Kiinteistökaupan volyymi nousi Suomessa vuonna 2016 kaikkien aikojen ennätystasolle, 7,1 miljardiin euroon. Edellisvuonna lukema oli 5,2 miljardia.
Pääkaupunkiseudulla huomio kiinnittyy huikeasti kasvavaan liiketilan määrään.
Tiedot käyvät ilmi Catellan markkinakatsauksesta.
Tyhjän liiketilan määrä pääkaupunkiseudulla nousi toisella vuosipuoliskolla noin 40000 neliöllä. Vajaakäyttöaste on katsauksen mukaan kuitenkin edelleen melko maltillinen 5,3 prosenttia.
Tyyntä myrskyn edellä
Liiketilamarkkinassa on Catellan mukaan kuitenkin tyyntä myrskyn edellä. Redi Helsingin Kalasatamassa valmistuu ensi vuonna, ja rakenteilla ovat myös Triplan ja Länsimetron asemien kauppakeskukset. Vuonna 2016 pääkaupunkiseudulle valmistui 83000 neliötä uutta liiketilaa, mutta vuodenvaihteessa sitä oli rakenteilla peräti 233000 neliötä.
Liiketilojen rajun lisääntymisen kannalta on huono uutinen se, että kaupan liikevaihto jatkoi Helsingin seudulla laskuaan loppuvuodesta.
Kokonaismyynnin laskusta huolimatta päivittäistavaroiden myynti kasvoi erityisesti suurissa yksiköissä, kiitos aukioloaikojen vapauttamisen. Pienmyymälän sen sijaan menettivät myyntiään yli 10 prosenttia viime vuonna.
Asuntokiinteistöjen kaupat lisääntyivät
Kiinteistökaupassa asuntokiinteistöjen kaupat kasvattivat eniten osuuttaan volyymista.
Vuonna 2016 asuntosijoitussalkkujen kauppojen volyymi oli 2,7 miljardia euroa, missä oli nousua 1,5 miljardia edellisvuodesta.
Asuntokokonaisuuksien osuus koko kauppavolyymista oli viime vuonna 38 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 23 prosenttia. Isoja kauppoja olivat muun muassa Y-Säätiön VVO:lta ostamat lähes 9000 Ara-vuokra-asuntoa, Elon YH Kodeilta ostamat 1800 asuntoa ja Saton SVK Yhtymältä ostamat 1255 asuntoa.
Asuntomarkkinassa aktiivisia toimijoita olivat pääasiassa kotimaiset sijoittajat. Ulkomaisten sijoittajien osuus asuntosalkuissa oli vain noin 11 prosenttia, kun muissa tilatyypeissä heidän yhteenlaskettu osuutensa kaupoissa oli 44 prosenttia.
Kaikkien kiinteistökauppojen volyymista ulkomaisten sijoittajien osuus putosi 32 prosenttiin vuonna 2016 edellisvuoden 45 prosentista.
Ulkomaisten sijoittajien joukko on kuitenkin monipuolistunut.
Catellan mukaan kiinteistökauppojen volyymin uskotaan säilyvän korkealla tasolla lähitulevaisuudessa.
Toimistotilaa ennätysmäärä tyhjillään
Pääkaupunkiseudulla tyhjän toimistotilan määrä nousi viime vuoden toisen vuosipuoliskon aikana 34000 neliöllä. Tyhjentynyttä toimistotilaa on 1,2 miljoonaa neliötä. Vajaakäyttöaste, lähes 14 prosenttia, on suurempi kuin koskaan ennen.
Tyhjästä tilasta huolimatta toimistorakentaminen jatkuu voimakkaana pääkaupunkiseudulla. Vuodenvaihteessa uutta toimistotilaa oli rakenteilla noin 111500 neliötä, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 31000 neliötä.
Tampereellakin paljon tyhjiä toimistoja
Tampereella toimistotilojen vajaakäyttöaste uhkaa nousta ennätystasolle, kun kaupunkiin valmistuu uutta tilaa ja vanhoja tiloja vapautuu ja saneerataan. Jo nyt toimistotilaa on tyhjänä 120 000 neliötä ja vajaakäyttöaste on 13,6 prosenttia.
Turussa toimistojen vajaakäyttöaste (8,9 %) on laskenut lievästi. Yksi syy siihen on, ettei uutta toimistotilaa ole juurikaan rakennettu. Uudehkojen ja saneerattujen toimistotilojen käyttöaste on pysynyt hyvänä, ja vajaakäyttöä esiintyy lähinnä vanhemman kannan toimistoissa.
Oulussa toimistotilojen vajaakäyttöaste on 11,0 prosenttia. Viime vuonna valmistui useita mittavia liikerakennuksia, ja tyhjän liiketilan määrä lisääntyi selvästi etenkin ydinkeskustassa. Tilanteeseen on vaikuttanut myös tilojen tyhjeneminen. Vapaata liiketilaa on 35000 neliötä.
Jyväskylässä toimistotiloista on 11 prosenttia tyhjinä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Valmistuuko pääkaupunkiseudulla liikaa liiketilaa?”
Ei kai sitä uutta tilaa valmistu juurikaan liikaa. Uutta tilaa ei rakennettaisi, jos sille ei olisi kysyntää. Ongelmana ovat vanhat toimistotilat, joille ei ole samalla tavoin kysyntää. Vastaava tilanne on monen paikkakunnan asuntomarkkinoillakin. Uudet asunnot kyllä menevät hyvin vuokralle, mutta vanhoihin huonokuntoisiin asuntotiloihin on hankala saada asukkaita, kun parempikuntoisiakin on tarjolla, ja niitä onkin monessa kunnassa paljon tyhjillään. Rakennuttajan kannalta siinä tilanteessa voi olla silti järkevää rakentaa nimenomaan uutta. Vanhoista kun ei monessa tapauksessa korjaamallakaan saa yhtä edullisesti vastaavaa tuottoa kuin uusista kohteista. Korjattu vanha rakennus on yhä vanha rakennus, jonka jäljellä oleva elinkaari on uutta rakennusta todennäköisesti lyhyempi. Vanhojen toimistotilojen omistajalle tilanne on toki ongelmallinen. Osasyy ilmiöön on kyllä vanhojen toimistotilojen omistajillakin, jotka eivät ole aikoinaan uudistaneet tilojaan nykyajan tarpeita vastaaviksi, mikä puolestaan on luonut tarpeita uuden toimistotilan rakentamiseen, kun kysyntä nykyaikaisten toimistotilojen osalta on ylittänyt tarjonnan – vaikka muunlaista toimistotilaa onkin ollut tarjolla.