Koulutus ja tutkimus Merja Mannila 2 kommenttia

Oppisopimuskoulutus uudistuu – mutta miten?

Osana ammatillisen koulutuksen myllerrystä hallitus aikoo uudistaa myös oppisopimuskoulutuksen, joka on saanut yrityksiltä kritiikkiä muun muassa byrokraattisuudesta.

Arikoli Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Ari Uusikangas pitää oppisopimuskoulutusta hyvänä.

Hallitus haluaa siirtää opiskelua ja sen arviointia kouluista työpaikoille.

Rakennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkanen pitää hyvänä sitä, että ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä parannetaan. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa koulutusvastuun siirtymistä pelkästään työpaikoille.

”Osa yrityksistä on ollut tästä huolissaan. Ongelma on se, ettei vielä ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, mitä ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen käytännössä tarkoittaa. Lainsäätäjän pitäisi selkeästi kertoa, miten se odottaa yritysten toimivan tulevaisuudessa. Valtion täytyisi olla valmis maksamaan korvausta yrityksille niiden panostuksista työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen”, Pakkanen sanoo.

Nuorten koulutuksessa oppisopimuskoulutuksella on vain vähäistä merkitystä työvoiman saannin kannalta. Vuonna 2015 suoritettiin rakennus- ja talotekniikassa 225 nuorisopuolen perustutkintoa oppisopimuskoulutuksella. Määrä on viime vuodet ollut laskeva.

”Aikuiskoulutuksen puolella tämä väylä on edelleen tärkeä. Meillä on paljon niin sanottuja käsityöammatteja lähinnä kattopuolella, joissa työllistytään pääasiassa oppisopimuksen kautta.”

”Kokemukset varsin hyviä”

Yrittäjä Ari Uusikangas pitää jo nykyisellään oppisopimuskoulutusta hyvänä järjestelmänä. Hänestä työn oppii parhaiten tekemällä, ei koulun penkkiä kuluttamalla. Uusikangas luotsaa Hyvinkäällä pääkonttoriaan pitävää rakennusliikettä, perheyritys Arikoli oy:tä.

”Meillä on vuosien varrella ollut useita oppisopimuskoulutettavia ja muita harjoittelijoita. Kokemukset ovat olleet varsin hyviä. Nytkin meillä on yksi koulutettava”, Uusikangas sanoo.

”Osa on koulutuksen jälkeen jäänyt meille töihin, osa on jatkanut matkaa esimerkiksi opiskelemaan lisää. Ei tämä meille pääasiallinen rekrytointitapa ole, mutta hyvä lisä kylläkin. Toivoisin, että rakennusalan yritykset hyödyntäisivät koulutusta enemmänkin.”

Arikoli tekee sekä uudis- että korjausrakentamista pääasiassa aliurakointina pääkaupunkiseudulla. Yritys työllistää 40 henkeä ja tekee noin seitsemän miljoonan euron liikevaihtoa.

Ei vain ämpärin kantelua

Uusikangas ymmärtää, että oppisopimuskoulutus voi tuntua liian työläältä, kun erilaisia lomakkeita ja hoidettavia asioita riittää muutenkin. Ajanhallinta on hankalaa, eikä mestari ehdi paljon nenäänsä näyttämään työmaan puolella. Hänestä järjestelmä ei kuitenkaan ole niin byrokraattinen kuin on kritisoitu. Paperinpyöritystä siihen kuuluu, mutta lomakkeet eivät vie kauan aikaa.

”Olemme löytäneet hyviä koulutettavia, osa on tullut oma-aloitteisesti kysymään koulutuspaikkaa. Meillä on sellainen maine, että täällä pääsee kunnon hommiin, ei vain kantelemaan ämpäriä edestakaisin.”

Koulutettavat ovat Arikolilla osa työmaiden ryhmiä, varsin usein betonitöissä. Vastuuhenkilön tehtävänä on huolehtia, että koulutettava pääsee ryhmään sisälle, ja ohjata hänen työskentelyään.

”Koulutettavat on otettu hyvin vastaan, vaikka ainahan kaikki kokeneet kirvesmiehet haluaisivat tehdä töitä vain huipputyyppien kanssa. Ammattimiehet ovat niin ylpeitä työstään. Meillä on kuitenkin hyvä yhteishenki, sekalainen seurakunta kasassa”, Uusikangas sanoo.

Koulutussopimus hämmentää

Hallitus ehdottaa ammatillisen koulutuksen uudistuksessaan myös koulutussopimusta, joka korvaisi nykyisessä laissa mainitun työssäoppimisen. Koulutussopimus ei perustu työsuhteeseen, kun taas oppisopimuksella sovittaisiin jatkossakin työsuhteisesta työssä oppimisesta.

Opiskelijalle ei lähtökohtaisesti maksettaisi korvausta työpaikalla opiskelusta. Työpaikalle ei maksettaisi koulutuskorvausta, paitsi jos ohjauksesta merkittävä osa on sovittu työpaikan edustajan vastuulle. Koulutussopimuksen aikana työnantaja voisi halutessaan maksaa opiskelijalle korvausta ilman, että heidän välilleen syntyy työsuhde.

Koulutussopimus on hämmentänyt eri toimijoita, ja se on saanut kritiikkiä epäselvyydestä. Huolta ovat herättäneet laajemminkin työssäoppimisen vastuukysymykset: miten koulutuksen laatu ylipäätään varmistetaan työpaikoilla?

Opetus- ja kulttuuriministeriön lakiuudistuksen lausuntokierros päättyi 16. joulukuuta.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Oppisopimus ei ole byrokraattista ….

    Vastaa
  • Uusi koulutussopimus korvaa nykyisen työssäoppimisen.

    Oppiasopimuksen ja koulutussopimuksen byrogratia tavoitteena yhtenäistää niin, että on opiskelijan ja työpaikan on helpompitilanteen mukaan päättää, kumpi sopimus soveltuu paremmin.

    Lakiehdotuksessa korvauksia ei ehdoteta maksettavaksi koulutussopimuksessa opiskelijoille eikä työpaikoille.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia