuosina merkittävästi.
”Jo Eliel Saarisen vuoden 1918 Suur-Helsingin suunnitelmassa Teollisuuskatu oli keskeisellä alueella ja merkittävä katu. Koko vyöhyke on historiallisella väylällä, vuonna 1863 käyttöön vihitty satamarata oli Helsingin ensimmäinen ratayhteys satamaan”, Lehtovuori muistuttaa. Hän sanoo, että tulevissa liikennejärjestelyissä katu pitäisi ehdottomasti liittää tulevaan Keski-Pasilan alueeseen.

Teollisuuskadulla on vankka historia. Uusi teollisuusalue kasvoi toissa vuosisadan vaihteessa Sörnäisten satamaradan varteen, Harjun ja Vallilan alueille. Valtionrautateiden Pasilan konepaja aloitti toimintansa nykyisten Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun välisessä korttelissa vuonna 1903. Akselilla oli vuosisadan alussa muun muassa tekstiili-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. SOK tuli Vallilan kortteliinsa vuonna 1915.

Uusi ja vanha yhdistyvät toisiinsa

”Pitkäksi venynyt teollisuusalueiden otto uuteen käyttöön jatkuu. Jo vuosikymmeniä sitten on tunnistettu tämän kaupunkiympäristön rakennushistorialliset arvot. Vanha ja uusi rakentaminen yhdistyvät toisiinsa. Konepaja-alueella tehdään asuinrakennuksia, monimuotoista uutta kaupunkia vanhalle teollisuusalueelle”, Lehtovuori kertoo.
Konepajan teollinen toiminta loppui vuosien 2002–2003 vaihteessa. Alueen rakennus- ja teollisuushistoriallinen merkitys on yleisesti tunnistettu. Arvokkainta rakennuskantaa ovat eteläosan seitsemän säilytettävää punatiilistä konepajarakennusta.

Sturenkadun toisella puolella olevan SOK:n korttelin on suunnitellut 1930-luvulla arkkitehti Erkki Huttunen. Aleksis Kiven kadun vieressä oleva Harjun nuorisotalo, vuonna 1923 valmistunut entinen ruumishuone, on arkkitehti Albert Nybergin käsialaa. Teollisuuskadun pohjoispuolella Sturenkadun kulmassa on entinen Volvon funkkiskortteli, jonka on suunnitellut arkkitehti Ole Gripenberg.

YIT rakentaa Konepajan alueelle noin 1·500 asuntoa. Nyt on käynnissä asuntorakentamisen toinen vaihe.

Alue kestää yllättävän typologian

Katseen pysäyttää asuintalo, jonka ylimmissä kerroksissa on konttimaisia kappaleita. Kymmenkerroksinen sinisen ja keltaisen yhdistelmä on Teollisuuskadun uusi maamerkki.
”Rakennuksella on yllättävä skaala ja typologia. Kaiken ei tarvitse olla tiiltä, eikä ole syytä painaa jarrua poikkeavan skaalan kohdalla. Teollisuuskatu kestää tällaisia hankkeita Yllätyksiä kaivataan. Innovaatioille on tilaa, jos kaupunkisuunnittelussa ja suhtautumisessa kehityshankkeisiin nähdään tulevaisuuden Helsingin mahdollisuudet”, Lehtovuori pohtii.
Hän pitää tärkeänä, että muutosvyöhyke pysyy jalankulkijoille avoimena. Kevyenliikenteen reitin kehittäminen on tärkeää. Sen liittäminen Keski-Pasilaan ja Kalasatamaan tekisi siitä seudullisesti mielenkiintoisen.

Konepaja-alueen Sturenkadun puoleista päätä kehittää NCC. Siellä saneerataan parhaillaan suojeltua makasiinia Amerin pääkonttoriksi. Sen ja Sturenkadun väliin jäävän alueen Lehtovuori avaisi uuteen käsittelyyn.

”Voisi harkita, näkyisikö Huttusen suunnittelema SOK:n pääkonttori Konepajan alueelle. Rakennus saisi noudattaa tontin rajaa teollisuusalueen perinnettä noudattaen. Sitä ei ollut aikanaan sidottu katulinjoin eikä visuaalisin keinoin ympäröivään katurakenteeseen.”

Puistosta uusi julkinen tila

SOK:n ja Nordean kortteleiden itäpuolella avautuu Harjun nuorisotalon puisto. Lehtovuoren mielestä se pitäisi nähdä muutosvyöhykkeen merkittävänä julkisena tilana. Puistosta voisi järjestää esimerkiksi opiskelijakilpailun. Puisto voisi olla osittain katettu, ja siellä voisi olla tilaa tapahtumille. Siinä voisi toimia isokin tapahtuma. Kansalaisyhteiskunta tulisi silloin osaksi Teollisuuskatua. Tämä liittyisi ajatteluun laajemmasta Helsingin keskustasta.

”Nyt keskeistä on hahmottaa uusi julkinen tila, joka on ollut olemassa liikenteen kannalta, mutta ei muuten”, Lehtovuori korostaa.
Hän arvostelee Teollisuuskadun pohjoispuolen graniittimuuria Puu-Vallilan kohdalla. ”Muuri ei sovi tähän ympäristöön. Olisi hyvä löytää Teollisuuskadun kielioppi, se miten tehdään lähiympäristöä. Syntyisi kerrostuma, joka nyt puuttuu, kun on tehty standardiratkaisuja.”


OP-Pohjola muokkaa kaupunkimaisemaa

Teollisuuskadun toinen uusi maamerkki on parhaillaan rakenteilla. OP-Pohjola tekee pääkonttoriaan Teollisuuskadun pohjoispuolelle, lähelle Hämeentien siltaa. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto JKMM.

”Teollisuuskadun varren kerrostumissa on sekä visuaa-lista irtiottoa että perinteistä strategiaa. Kumpikin voi toimia. Primulan vanhan leipomon paikalle rakennetut asuintalot ja Nordean tilat on rakennettu varovaisesti, ne ovat aika rauhallisia. Alue kestää myös irtiottoja”, Lehtovuori korostaa.
Hän sanoo, että Teollisuuskadun koko pohjoisreuna voi pysyä muurimaisena kadun reunaan rakentamisena. Teollisuuskadun pakottamista bulevardiksi hän ei pidä mielekkäänä. ”Teollisuuskatu on omalaatuisensa katu Helsingissä. Annetaan sen historian näkyä.”

Hän pitää isona kysymyksenä Vallilan pienteollisuusalueen muutosta. ”Suunnittelussa pitäisi pystyä hahmottamaan alueen kunkin historiallisen kerroksen laadukkaat osat. Työpaikka-alueen muutoksesta voisi tulla rakentamisen koelaboratorio.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Täällä on tilaa isoille projekteille – Helsingin Teollisuuskatu sykkii uudessa tahdissa”

  1. Olisi hienoa jos Kalasatama ja Pasila yhdistettisiin samantyyppisellä kadulla kuin esim. Helsinginkatu on. Eli paljon ihmisiä kiinnostavia kivijalkakauppoja, baareja, kahviloita ja terasseja. Sitä elävä ja vilkas kantakaupunki tarkoittaa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi