Rakennuslehti 50 vuotta Seppo Mölsä 5 kommenttia

Hannu Leinosta ja monia muitakin yritysjohtajia kiinnostaa Lehdon rakentamismalli

Destian nykyinen toimitusjohtaja Hannu Leinonen pohti rakennusliikkeen integraation hyötyjä jo toimiessaan Hakassa ja YIT:ssä. Tänään rakennusliikkeet ovat taas hajauttaneet toimintojaan, mutta Lehto Group menee mielenkiintoisesti vastavirtaan.

Rakentamisen tiekartta on Hannu Leinoselle tuttu monelta kantilta.

Rakennusliikkeiden integraatio tuoteteollisuuden ja erikoisurakoitsijoiden suuntaan on asia, joka jakaa mielipiteitä. Välillä rakennusliikkeet ovat halunneet pitää kokonaisuuden omissa näpeissään. Välillä ne ovat halunneet ostaa mahdollisimman paljon ulkoa, sillä matalasuhdanteessa sopeutustoimet ovat silloin helpompia.

Lehto Groupin malli kiinnostaa monia, koska siinä on sekoitettu vanhoja asioita uudella tavalla. Lehto haluaa pitää kokonaisuuden tilaelementtivalmistusta myöten omassa hallinnassaan.

Hannu Lehto on haastanut muut toimijat ”talousohjatulla rakentamismallillaan”. Tammikuun lopussa hän lupasi Asuntomarkkinat-seminaarissa tekevänsä kaksioita 100 000 eurolla. Edellytyksenä tälle oli rakentamisen tuottavuuden parantaminen, mutta toisaalta myös vapaa kaavoitus, jonka suurimpana esteenä hän pitää Safan (mafian) valta-asemaa.

Tilaelementit tuottaneet pettymyksiä

Parman entinen toimitusjohtaja Hannu Martikainen on nähnyt moneen otteeseen, kuinka tilaelementeistä on odotettu läpimurtoa rakentamisessa. Suuria odotuksia ovat seuranneet suuret pettymykset. Viimeksi Tekesin tukema Neapo kertoi suurella mediarummutuksella mullistavansa rakentamisen tilaelementeillä. Seurauksena oli konkurssi vuonna 2013.

Martikainen kertoo, että kun hän siirtyi vuonna 1990 Parman toimitusjohtajaksi, tilaelementtien kysyntä sai vauhtia laivanrakennuksen kylpyhuonetoimituksista. Sarjatuotannon etuja pystyttiin hyödyntämään myös hotellikohteissa ja pientalorakentamisessa.

”Kotilainen-tuotemerkillä tehdyissä omakotitaloissa jätettiin asukkaiden valintamahdollisuudet suhteellisen vähäisiksi ja ne olisi pitänyt tehdä huomattavan aikaisessa vaiheessa ennen toimitusta.”

Tilaelementtejä rasitti hintakilpailussa paikallarakentamista vastaan verotuskäytäntö. Koska arvonlisäveroa ei maksettu työmaatöistä, perinteisesti tehdyille omakotirakennuksille syntyi merkittävä kilpailuetu. Lisäksi virolaisten työntekijöiden invaasio Suomeen 2000-uvun alussa alensi työmaakustannuksia selvästi. Lopputuloksena oli tilaelementtirakentamisen hiipuminen.

Martikaisen mukaan rakennusliikkeiden mahdollisuuksiin olla mukana laajasti tuoteteollisuudessa vaikuttaa se, että pääurakoitsijan pääomia ei voi sitoa teollisen tuotannon vaatimiin laitoksiin ja varastoon.

”Rakennusliikkeillä on rahat sidottu tontteihin useiksi vuosiksi. Siksi vähän ihmettelenkin, että Lehto pärjää kisassa. Sarjan syntymisessä heitä auttaa se, että tilaelementtejä ei tarvitse käyttää vain omassa tuotannossa vaan urakoissakin. Tosin niiden toteutuksessa taidetaan muuttaa rakenteet omiksi. Tehdasteollisuuden edut saadaan silloin hyödynnettyä.”

Synergiaedut puntarissa

Destian nykyinen toimitusjohtaja Hannu Leinonen joutui pohtimaan integraation hyötyjä jo toimiessaan Hakassa. Silloin kyse oli oman elementtiteollisuuden hyödyntämisestä asuntogryndauksessa. YIT:n toimitusjohtajana hän näki, kuinka talotekniikkakin pyrittiin integroimaan osaksi rakennusliikettä. Talotekniikasta YIT luopui vuonna 2010. Synergiaedut eivät olleet itsestään selvät.

”Jos pääurakoitsijana otat omaan konserniin osatuottajia, siis erikoisurakoitsijoita tai tuoteteollisuuden toimijoita, laajennat arvoketjua. Ja järkeähän siinä on silloin, kun pystyt vaikuttamaan lopputuotteen ratkaisuihin ja vakioimaan niitä. Silloin voit viedä erityisosaamistasi ja tarkoin harkittuja ratkaisuja suunnitelmiin ja sitä kautta toteutukseen. Näin saa tiimin vakioitua ja edistettyä rakentamisen teollistamista. Kun kuitenkin valtaosa rakennushankkeista on valmiilla suunnitelmilla tapahtuvaa hintakilpailu-urakointia, tähän ei päästä”, Leinonen sanoo.

Nykymenettely sotiikin Leinosen mielestä arvoketjun laajentamista vastaan.

Lehto on mennyt vastavirtaan tässä integraatioasiassa.

”Niin kauan kuin Lehdolla on koko arvoketju ohjauksessaan, teollinen lähestymistapa toimii ja tehot näyttävät huimilta. Mutta tämä onnistuu vain, jos keskittyy gryndityyppiseen, kaavoituksen ja muiden ominaisuuksien osalta vapaamman vaatimussisällön kohteisiin. Tällöin pääsee vakioituun selkeään tuotantoon, jota itse pystyy ohjaamaan ja määrittelemään. Lehdollakin näyttää olevan fokuksessa hallit, suurmyymälät, koulut, varastot, viipaletalot.”

Anssi Koskenvesa Mittaviiva oy:stä sanoo, että tuotantoprosessia on muuttanut valmisosa-asteen kasvaminen, jolloin työn siirtäminen tehtaaseen näyttää nostavan kokonaistuottavuutta työnjaon muuttuessa.

”Tilaelementtejä tuodaan taas työmaille parin vuosikymmenen tauon jälkeen. Se vaikuttaa rakentamiseen merkittävästi niin työnjaon, aikataulujen kuin laadun suhteen. Moduulirakentamiseen liittyy koko prosessin kehittäminen”, Koskenvesa sanoo.

”Nyt löytyy rakennusliikkeitä, jotka tarjoavat kokonaisuuden halvemmalla, jos ne saavat rakentaa omilla suunnitelmillaan. Niissä tilaelementeillä on vahva rooli. Yritys ei edes suostu tekemään kohteita rakennuttajan kuvilla.”

Lehdon perustekemisessä Koskenvesa ei näe eroja muihin, mutta detaljit ovat harkittuja. ”Siis rakennuttajan tarpeita ja toiveita vastaavat rakenteet, mutta omalla tekniikalla.”

Teimme Risto Pesosen kanssa Rakennuslehden 50-vuotistaipaleen ja Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi katsauksen rakennustuotannon kehityksestä. Haastattelimme siihen Hannu Leinosta, Hannu Martikaista, Mauri Niemeä, Anssi Koskenvesaa, Juha Salmista, Matti Loukolaa, Ari Angervuorea ja Esa Koukkaria. Aiheina olivat muun muassa työturvallisuuden, laadun ja urakkamuotojen kehittyminen, rakentamisen teollistuminen ja ulkomaisten työntekijöiden tulo. Koko kirjoitus löytyy Rakennuslehden nettisivulta.

Seppo Mölsä

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Jani Saarinen

    Rakentaminen siirtyy tontilta tuotantolaitoksille hitaasti, mutta varmasti. Tähän rakentamista ajaa eniten paine kasvattaa omaa tuottavuuttaan; hommat on tehtävä kerralla valmiiksi ilman hukkaa ja turhia iterointeja. Tähän meitä ajavat onneksi myös kasvavat laatuvaatimukset; sisätiloissa pystyy tekemään pienemmällä vaivalla parempaa. Muutos kestää, koska vain terävin kärki tilaajista ja palveluntuottajista näyttää esimerkkiä.

    Tässä hommassa painetta voisi kasvattaa myös valtiovalta, kuten Singapore tekee. Julkinen tilaaja vaatii esivalmistusasteen jatkuvaa kasvattamista. Palveluntuottaja voi miettiä, miten. Mallia voisi suoraan soveltaa kaikkeen valtion tukemaan rakentamiseen ja ARA-tuotantoon. Esivalmistusaste tilaajan vaatimukseksi tai yhdeksi vertailuperusteeksi.

    Puurakentamisella on tässä toistaiseksi parhaat näkymät. Ja pientalorakentamisessa muutos viimeisen 10 vuoden aikana on jo nyt ollut huima.

    Vastaa
  • Herää kyllä epäilys, että teollisen tuotannon ehdoilla asuntojen rakentaminen ei tule vastaamaan asuntojen ja asukkaiden laatuvaatimusten viihtyvyyden ja asumismukavuuden vaatimuksiin.
    Hyvä artikkeli paljastaa vain puhtaan busineksen näkökulman.
    Teollisuusparakit ovatkin eri asia.

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Rakennusalalla elementtitoimittajien kilpailu on välttämätöntä. Terve kilpailu. Suunnittelun kaavoituksen valjastaminen elementointiin ei ole kuitenkaan kuin pieni osa rakentamisen kokonaisuudesta. Elementtihallien rakentaminen pellolle näyttää toimivan,mutta rakentamisessa on suurta potentiaalia vallan muualla. Se on korjausrakentamisessa ja tiiviitten,vanhojen kaupunkiympäristöjen rakentaminen.Sinne ei oiken sovi peltinen elemanttilato.Mutta onhan sekin hyvä,että halpahallin neliöhinta näyttää edulliselta.

    Vastaa
  • Toimija, joka pystyyhallitsemaan rakennushanketta alusta asti itse sovittaen kohteen omaan tehokkaaseen tuotantoon arkkitehtisuunnittelusta lähtien, pystyy varmasti toteuttamaan kustannustehokkaampia projekteja, verrattuna nykyiseen toimintaan. Kohteet tulisi pääsääntöisesti suunnitella siten, että ne soveltuvat jonkin toteuttajan tuotantoon, jos siis halutaan teollisesti toteutettuja rakennuksia.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia