Rakentaminen Uutiset Rakennuslehti 4 kommenttia

Liikennevirasto laajentaa siltatutkimuksia

Liikennevirasto laajentaa siltatutkimuksia vuonna 2005-2016 rakennettujen siltojen lujuustutkimuksia. Kohteena ovat suurimmat ja vilkasliikenteisimmät sillat sekä maanteiltä että rautateiltä.

Västersundomin risteyssilta A Vantaalla.

Siltoja tutkitaan 93 eri puolilta Suomea. Rautatiesiltoja on mukana 31 ja alueellisesti ne painottuvat Länsi- ja Etelä-Suomeen. Tiesiltoja tutkitaan 62 ja jakaantuvat ympäri Suomea.

Tutkimukseen valittujen siltojen kriteerinä ovat rakennusvuosi, suuri koko (kansialojen keskiarvo on 2014 neliömetriä), tiesiltojen liikennemäärät, rautatiesiltojen merkitys henkilö-ja tavarakuljetusten kannalta sekä sillan kunto.

”Kaikki nyt tutkittavat sillat ovat henkilöliikenteen ja elinkeinoelämän normaalikuljetusten turvallisia käyttää”, taitorakenneyksikön päällikkö Minna Torkkeli sanoo tiedotteessa.

Tutkimukset tehdään sulan kauden aikana, ratasiltojen tutkimukset ajoittuvat liikennekatkoihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään koepaloja sekä kimmovasaraa. Betonista tutkitaan puristuslujuuden lisäksi ilmamäärä ja tiheys.

Aiemmin havaitut lujuuspuutteet vaikuttavat siltojen käyttöikään, joka suunnitellaan 100 vuodeksi. Jo tutkittujen siltojen osalta tehtävät toimenpidesuunnitelmat ovat kesken.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Siltainsinööri

    Toivottavasti tutkivat Sastamalassa Karkunkyläntie-Kiuralantien kohdalla olevan sillan tiellä numero 2495. Muutama vuosi sitten kokonaan uusitun sillan pilarit on jouduttu jo kaikessa hiljaisuudessa korjaamaan kerran ja sillan betonivalusta löytynee aika vakavia puutteita.

    Vastaa
  • Itse toivoisin rakennuslehden tutkivan hieman tarkemmin mitenkä rakennekoekappaleet on otettu ja kuinka ne on tutkittu. Ilmeisesti niissäkin on ilmennyt puutteita. Lisäksi olisi syytä miettiä, että miksi rakennekoekappaleita otettiin vain 6. Tällöin tulosten keskiarvosta vähennetään -6. 7 kappaleella vähennys on -5, jolloin ensimmäisen ja viimeisen sillan osalta vaatimukset täyttyisivät jo yhdellä lisäkoekappaleella. (Tietääkseni myös kimmovasara on keksitty, jota tässä ei hyödynnetty. tosin itse suhtaudun kyseiseen laitteeseen hieman varauksella ja pidän sillä saatavia tuloksia enemmänkin viitteellisinä). Mielestäni LiVin olisi pitänyt suorittaa lisäkokemusta kaikkiin alittaviin siltoihin, ja kasvattaa kappalemäärät vähintään 15 ja otatuttaa rakennekoekappaleet muulla tavalla, kuin käsivaralla poraamalla. Silloin olisi ollut jo huomattavasti tarkempi tieto betonista. Jos alitusta vielä olisi, niin sen jälkeen tarkastella yhdessä kyseisen sillan suunnittelijan kanssa vaikuttaako tämä sillan käytettävyyteen ja käyttöikää. Tuskin 0,4MPa alitus vielä vaikuttaa yhtään mitään, koska laskennallisesti varmuuskertoimia apunakäyttäen lujuusluokka valitaan seuraavan lujuusluokan betonista.
    En tiedä hutkittiinko tässä ensiksi ja sitten tutkittiin. Vai tutkittiin ja sitten hutkittiin, että saatiin hyvät otsikot.
    Ja myös tämä LiVin lähettämä ohjeistus koskien taitorakenteita vaikuttaa nopeasti tehdyltä ”paniikkiratkaisulta”. Valtaosa siitä toki on jo vanhaa käytäntöä, kuinka olisi pitänyt toimia, mutta osassa kohdista taas ei ole mitään järkeä.

    Vastaa
  • Lautapoika toteaa, että LiVin lähettämä ohjeistus koskien taitorakenteita vaikuttaa nopeasti tehdyltä ”paniikkiratkaisulta” ja hänen mukaan osassa kohdista ei ole mitään järkeä.

