Suunnittelu Auri Häkkinen Yksi kommentti

Espoon maankäyttö on muutoksen kourissa

Kehä I:n vieminen tunneleihin Keilaniemen ja Hagalundin kohdalla antaa Espoon maankäytön kehittämiseen uusia mahdollisuuksia. Nykyään Kehä I erottaa kuiluna Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen toisistaan.

Keilaniemi tunnelin rakentaminen on käynnissä. Tunneli valmistuu kesällä 2019.

Kyseessä on Espoon elinvoiman kannalta keskeinen alue. Sillä on yritysten houkutteluun poikkeuksellisen hyvät edellytykset Aalto-yliopiston ja olemassa olevan yritystoiminnan vuoksi.

Idea tämän tieteen, taiteen ja talouden T3-alueen kehittämisestä tuli viime vuosikymmenellä Espoon strategiaan. Nyt T3-termiä ei käytetä.

Uusi lähestymiskulma

”Tunnelien rakentaminen tuo uuden lähestymiskulman alueen rakentamiseen. Kaupunkirakenteen kehittämiseen on tavattoman hyvät lähtökohdat. Meillä on houkuttimena ykkösluokan yliopisto ja Tapiolan puutarhakaupunkiympäristö”, Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen arvioi.

Näiden kolmen alueen täydennysrakentaminen saa potkua myös joukkoliikenneyhteyksien paranemisesta: Länsimetrosta ja jo rahoituspäätöksen saaneesta Helsingin ja Espoon yhteisestä raitiotielinjasta, Raide-Jokerista.

”Raide-Jokerin päätepysäkin sijoittuminen Keilaniemeen on rakentamisen kannalta parempi ratkaisu kuin aiempi linjaus Tapiolaan”, Mäkinen sanoo.

Espoo maksaa itse Kehä I:n tunneloinnin Keilaniemessä ja Hagalundissa, koska tietä hallinnoiva valtio ei saa tunnelien rakentamisesta hyötyä. Valtio osallistuu vain Hagalundin tunnelin jälkeen tulevan, liikennettä sujuvoittavan Maariansolmun eritasoliittymän rakentamiseen.

Keilaniemessä työt ovat käynnissä, ja Hagalundin tunneliin on etsitty parasta mahdollista suunnitteluratkaisua.

Noin kilometrin pituinen Hagalundin tunneli alkaa nykysuunnitelmien mukaan Otasolmun liittymän tuntumasta ja päättyy Innopolin I- ja II-rakennusten välin kohdalla. Tunnelin alustava hinta on 115 miljoonaa euroa.

”Pystymme rahoittamaan Hagalundin tunnelin rakentamisen asuntorakentamisesta saatavilla maankäyttömaksuilla ja maanmyyntituloilla”, Mäkinen toteaa.

Hagalundinkalliota kaavoitetaan

Hagalundinkallioksi nimetyn alueen asemakaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet on tarkoitus tuoda Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn tämän kevään aikana. Alustavana mitoituksena on käytetty noin 170 000 kerrosneliömetriä asumista.

”Hankkeen laajuudesta johtuen asemakaavamuutokset laaditaan todennäköisesti useammassa osassa. Ensimmäisten kaavojen voisi arvioida valmistuvan vuoteen 2020 mennessä”, Tapiolan aluearkkitehti Meiri Siivola kertoo.

Arkkitehtitoimisto HKP sekä Sito ovat tehneet Hagalundinkallion alustavia mitoituksellisia viitesuunnitelmia vuodesta 2015. Suunnitelmien tarkoituksena on toimia lähtökohtana varsinaisen kaavoitustyön mitoitukselle.

Keilanimen asuntorakentaminen käyntiin 2019

Kaupunki aikoi ensin rakentaa Keilaniemen 450 metriä pitkän tunnelin kahdessa osassa, mutta valtuusto päätti lopulta rakentaa sen kerralla. Tunnelin rakentaminen on kytketty vahvasti tornirakentamiseen.

Asuntotornien viitesuunnitelman on tehnyt Arkkitehtitoimisto Sarc. Torneissa on vajaat 80 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Aluetta on kaavoitettu vuosina 2007–2012.

SRV on ostanut neljästä asuntotornitontista kaksi. Tonttikaupasta tehty valitus on hallinto-oikeudessa. Tornirakentaminen alkaa vuonna 2019, jos valitus on käsitelty siihen mennessä. Kahta muuta tonttia ei ole myyty.

YIT:llä ja Eteralla on Keilaniemessä varaus tontista, jossa on yhteensä 40 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta toimitila- ja asuntorakentamiseen. Fortum kauppaa parhaillaan Nesteen tornina tunnettua rakennusta. Kaavan mukaan sen 20 000 kerrosneliömetriä on mahdollisuus muuttaa asuntokäyttöön ja asuntorakentamiseen on lisärakennusoikeutta 15 000 kerrosneliömetriä.

Tähän saakka Keilaniemi on ollut yksipuolisesti työpaikka-alue.

Tulevaisuuden visio työn alla

Kaupungin johto tilasi tänä keväänä Firan Tero Vanhaselta konsulttityön Keilaniemen alueen pitkän tähtäyksen visionäärisestä kehittämisestä. Vanhanen tekee työtä Peter Vesterbackan kanssa. Heidän tavoitteenaan on Vanhasen mukaan tehdä alueen globaalin kukoistuksen käsikirjoitus.

Otaniemen reunaan, heti Lehtisaaren sillan jälkeen kaavoitetaan lisää rakennusoikeutta reilut 100 000 kerrosneliömetriä.

”Täydennysrakentamisen isoin muutos koskee Otaniemeä. Parhaillaan siellä rakennetaan Aalto-yliopiston uutta kampuskeskusta Värettä”, Mäkinen sanoo.

Noin 110 miljoonaa euroa maksavaan Väreeseen tulee 30 000 kerrosneliötä. Aalto-yliopiston koko investointiohjelman suuruus on noin 350 miljoonaa euroa.

Kaavan mukaan Otaniemeen tulee lisää asuntorakentamista siten, että asukasmäärä nousee 3 700 asukkaasta 10 000:een.

”Tapiola muuttuu keskustan osalta merkittävästi länsimetron kiihdyttämän rakentamisen vuoksi. Tapiolan puutarhakaupungin luonne säilyy. Keskustan rakentaminen kestää vuoteen 2025. Modernin taiteen museon Emman luokse tulee kahdeksan uutta asuinkerrostaloa”, Mäkinen kertoo.

Tapiola myllerryksessä

”Tapiolan keskustan vireillä olevissa kaavoissa on asumista noin 60 000 kerrosneliömetriä ja uutta työpaikkakerrosalaa 17 000 kerrosneliömetriä. Luvut ovat suuntaa antavia, koska osa kaavoista on alkuvaiheessa”, Siivola toteaa.

Keskusta uudistuu vaiheittain, ja kaavoituksen painopiste siirtyy lähivuosina kulttuuriaukion ympäristöön ja keskustan reuna-alueille. Tapiolan keskustan viitesuunnitelmaa tekee Arkkitehtitoimisto HKP.

Tapiolan keskustaan kaavaillaan kaikkiaan 100 000 kerrosneliömetriä uutta asuinrakentamista. Uudisrakentamista tehdään yli miljardilla eurolla. Uusien hankkeiden alta puretaan viitisentoista rakennusta. Lisäksi Etelä-Tapiolaan, keskustan viereen on tullut ja tulee lähes 100 000 kerrosneliömetriä asuntorakentamista.

Tapiolan alueen maankäyttö- ja tontinmyyntimaksut on korvamerkitty infran rakentamiseen. Kaupungilla on vähän omia tontteja siellä.

”Ensimmäinen pohdittava asia oli, miten Tapiolan kulttuuriympäristö taipuu keskustan uudistamiseen. Saamme säilytettyä kaiken arvokkaan. Ratkaisuja on kehitetty koko ajan. Kriittinen keskustelu kuuluu demokratiaan. Usein kritiikki kehittää suunnitelmia”, Mäkinen kertoo.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • saatanan tunarit

    Jaa, että lisää edullista asumista. Pelkästään 650 euroa rakennusoikeusneliöltä maksuja tunnelin osalta ja muu infra päälle niin pitäisi saada myytyä 1000 eurolla gryndereille ja sijoittajille. Ei toimi. Liian kallis. Kupla koko pääkaupunkiseutu.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia