Kaava-alueella on nykyisin vain noin 800 asukasta ja työpaikkoja oli vuonna 2011 noin 8 800. Nyt käsittelyyn tulevissa jatkosuunnitteluohjeissa alueen suunnittelun kokonaismitoitus olisi vähintään 15 000 asukasta ja noin 10 000 työpaikkaa. Suunnitelma mahdollistaa rakentamista noin 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä asemakaavoituksen jälkeen mukaan lukien alueella säilyvät rakennukset. Kesällä nähtävillä olleissa kaikissa kolmessa luonnosvaihtoehdossa mitoitukset olivat nyt esitettyä pienempiä.
Espoo perustelee aiempaa mittavampia rakentamissuunnitelmia muun muassa MAL-aiesopimuksella sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 -luonnoksella. Ne tukevat asukasmitoitustavoitteen asettamista tehokkaaksi, vähintään 15 000:een asukkaaseen.
Keran keskustaan korkeaa rakentamista
Kerasta suunnitellaan hiilineutraali, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu vahvasti raideliikenteeseen. Keran asemanseutu tulee olemaan tiivistä ja kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta, jossa kävelyn ja pyöräilyn rooli korostuu. Asumisen ja työpaikkojen sekoittaminen kävelykeskusta-alueella mahdollistaa vuorokauden kaikkina aikoina vilkkaan kaupunkielämän.
Keran aseman tuntumaan tulevalle kävelykeskusta-alueelle osoitetaan muuta ympäristöä korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista. Kävelykadun, kaupunkipuiston ja toimintapuiston avulla mahdollistetaan viher- ja virkistysyhteyksien jatkuminen kävelykeskusta-alueen halki.
Rakentamisen korkeus vaihettuu matalammaksi mentäessä kohti nykyisiä pientaloalueita. Kaupallisia palveluja tutkitaan sijoittuvaksi kävelykeskustaan.
Koulujen ja päiväkotien sijoittumista tutkitaan niin, että yhteydet asuinalueilta ovat toteutettavissa sujuvasti ja turvallisesti saattoliikenne huomioiden. Myös monitoimihallin ja toiminnallisemman puiston sijoittumista alueelle tutkitaan.
Asuminen sekä herkät kohteet sijoitetaan kauemmas Kehä II:n ja Turunväylän melualueista sekä ilmanlaadun kannalta haastavista alueista.
Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma on valmistunut ja sen hyväksymiskäsittely on käynnissä. Tarkoituksena on rakentaa Keran alueen läpikulkevan Rantaradan Leppävaara-Kauklahti -yhteysväli neliraiteiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen myös pikaraitiotiellä, joka yhdistäisi länsimetron Suurpellon kautta Rantarataan. Pikaraitiotielinjausta tutkitaan Turuntielle asti.
Kauppakeskus Lippulaivaa laajennetaan
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee samassa kokouksessa myös asemakaavan muutosta Espoonlahden keskustaan. Kaavamuutos mahdollistaa Cityconin omistaman kauppakeskus Lippulaivan laajentumisen sekä Espoonlahden metroaseman, liityntälinja-autoterminaalin, aluekirjaston ja kulttuuritilojen sijoittumisen samaan kokonaisuuteen. Alueen pysäköinti järjestetään maanalaisena.
Kaupan kerrosala kasvaa noin 45 000 kerrosneliömetriin, josta päivittäistavarakaupan tiloja on noin kolmannes.
Asemakaavaan sisältyy myös asuinrakentamista kauppakeskuskerrosten yläpuolelle Espoonlahdenkadun varrella, rakennuskompleksin molemmissa päissä sekä Espoonlahdenreitin varrella. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on runsaat 21 000 kerrosneliömetriä, ja asuntoja tulee noin 500 asukkaalle.
Kirjasto- ja kulttuuritiloille varataan yhteensä 5 000 kerrosneliömetriä tiloja kauppakeskuksen ylemmissä kerroksissa siten, että niihin mahdollistetaan suora yhteys kauppakerroksista. Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena, niiden toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Espoo kaavailee Kerasta aiempia suunnitelmia mittavampaa asuinaluetta”