    Kun tuon Livin ohjeistuksen lukee ajatuksella läpi, niin siinä ei ole mitään sellaista, joka ei ole ollut voimassa jo vuosikausia. Ainakin ne ovat olleet voimassa sen 20 vuotta, jonka minä olen siltavalvontoja tehnyt. Kimmovasaratestausta ei saa toistaiseksi käyttää. Sitä pidän noiden lujuusalitusten vuoksi aivan luonnollisena varotoimenpiteenä.

    Arvosteluerät on noin muodostettu jo vuosia, vaikka sitä ei ohjeissa ole noin yksilöidysti eriteltykään.

    Lautapoika voisi eritellä ne kohdat ohjeistuksessa, joissa ei ole mitään järkeä.

    Vastaa
    • Kuten kirjoitin, niin osa kohdista on ollut voimassa jo pitkään. Nyt osaa kohdista on tarkennettu ja kiristetty, miettimättä niiden vaikutusta tai niistä saatavaa hyötyä. Sitä en kiellä, etteikö siihen olisi ollut aihetta. Mielestäni olisi kuitenkin kannattanut kuunnella mielipiteitä myös betonin toimittajilta, sekä myös urakoitsijoilta, joilta löytyy se käytännönkokemus ja näkemys.
      Tosin valitettavasti nykyisin näkee myös sitä, että juuri koulusta valmistuneet tai työnjohtoharjoittelijat laitetaan yksinään valvomaan vaativiakin valuja, ilman että on edes vibraa koskaan nähnyt, tai jos on niin korkeintaan siellä makuuhuoneessa. ”Noi kyllä tietää mitä ne tekee, soita mulle sitten, kun kaikki on valmista tai voit säkin kuitata noi laput. moi.”. Sama pätee myös tilaajiin/valvojiin.

      Ennakkokeethan on sinällään vanhaa asiaa. Mielestäni ennen ei ole kuitenkaan vaadittu selvitystä kuinka ajomatka, aika, lämpötila, valutapa ja mahdollisesti notkistamisen vaikuttavat lopputulokseen, jokaiseen eri lujuusluokan, p-luvun ja rasitusluokkien yhdistelmiin. Kuinka pienet toimijat voivat toteuttaa tämän kohdan, koska eri variaatioita on jo yhdelle laadulle satoja.

      Tuota en myöskään ymmärrä miksi kaikki koekappaleet on säilytettävä työmaalla. Miksi ei esimerkiksi siellä hyväksytyssä betonilaboratoriossa, jossa ne puristetaan? Kuitenkin siellä on altaat, jotka ovat standardien mukaiset, toisin kuin ne työmaakopin nurkkaan nyt laitettavat laatikot. Yksi lause lisää ja tässä kohdassa olisi ollut järkeä. Kuitenkin tässä on haluttu saada vain ne koekappaleet pois sieltä betonin toimittajalta, mutta toisaalta voidaan taas miettiä, että onko esimerkiksi paljon otsikoissa olleella Ruduksella varaa vääristellä tuloksia. Itse olen ennenkin jo vaatinut, että koekappaleet on otettava työmaalla, mutta säilytyksen ja testauksen toimittaja on saanut itse tehdä. Poislukien olosuhdekoekappaleet.

      Myös koekappaleiden määrät ovat kasvaneet tämän tarkennuksen johdosta. Järjettömin kohta minusta tässä on tuet. Jokaisesta tuesta otettava kuusi koekappaletta, vaikka käytännössä aina vähintään koko tukilinjaa betonoidaan samanaikaisesti, sekä lähes poikkeuksetta myös muitakin tukilinjojen pilareita. Ja täysin saman kuorman betonia niihinkin menee.
      Otetaan esimerkki: Sillassa on vaikka kuusi pilaria, jotka betonoidaan samanaikaisesti. Ohjeiden mukaan siitä on otettava nykyisin 36 koekappaletta. Miksi 6 koekappaletta ei riitä, vaan samasta kuormasta on nyt otettava 6 koekappaletta?

      Lisäksi kun kimmovasara on jätetty pois, ei itse rakenteessa olevaa betonia käytännössä tarvitse tutkia, jos koekappaleiden lujuus täyttää vaatimukset. Kuitenkin pitäisi muistaa, että koekappale, joka saadaan tasaisesti vibrattua ja säilytettyä +20 asteisessa vesihauteessa on eri asia, kuin itse rakenne.

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia