Talous Mikko Kortelainen 9 kommenttia

Kenelle jää musta pekka uusien asuntojen sijoitusrallissa?

Uusia asuntoja aloitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella sellaista tahtia, että heikkopäistä hirvittää.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on aloitettu uusia myytäviä omistusasuntoja roimasti enemmän kuin kertaakaan viime vuosikymmeninä, eikä tahdissa näy hiljenemistä.

Huimasta aloitustahdista huolimatta myynnissä olevien asuntojen määrä on jopa hieman laskenut, sillä asuntokauppa on käynyt ennätystahtia, ilmenee Rakennuslehden markkinakatsauksesta.

Lue tästä Rakennuslehden juttu huikeasta aloitus- ja kauppatahdista.

Rakentajia ei kannata villistä menosta syyttää. Ne ovat pystyneet lisäämään tuotantoa pienellä riskillä, kun erityisesti sijoittajat ovat varanneet asuntonippuja jo ennakolta.

Rahastojen ja instituutioiden lisäksi yksityiset kansalaiset ovat innostuneet sijoittamaan uusiin asuntoihin.

Avainkysymys on, milloin asuntosijoittajat polkevat jarrua. Asuntojen valmistumisbuumi on vasta alkanut, ja vuokra-asuntoja saattaa jäädä tyhjilleen.

Toistaiseksi jarrutuksen merkkejä ei näy, mutta loputtomiin nykymeno ei jatku. Asumistuen leikkaus veisi pohjan miniasuntojen kiskurivuokrilta.

Rakennusliikkeet pystyvät tarvittaessa vähentämään asuntotuotantoaan nopeasti, sillä monet niistä ovat karsineet oman työvoimansa määrän minimiin. Aliurakointiin jarrutus iskisi kovemmin.

Vuokra-asuntopuolella musta pekka uhkaa jäädä jollekin käteen. Aika näyttää, onko se vanhojen vuokra-asuntojen omistaja vai uusista sijoitusasunnoista innostunut matti meikäläinen.

Keskustelu artikkelista: 9 kommenttia

  • Asuntotilastojen tulkinta ei ole ihan yksinkertaista. Jos tarkastelukohteena ovat asuntomarkkinat, pitäisi osata asuntotilastoista erottaa se, mikä osa asuntotuotannosta on tulossa tarjonnaksi nimenomaan asuntomarkkinoille ja mikä osa ehkä muille markkinoille. Tällä hetkellä esimerkiksi Rovaniemelle ja muuallekin Lappiin rakennetaan monia sellaisia asuntokohteita, joista olennainen siivu saatetaan tosiasiassa suunnata käytännössä suhteellisen lyhytaikaiseen matkailu- ja majoituskäyttöön, mutta jotka tilastoituvat asuntorakentamiseksi. Asia on osin seurausta Airbnb:stä ja vastaavista muista palveluista, jotka ovat mahdollistaneet kansainvälisen majoituskohdevälittämisen melkein kenelle tahansa. Muuttunut ilmiö aiempiin vuosikymmeniin nähden on, että sijoittajat ostelevat uudisasuntoja aiempaa enemmän nyt myös sellaiseen käyttötarkoitukseen, joka kilpailee ehkä enemmän huoneistohotellien ja majoituskohteiden kuin asuntomarkkinoiden kanssa samoilla markkinoilla.

    Vastaa
    • Pointtini on se, että mustaa pekkaa saattaa olla markkinoiden kytkösten myötä pelaamassa perinteisten omistus- ja vuokra-asuntomarkkinatoimijoiden lisäksi myös osa matkailu- ja majoitusalan toimijoista, jotka ovat aiemmin olleet erillisempiä suhteessa asuntomarkkinoihin. Se, että matkailulla menee nyt huomattavasti paremmin kuin pitkiin aikoihin, näkyy myös monessa kaupungissa uudisasuntojen kysynnässä.

      Vastaa
    • Jussi Mattila

      Lappiin rakennetaan niin marginaalinen osuus kaikista asunnoista, että niiden käyttö ei muuttane kokonaiskuvaa mitenkään.

      Vastaa
      • Läntinen Lappi ei ole tällä hetkellä ihan niin marginaalinen osa valtakunnan eikä varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolista asuntorakentamista kuin mitä tilanne oli joitain vuosia sitten. Vuonna 2016 Rovaniemelle myönnettiin rakennusluvat 16 uudelle kerrostalolle (2000-luvun ennätys), 10 rivitalolle, 122 uudelle omakotitalolle ja 23 kerrostalon ja 92 omakotitalon laajennukseen tai muuttamiseen, yhteensä 774 asunnolle. Haettujen asuinrakentamisen lupien määrä taisi asuntoina olla Rovaniemellä asukaslukuun (noin 62 000 asukasta) suhteutettuna suurimpia, mitä Suomen kasvukeskuksissa viime vuonna oli. Kovimmasta päästä oleva uusiasuntorakentamisen vauhti Lapissa on kuitenkin asukaslukuun nähden kai Pyhäjoen suunnalla, jossa tuotetaan asuntoja tuhansille uusille työntekijöille ydinvoimalahankkeen takia. Läntisessä Lapissa myös esimerkiksi Tornion suunnalla asuntorakentamistoiminnassa vaikuttaisi tapahtuneen selvää aktivoitumista.

        Tosin siinä tilastossa, johon kirjoituksessa linkitettiin kuvauksena pääkaupunkiseudun ulkopuolisten asuntoaloituksista, ei Lapin rakentamislukuja ole ilmeisesti tarkastelussa ollut sittenkään mukana lainkaan, vaan kyse on koko pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen tilastojen sijaan tiettyjen valikoitujen kaupunkiseutujen kehitykseen pohjaavasta tilastosta. Jos vaikkapa Rovaniemi olisi mukana siinä tarkastelussa, pääkaupunkiseudun ulkopuolinen asuntorakentamisen kiihtyminen olisi saattanut näyttäytyä vielä isompana. Ja vastaavasti: jos tarkastelussa olisi mukana enemmän rakentamiseltaan hiljaisempia seutuja, kasvu ei näyttäisi niin jyrkältä.

        Vastaa
  • Mustapekka jää liikaa vivuttaneelle.

    Vastaa
  • Onpa kiva kun markkinatalous toimii.

    Vastaa
  • Lähiöiden kerrostaloasunnot jää kalliilla ostaneiden riesaksi myös Espoon metsissä.

    Vastaa
  • Helena Viiala

    Espoossa on jo tällä hetkellä jossain määrin ylitarjontaa vuokra-asunnoista, mutta vuokrat ovat kohtuuttoman korkieta. Sijoittajat hankkivat pieniä asuntoja, joita myös ensiasunnon ostajat tarvitsisivat.

    Vastaa
  • Nyt olsii hyvä aika ryhtyä tekemään vähän isompia asuntoja vuokrakäyttöön. Omistusasuntojen korkojen verovähennysoikeudet ovat menossa hyvin pieniksi muutamassa vuodessa, jolloin omistamisen ja vuokralla asumisen kilpailuneutraliteetti muuttuu.

    Kyllä jatkossakin perheillä on lapsia ja työ- ja vierashuoneita tarvitaan. Yksiöissä joutuivat monilapsiset perheet asumaan sotien jälkeen, mutta tähän tuskin on paluuta.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia