Pelastusjohtaja Pekka Vänskä: Maahanmuuttajien asuttamiseen tarvitaan muutosta asuntopolitiikassa

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on kehittänyt hätämajoituskonseptia turvapaikanhakijoiden ison määrän vuoksi. Paine nopeaan toimintaan on ollut syyskuun jälkeen valtava, kun turvapaikanhakijoita on tullut Tornion kautta etelään. Työtä tehdään yhteistyössä paikallisten rakennusvalvontojen ja maahanmuuttoviraston kanssa.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

”Pelastuslaitos lähtee aina liikkeelle turvallisuusperiaatteista. Jos ne eivät täyty tarjolla olevissa hätämajoitustiloissa, ne täytyy pystyä kompensoimaan esimerkiksi jatkuvalla vartioinnilla ja automaattisilla paloilmaisimilla. Se on tapa löytää järkeviä ratkaisuja. Tarjottavissa tiloissa on oltava luonnonvaloa, veden pitää pysyä ulkona ja lämmön sisällä”, Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Pekka Vänskä kertoo.

Yksityiset toimijat haluavat ottaa hätämajoituskäyttöön tiloja, joita ei ole tehty asumiskäyttöön. Toimistoja hätämajoitustiloiksi muutettaessa kriittinen piste on saniteettitilojen riittävyys.

”Armeijan kasarmimitoitus on mallinamme hätämajoitustiloissa”, Vänskä toteaa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen isäntäkaupunkiin Vantaalle on tullut syyskuun alun jälkeen 1 052 turvapaikanhakijaa. Hätämajoitustiloja on neljässä eri paikassa, isoimmassa niistä on 672 turvapaikanhakijaa. Tilaa on vielä vajaalle 400 tulijalle.

”Osa hakijoista on kokemansa vuoksi niin traumatisoituneita, että he pitävät palohälyttimiä mikrofoneina ja katkovat sen vuoksi palohälyttimien johtoja. Myös saniteettitilojen käyttö on kulttuurierojen vuoksi erilaista kuin meillä.”

Pelastuslaitos tekee kerran viikossa hätämajoitustilojen palotarkastuksen turvallisuuden takaamiseksi. Tavoitteena on, että turvallisuus paranee viikko viikolta.

Joustoa pitää löytyä muiltakin kuin pelastusviranomaisilta

Vänskä arvioi, että tilanne on ollut palotarkastuksen kannalta haastava, kun on pitänyt tehdä nopeita toimenpiteitä. ”Olemme ajatelleet, että rakennusvalvonnan ja pelastustoimen pitää käydä käsi kädessä kohteita läpi. Meidän on pakko toimia olemassa olevien lakien mukaan.”

”Tämä on ensimmäinen aalto. Kymmenessä vuodessa tulee 100 000 uutta pakolaista, jos heitä tulee keskimäärin 10 000 vuodessa. Meillä pitää löytyä joustoa muiltakin kuin pelastusviranomaisilta. Suomalainen asuntopolitiikka muuttuu. Meidän on pakko löytää asuntotuotannossa tapa tehdä nykyistä halvempia asuntoja ja löytää sille tuotannolle sijoittajia. Esimerkiksi laivanrakentamisen moduulitekniikkaa voisi käyttää rakentamisessa. Jos me epäonnistumme asuntojen rakentamisessa ja kotouttamisessa, kaikki menee pieleen”, Vänskä arvioi.

Vänskä näyttää kuvia hätämajoitustiloista Vantaalla, Saksassa ja Ranskassa. Ideaalitila olisi ranskalainen malli, jossa kaikilla on käytössään sängyt. Se helpottaisi pelastusteiden järjestämistä, kun tavarat saa sänkyjen alle. Nyt vantaalaisissa hätämajoitustiloissa nukutaan lattialla.

Pelastuslaitoksella on vaihtoehtoja sen varalta, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa äkillisesti nykyisestä. Myyrmäki-halli otetaan tarvittaessa käyttöön. Se on sprinklattu, ja siellä on riittävästi saniteettitiloja.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Pelastusjohtaja Pekka Vänskä: Maahanmuuttajien asuttamiseen tarvitaan muutosta asuntopolitiikassa”

  1. Tässäpä oiva tilaisuus omien lasten hylkäämille perukan mummoille: Ottakaa koti-mamu! Aluksi tarjoatte majoituksen turvapaikasta kiitolliselle kotimaassaan henkensä puolesta pelkäävälle maahantulijalle.

    Jos sattuu olemaan riuska työihminen ei muuta kuin naimisiin. Siinähän perintöä odottelevat kerran vuodessa parin tunnin visiitin tekevät perinnön odottelijat saavat oikeuden mukaisesti heille kuuluvan osuuden = EI MITÄÄN!

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi