Korjausrakentaminen Rakennuslehti 5 kommenttia

Sadat Siltamäen asukkaat kehittivät kotikulmiaan pelin avulla

Helsingin Siltamäen betonilähiössä tutkitaan parhaillaan täydennysrakentamisen ja aluekorjaamisen mahdollisuuksia. Asukkaita innostettiin ideointiin nettipelin avulla.

Siltamäki suunniteltiin väljäksi ja matalaksi mallilähiöksi. Kuva Liisa Takala. HS

Remontit olisi kannattanut aloittaa jo aiemmin. Tätä mieltä Siltamäen rakennuskannasta ovat projektinjohtaja Ritva Tanner Helsingin kaupungilta, tekninen isännöitsijä Janne Koponen Siltamäen Huollosta sekä kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen YIT:ltä.

Mutta peliä ei ole menetetty. Fiksulla suunnittelulla voidaan käynnistää muutos, joka tuo toteutuessaan remontoitujen talojen lisäksi uutta rakennuskantaa, uusia asukkaita ja uusia palveluja.

Siltamäen tulevaisuutta halutaan suunnitella yhdessä asukkaiden kanssa, ja tätä varten Helsingin kaupunki, YIT ja FCG toteuttivat Siltamäen täydennysrakentamispelin. Älypuhelimella ja tietokoneella pelattavassa pelissä pääsi katsomaan, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat esimerkiksi ostoskeskuksen tai virkistyspalvelujen kehittämiseen. Pelissä sai kokeilla uusien talojen rakentamista tai lisäkerrosten tekemistä nykyisiin taloihin. Peliaikaa oli kolme viikkoa maalis-huhtikuussa.

Siltamäki-pelillä saatiin asukkaiden näkemyksiä

Alustavien tulosten mukaan Siltamäki-peliä kokeiltiin kaikkiaan lähes kahdeltatuhannelta eri koneelta, ja pelituloksensa lähetti yhteensä 515 henkilöä. Neljä kymmenesosaa näistä oli siltamäkeläisiä. Peli tavoitti hyvin eri-ikäiset: suurimpia pelaajaryhmiä olivat 26–35-vuotiaat ja toiseksi 46–55-vuotiaat.

”Saimme paljon ja rakentavaa palautetta tulevaan suunnitteluun ja asukkaiden toivomiin palveluihin”, Jani Päivänen FCG:ltä kertoo.

Tuloksia avataan asukkaille ja muille kiinnostuneille 16.5. Suutarilan monitoimitalolla järjestettävässä tilaisuudessa.

Aluekorjaus hyödyttää kaikkia

Kun Helsingin uutta yleiskaavaa suunniteltiin, siltamäkeläiset ottivat kaupunkiin yhteyttä ja pyysivät: ”älkää unohtako meitä”. Viesteissä uudet rakennukset ja asukkaat oltiin valmiita ottamaan vastaan. Tiedossa on, että jos väkimäärä vähenee, myös palvelut uhkaavat vähetä.

Moni ikääntyvistä asukkaista on kiintynyt kotikulmiinsa, mutta kaipaisi hissillisiä ja esteettömiä taloja. Toisaalta kaivataan uusia, nuoria asukkaita palveluiden käyttäjiksi. Isännöitsijä Koponen tietää, että monella taloyhtiöllä on edessään hyvin isot remontit, joiden hinnat hirvittävät asukkaita. Täydennysrakentamisesta saattaa olla mahdollista saada tuloja kattamaan edes osan remonttikustannuksista.

Väljään rakennetun alueen iso plussa on, että sitä voidaan ryhtyä suunnittelemaan kokonaisuutena, seudun aluekorjaamisena. Vanhassa Siltamäessä taloyhtiöt omistavat tonttinsa, joten potentiaalia alueen yhteiselle kehittämiselle on, mikäli taloyhtiöt lähtevät siihen mukaan.

YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen kertoo, että aluekorjaamisessa on paljon hyviä puolia. Oleellista on, että tarkasteluun ei oteta yksittäisiä taloyhtiöitä vaan riittävän isoja alueita, esimerkiksi useita kortteleita.

Kun alueita suunnitellaan kokonaisuutena, täydennys- ja korjausrakentaminen hyödyttää myös asukkaita. Alueen arvo kasvaa, asuntojen arvo nousee, vetovoima tuo uusia asukkaita ja heidän mukanaan ostovoimaa ja palveluja.

Kaupungille – ja veronmaksajille – täydennys- ja korjausrakentaminen on valmiin infran ja olemassa olevien palveluiden takia halvempaa kuin kokonaan uusien alueiden rakentaminen.

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Ei tuonlaisia taloja kannata enää korjata: runko epäkäytännöllinen ja korjaus maksaa enemmän kuin uusi talo.

    Vastaa
  • Janne Koponen

    Helppo on sanoa, ettei kannata korjata. Lähtökohta on kuitenkin omistustalojen kohdalla se, että ne tulee korjata, eikä purkaa. Ihmisillä on pelissä omat rahat ja vähän myös pankin. Se, että miten korjaukset saadaan maalin asukkaiden toiveita kuullen, kustannustehokkaasti ja talojen ominaisuuksia hyväksi käyttäen on varsin haastavaa. Isot korjaukset ajoittuva hyvin lyhyelle aikajanalle.
    Tarvitaan jotain sellaista mitä ei ole koskaan tehty/kehitetty. Aika näyttää kuinka käy.

    Janne Koponen

    Vastaa
  • Luitkohan avaajan komentia lainkaan: ei kannata korjata, koska korjaaminen maksaa enemmän kuin uusi talo. Joku tietysti on elinkaaren aikana ”hyötynyt”, kun korjauksia on lykätty vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

    Vastaa
  • Janne Koponen

    Kyllä sitä kaikkien korjauksien jälkeen ollaan lähellä uuden vastaavan talon hintaa, siitä ei käy kieltäminen. Vaihtoehtona ei kuitenkaan ole purkaminen. On löydettävä keinot korjaamiselle. On myös totta, että ”joku on hyötynyt” korjausten lykkäyksistä.
    Asukkaat ovat saaneet asua pitkään matalilla vastikkeilla, kun mitään ei ole tehty.

    Vastaa
  • Käsittääkseni uusien talojen myyntihinnat jopa Helsingin ulkorajoilla ovat vähintään luokkaa 3ke/m^2, joten en kyllä ymmärrä kuinka korjaus ja uusi talo voisivat olla saman hintaisia? Kuka maksaisi alle 2ke/m^2 arvoisen asunnon korjauksesta 3ke/m^2 ?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia